Barbados on pinta-alaltaan maailman 14. pienin ja väkiluvultaan 23. pienin itsenäinen valtio.lähde? Se oli aiemminperustuslaillinen monarkia, jonka valtionpäämies oli Barbadoksen monarkki, sama kuin muidencommonwealth realmien hallitsija. Viimeinen Barbadoksen kuningatar oliElisabet II. Barbadoksesta tuli tasavalta 30. marraskuuta 2021. Ensimmäinen presidentti onSandra Mason.[6] Barbados onKaribian yhteisön jäsenmaa.
Barbados sijaitsee hieman sivussa muistaKaribianmeren saarista. Barbados on kolmiomaisen mallinen saari, joka on pisimmillään luoteis–kaakkoissuunnassa 32 kilometriä pitkä ja leveimmillään itä–länsisuunnassa 25 kilometriä leveä.[7] Sen pinta-ala on 431 neliökilometriä.[8]
Barbados on suhteellisen tasainen saari.[8] Sisämaassa sijaitsee maan korkein kohtaMount Hillaby, joka kohoaa 340 metrin korkeuteen. Siitä länteen maa laskeutuu terasseissa merenpinnan tasolle. Saaren itäosien rinteet ovat puolestaan huomattavasti jyrkemmät ja mäkisemmät. Etelän suuntaan mentäessä Mount Hillaby laskeutuu jyrkästi St. Georgesin laaksoon. Sen ja etelärannan välissä on vielä 120 metriin kohoava Christ Churchin harjanne. Saarella ei ole merkittäviä jokia tai järviä, ja sadevesi suodattuu nopeasti korallisenkalkkikiven läpi maanalaisiin virtoihin.[7]
Ilmasto ontrooppinen. Sadetta saadaan ympäri vuoden, mutta aktiivisin sadekausi kestää heinäkuulta marraskuulle.[9] Kuivallakaudella saarella puhaltaa säännöllisesti koillisetpasaatituulet.[8] Barbados kärsii kuitenkin yllättävän vähän trooppisista myrskyistä.Hurrikaani vaikuttaa Barbadoksella keskimäärin 3,66 vuoden välein. Suoraan myrsky osuu saarelle vain kerran 19,86 vuodessa.[10]
Barbadoksen luonnonvaraiset eläimet ja kasvit ovat suurelta osin joutuneet väistymään sokeriviljelmien tieltä, ja vain 19 prosenttia alkuperäismetsästä on jäljellä. Vuonna 1985 perustettiin kuitenkin luonnonsuojelualue, jonka 1,6 hehtaarin mahonkimetsässä eläävihermarakatteja jahiilikilpikonnia (Chelonoidis carbonaria).[8] Saarella tavataan myös kahdeksan lepakkolajia sekä jäniksiä, kolme liskolajia, viheltäviä sammakoita ja rupikonnia.Merinahkakilpikonna jakarettikilpikonna ovat löytäneet saarelta suojapaikan. Jotkut merikilpikonnat ovat niin kesyjä, että ihmiset uivat niiden joukossa. Barbadoksella on tavattu yli sata lintulajia, mutta vain parikymmentä pesii siellä, muut ovat muuttolintuja.[11]
Barbadoksen esihistoriasta tiedetään hyvin vähän. Sinne tuli arkeologisten todisteiden perusteella noin vuonna 1600 eaa. Etelä-Amerikasta varhaisia asukkaita, jotka kuitenkin hävisivät myöhemmin. Saarella asui todennäköisesti vuosina 500–1500arawakeja jakaribeja.[7]
1500-luvun alussa sinne tuli espanjalaisia, mutta syrjäinen ja asumaton saari jäi 1500-luvun puoliväliin mennessä eurooppalaisten tutkimusmatkailijoiden kiinnostuksen ulkopuolelle.[7] Barbados julistettiin vuonna 1625 Englannin kruunun omaisuudeksi. Ensimmäiset uudisasukkaat olivat pienviljelijöitä, mutta pian saari jaettiin suurille plantaasinomistajille, jotka kasvattivatsokeriruokoa Afrikasta tuodun orjatyövoiman avulla. Saari oli keskeytymättä Britannian kontrollissa, mutta sillä oli vuodesta 1639 oma itsehallinnollinen edustuslaitoksensa.[12]
Orjuus lakkautettiin 1834, mutta paikallista politiikkaa hallitsivat englantilaisperäiset maanomistajat ja kauppiaat aina 1940-luvulle asti.[12] Afrikkalaisperäisen väestön poliittisia oikeuksia ajamaan perustettiin 1937Barbadoksen työväenpuolue (BLP), joka nousi 1950-luvulla yleisen äänioikeuden käyttöönoton jälkeen saaren valtapuolueeksi. Sen perustajaGrantley Adams toimi myöhemminLänsi-Intian federaation pääministerinä.[13] Barbados kuului federaatioon 1958–1962.[7] Federaation hajottua Barbados palasi aluksi asemaansa itsehallinnollisena siirtomaana, mutta itsenäistyi 30. marraskuuta 1966 jääden osaksiKansainyhteisöä.[12]
Barbados on ollut itsenäistymisensä jälkeen englanninkielisen Karibian vakaimpia valtioita.Demokraattinen työväenpuolue (DLP) oli vallassa itsenäistymisestä vuoteen 1976. Sen jälkeen se ja Barbadoksen työväenpuolue ovat käytännössä vuorotelleet hallitusvallassa.[7]
Vuosina 2000–2002 Barbados oliOECD:n mustalla listalla yhteistyöhaluttomana veroparatiisina. Taloudelliset syyt johtivat rajariitoihin 2000-luvulla: vuonna 2004 oli kiistaaTrinidad ja Tobagon kanssa kalastusalueen rajasta ja vuonna 2008Venezuelan kanssa merenalaisten öljyvarojen hyödyntämisestä.[13]
Barbadoksen pääministeriksi vuoden 2008 parlamenttivaalien jälkeen noussut DLP:nDavid Thompson kuoli lokakuussa 2010 haimasyöpään 48-vuotiaana.[14]
Barbadoksen pääministerinä oli Thompsonin jälkeen vuodesta 2010 lähtien Demokraattisen työväenpuolueen DLP:n seuraava johtajaFreundel Stuart. Tyytymättömyys maan taloudelliseen tilanteeseen johti kuitenkin siihen, että toukokuun 2018 parlamenttivaaleissa Barbadoksen työväenpuolue BLP sai maan historian suurimman vaalivoiton ja palasi vuosikymmenen jälkeen valtaan. Aiemmassa parlamentissa DLP:llä oli niukka enemmistö 16-14, mutta vuoden 2018 vaaleissa BLP sai kaikki parlamentin 30 paikkaa ja BLP:n johtajastaMia Mottleysta tuli Barbadoksen ensimmäinen naispääministeri.[15]
Barbadoksen hallitus ilmoitti syyskuussa 2020 suunnitelmistaan luopua monarkiasta maan 55-vuotispäivään mennessä. Maa oliMauritiuksen vuonna 1992 tapahtuneen tasavallaksi julistautumisen jälkeen ensimmäinen entinen brittiläinen siirtomaa, josta tuli tasavalta. Karibialla tasavalloiksi ovat julistautuneet aiemminGuyana (1970),Trinidad ja Tobago (1976) jaDominica (1978), minkä lisäksi myösJamaikan useat hallitukset ovat maininneet harkitsevansa samaa. Brittihovin lausunnon mukaan kyseessä on Barbadoksen kansan ja hallituksen oma asia, eikä ilmoitus tullut yllätyksenä.[6][16][17]
20. lokakuuta 2021 maan parlamentti valitsi virallisesti kuvernööri Sandra Masonin maan ensimmäiseksi presidentiksi ja päätti luopua monarkiasta 30. marraskuuta lähtien.[18]
Barbadoksen parlamenttivaaleissa vuonna 2018 Barbadoksen työväenpuolue (BLP) sai kaikki parlamentin 30 paikkaa Barbadoksen historian suurimmassa vaalivoitossa ja BLP:n johtajaMia Mottley nousi Barbadoksen pääministeriksi.[21]
Barbadoksen talous on poikkeuksellisen vahva maaksi, joka on luokiteltukehitysmaaksi. Saarivaltion talous pohjautui 1980-luvulle saakka lähes yksinomaan sokeriteollisuuteen. Sen jälkeen talous on monipuolistunut, kunturismi jaoffshore-pankkitoiminta sekä kevytteollisuus ovat kehittyneet. Barbados on kuitenkin pienenäavoimen talouden maana huomattavan haavoittuvainen sen kauppakumppaneista. Maailmanlaajuisen taantuman takia maanbruttokansantuote laski vuonna 2009 noin 4,1 prosenttia, ja sen jälkeen se nousi useamman vuoden ajan hyvin hitaasti.[3] Vuonna 2016 talouskasvu oli 1,6 prosenttia.[24]
Barbadoksella ei juurikaan ole pientenmaaöljy- jamaakaasuvarantojen lisäksi muita luonnonvaroja.[7]Caricom-maat ovat perinteisesti olleet Barbadoksen tärkeimpiä kauppakumppaneita, mutta Yhdysvallat ohitti ne vuonna 2016.[25] Yhdysvaltojen jälkeen tärkeimmät vientikohteet olivatTrinidad ja Tobago jaGuyana.[26] Tuonnista suurin osa vuonna 2016 tuli Yhdysvalloista, Trinidad ja Tobagosta ja Kiinasta.[27]
Barbadoksella on hyvä tieverkko, ja Bridgetownissa on syvänmeren satama.[7]Grantley Adamsin kansainvälinen lentoasema sijaitsee saaren kaakkoisnurkassa, ja se on itäisen Karibian suurin lentoasema.[29]
Vuoden 2016 lopussa Barbadoksen väkiluku oli arvion mukaan 275 400 asukasta.[30] Maan väestönkasvu oli vielä 1900-luvun puolivälissä hyvin korkea, mikä aiheutti ongelmialiikakansoituksen takia. Sen jälkeen kasvu on hidastunutperhesuunnitteluohjelman ja maastamuuton ansiosta.[7] 2010-luvulla väestönkasvu on painunut negatiiviseksi: vuosina 2015 ja 2016 se oli −0,2 prosenttia.[31]
Yli 95 prosenttia Barbadoksen väestöstä on afrikkalaisperäisiä taimulatteja. Maassa asuu jonkin verran myös eurooppalais- ja aasialaisperäistä väestöä. Barbadoksella puhutaan englantia, mutta asukkaiden länsiafrikkalainen alkuperä kuuluu paikallisessa korostuksessa.[32]
Barbadoksen valtauskonto onkristinusko. Englantilaisten uudisasukkaiden perintö näkyy erityisestianglikaanien määrässä. Vuonna 2010 niiden osuus oli 23,9 prosenttia koko väestöstä.Adventisteja oli 5,9 jametodisteja 4,2 prosenttia.[7]
MaanHIV-tilanne on huonompi kuin Karibialla keskimäärin. Vuonna 2009 arvioitiin, että HIVin kantajia oli noin 1,4 prosenttia aikuisväestöstä, kaikkiaan noin 2 100 henkeä, kun Karibian keskiarvo on yksi prosentti. Osuus oli lähes kolminkertaistunut vuodesta 2001.Antiretroviraalilääkitystä sai noin 800 henkeä.[33]
Barbadoksen kulttuuri on saanut paljon vaikutteita sekä briteiltä, jotka ovat asuneet saarella lähes 400 vuoden ajan, että heidän saarelle tuomiltaan länsiafrikkalaisilta.
Barbadosilainen musiikki on monipuolista. Saarella kehittyi 1960-luvun lopussa myös oma musiikkityylinsä,spouge, joka on ottanut paljon vaikutteitareggaesta.[34] Barbadoksen tunnetuin muusikko onR&B- japopmuusikkoRihanna, joka Barbadoksen julistauduttua tasavallaksi 2021 nimettiin maan viralliseksi kansallissankariksi.[35][36] Saarella vietetään jopa ”Rihannan päivää” artistin syntymäpäivänä.[37] Muita tunnettuja muusikoita ovatShontelle jaLivvi Franc.[38] Haastattelussa Rihanna kertoo siitä, kuinka läheinen ja rakas paikka kotimaa Barbados on hänelle.[39] Barbadoksen hallitus on nimennyt Rihannan saaren "kulttuurisuurlähettilääksi" ja hän on epäilemättä maailman tunnetuin barbadoslainen.[40]
.svg)
.jpg)
