Bangkok (thaiksiกรุงเทพมหานคร,Krung Thep Mahanakhon) onThaimaan pääkaupunki ja maan talouselämän keskus. Bangkok on myös ylivoimaisesti Thaimaan suurin kaupunki. Kaupungissa on arviolta 8 750 600 asukasta (vuonna 2017) ja sen pinta-ala on 1 568,7 neliökilometriä.[1]
Bangkokissa onKöppenin ilmastoluokituksen mukaan savanni-ilmasto. Vuoden ympäri on kuumaa, kesäisin on sateista ja talvisin kuivaa. Vuoden keskilämpötila on noin 28 °C ja keskimääräinen sademäärä 1 430 millimetriä. Huhtikuu on lämpimin kuukausi. Silloin vuorokauden keskilämpötila on noin 30 °C. Viilein kuukausi on joulukuu, jolloin keskilämpötila on noin 26 °C. Sateisin kuukausi on syyskuu, jolloin sataa keskimäärin noin 320 millimetriä. Tammikuu puolestaan on kuivin kuukausi. Silloin keskimääräinen sadanta on 7 millimetriä.[2]
Nykyisen Bangkokin paikalla oli asutusta jo kauan ennen kuin siitä tuli pääkaupunki. Paikalla oli pieni kauppakeskus ja satama, jota kutsuttiin nimellä Bang Makok (”Villien oliivipuiden kylä”). Joen vastakkaisella puolella oli Thonburin linnoitus ja asutuskeskus, joka tuolloin oli vielä tulevaa Bangkokia tärkeämpi.Ayutthayan tuhouduttua vuonna 1767burmalaisten hyökkäyksessä hovi pakeni Thonburiin, josta käsin aloitettiin vastahyökkäys kenraaliTaksinin johdolla. Voitettuaan burmalaiset pitkien taisteluiden jälkeen Taksinista tuli kuningas, mutta kenraali Chao Phraya Chakri syrjäytti hänet 1782.
Thonburi toimi väliaikaisena pääkaupunkina vuoteen 1782 asti, jolloin kuninkaaksi julistautunut Chakri (Rama I) halusi erottautua edeltäjästään rakentamalla Bangkokin puolelle uuden pääkaupungin. Alkoi uusi ajanjakso, Chakri-dynastian aika ja Bangkokin kausi, joka jatkuu edelleen. Uutta kaupunkia alettiin kutsua nimellä Krung Thep (Enkelten kaupunki). Bang Makok -niminen kylä lakkasi olemasta, mutta alkuperäinen nimi jäi elämään muissa kielissä. Länsipuolella oleva Thonburi liitettiin myöhemmin Bangkokin kaupunkiin.
Teollistumisen myötä 1900-luvun alussa nousi toimistoja ja tehtaita entisille riisipelloille kiihtyvällä vauhdilla. Vuonna 1932 rakennettiin ensimmäinen silta Chao Phraya -joen yli. Se sai nimen Memorial Bridge. Indokiinan sodan myötä Bangkok alkoi kasvaa myös korkeussuunnassa. Syynä olivat Thaimaahan saapuneet amerikkalaiset sotilaat, jotka jättivät leimansa kaupunkiin. Tänä aikana Bangkok alkoi houkutella myös monia Thaimaan maaseudulla asuvia puoleensa.
Kun 1900-luku lähestyi loppuaan, Thaimaa oli yksi Aasian nopeimmin kasvavista maista. Saatavilla oleva raha sai aikaan valtavan rakennusbuumin, joka muutti Bangkokin aasialaiseksi Los Angelesiksi. Tämän ajanjakson vuoksi kaupunki on nykyään täynnä pilvenpiirtäjiä, terästä ja betonia, jotka kohoavat vanhojen kortteleiden yllä. Ruuhkautuneen liikenteen helpottamiseksi 2000-luvun alussa keskustassa otettiin käyttöönSkytrain-kaupunkijunajärjestelmä, joka kulkee nopeasti ja tehokkaasti muun kaupunkiliikenteen yläpuolella. Panostukset joukkoliikenteeseen ovat jatkuneet, jametro vihittiin lopultakin käyttöön vuonna 2004.
Uudenvuodenaattona 31. joulukuuta 2006 usean pommin sarja laukaistiin Bangkokin keskustassaVoiton muistomerkillä ja Khlong Toeyn alueella noin kello 18.30. Myös kahteen katupoliisikojuun heitettiin kranaatteja. Ainakin kaksi ihmistä sai surmansa ja kaksikymmentä loukkaantui. Thaimaan sotilashallitus syytti pommi-iskuistaThaksinin kannattajia, eivätkä ne hallituksen mukaan liittyneet Etelä-Thaimaan muslimikapinointiin.[3] Myöhemmin illalla ilmoitettiin vielä kahdesta uudesta iskusta, joissa loukkaantui ainakin seitsemän ihmistä, joukossa ulkomaalaisia.[4]
"Enkelten kaupunki, mahtava kaupunki, Smaragdibuddhan asuinsija, jumalan valloittamaton kaupunki (toisin kuinAyutthaya)Indra, maailman pääkaupunki, jolle on suotu yhdeksän arvokasta jalokiveä, onnellinen kaupunki, Kuninkaallisen Palatsin runsaus, joka muistuttaa taivaallista majaa, jossa hallitsee uudelleensyntynyt jumala, Indran antama ja Vishnukarnin rakentama kaupunki."
Litania opetellaan koulussa, vaikka sen merkitys jää monille epäselväksi, sillä sanat ovat perua muinaisintialaisista kielistäpaalista jasanskritista. Nimi esiintyy tunnetussaAsanee-Wasan Chotikulin (อัสนี-วสันต์ โชติกุล) poplaulussa "Krung Thep Mahanakhon" (กรุงเทพมหานคร), josta monet thait palauttavat hokeman mieleensä.
Kaksikamarisen kansanedustuslaitoksen vanha rakennus Anantasamakhom Throne Hall (พระที่นั่งอนันตสมาคม) Bangkokissa. Parlamentti muutti uusiin tiloihin 1974.Bangkokin kaupungintaloBangkokin jako alueisiin (khet)
Hallinnollisesti Bangkok kuuluu Thaimaan 76provinssin (changwat) joukkoon. Suur-Bangkokin vaikutusalue ulottuu Bangkokin provinssin rajojen ulkopuolelle naapuriprovinsseihinNonthaburi,Samut Prakan jaPathum Thani. Nykyinen provinssi muodostettiin vuonna 1972, jolloin Bangkokin provinssi –changwat Phra Nakhon – liitettiin Thonburin provinssiin.
Bangkok onPattayan ohella ainoa, jossa kuvernööri valitaan vaaleilla. Vuodesta 2004 kuvernöörinä (ผู้ว่าราชการกรุงเทพมหานคร) on toiminut Aphirak Kosayothin (อภิรักษ์ โกษะโยธิน). Hän on demokraattisen puolueen (พรรคประชาธิปัตย์) listoilla. Hänen edeltäjänsä oli Samak Sunthornvet (สมัคร สุนทรเวช) Thaimaan kansanpuolueesta (พรรคประชากรไทย).
Bangkok jakaantuu 50 alueeseen (เขต) – vastaa amphoeta, jotka jakautuvat 154 khvaengiin (แขวง), joka taas vastaa suurin piirtein muiden provinssien tambonia.
Bangkok on Thaimaan taloudellinen ja hallinnollinen keskus. Bangkokissa on satama Chao Phraya -joen varrella. Valmisruoka, puutavara ja tekstiilit ovat tärkeimpiä vientituotteita. Teollisuustuotantoon kuuluvat riisimyllyt, sementtitehtaat, sahat, öljynjalostamot ja telakat. Kaupunki on kuuluisa korukeskus, erityisesti hopean ja pronssitöiden oston ja myynnin suhteen.
Bangkokin läpi virtaava Chao Phraya -joki sivujokineen tulvii vuosittain, ja tulvien ennustetaan pahenevan koko ajan. Tulvien syynä on muun muassa kaupungin maaperän vajoaminen pohjavedenoton vuoksi. Synkimpien arvioiden mukaan kaupunki vajoaa mereen 50 vuoden kuluessa maan vajotessa jailmastonmuutoksen nostaessa merenpintaa.[7]
Bangkokin sivistystoimeen (koulutus, kulttuuri) kuuluu useita yliopistoja, taideakatemia, kansallisteatteri jakansallismuseo sekäkansalliskirjasto.
Chulalongkornin yliopisto on maan vanhin. Sen perusti Rama V:n poika, kuningasVajiravudh (Rama VI) vuonna 1917. Sitä pidetäänMahidolin yliopiston ohella Thaimaan parhaimpiin kuuluvana opinahjona.[8] Rama IX:n tytär Maha Chakri Sirindhorn valmistui Chulalongkornin yliopistosta ensimmäisenä thaiyliopiston käyneenä kuninkaallisena vuonna 1977 (muut olivat aina opiskelleet ulkomailla). Yliopiston kampus sijaitsee aivan Bangkokin ydinkeskustassa lähelläSiamin aukiota (Siam Square).
Alkuperäinen Bangkok sijaitsi muurien ympäröimänä Rattanakosinin (thai: เกาะรัตนโกสินทร์) saarella paikalla, jossa nykyään onkuninkaallinen palatsialue. Osia vanhasta valkoisesta muurista on jäljellä siellä täällä. Kanavat on myöhemmin täytetty, eikä aluetta voi enää tunnistaa veden ympäröimäksi. Useimmat nähtävyydet sijaitsevat vanhassa keskustassa ja Dusitin alueella, joka on 1900-luvun alussa rakennettu länsimaistyylinen laajennus kaupunkiin. Dusitissa sijaitsevat mm. Vimanmekintiikkipalatsi (Rama V:n koti), Anantasamakhomin valtaistuinsali ja nykyisen kuninkaan Rama IX:nresidenssi Chitladanpalatsi.Wat Benchamabophit (marmoritemppeli), joka on kuningasChulalongkornin (Rama V) kuolintemppeli sijaitsee myös Dusitissa. Alueella on myös puistomainen Dusitin eläintarha.
Kun Bangkokista tuli pääkaupunki, paikalla asuneetkiinalaiset pakkosiirrettiin omaan kaupunginosaansa muurien ulkopuolelle, josta kehittyi Yaowarat (chinatown). Yaowarat on tunnettu kultakaupoistaan. Charoen Krung -katu, joka johtaa kiinalaiskaupunginosaan palatsialueelta, on alueen valtaväylä. Varkaiden markkinat (Nakhon Kasem), jossa nimensä mukaan ennen vanhaan myytiin varastettua tavaraa, sijaitsee chinatownin pohjoispäässä Yaowarat ja Charoen Krung -katujen välissä. Soi Sampeng on kolmas joensuuntainen katu. Se oli kuulumafiajengeistään jaoopiumikaupastaan. Nykyään Sampeng on laillisentukkukaupan keskus. KeskusrautatieasemaHualamphong (thaiksiหัวลำโพง) on kävelymatkan päässä kiinalaiskortteleista. Alueen hienoimpiin nähtävyyksiin kuuluuWat Traimitr (Kultaisen Buddhan temppeli).
Kiinalaiskaupunginosan länsipuolella khlongin (kanavan) toisella puolella onintialaisten japakistanilaisten perinteinen kaupunginosa Pahurat, jossa on samannimiset tekstiilimarkkinat. Alue rajoittuu Pahurat, Chakraphet ja Triphet-katuihin. Pahurat-katu rakennettiin 1898, jonka jälkeen Bangkokin intialaisyhteisö asettui asumaan alueelle.[9] Pahuratin suurimpia nähtävyyksiä on vaalea kultakupolinenSikh-temppeliGurdwara Siri Guru Singh Sabha. Uutta Pahuratia edustaa Sikh-temppelin vieressä 2007 avattuIndia Emporium, joka on yksi monista Bangkokin nykyaikaisista ostoskeskuksista. Länteen Pahuratista Chao Phraya -joen rannassa on Pak Khlongin tuoretavaramarkkinat.
KuninkaallinenWat Phra Kaeo on kaupungin arvokkain temppeli ja pienen, mutta arvostetun Smaragdibuddhan säilytyspaikka. Temppelin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1785, kun kuningas Buddha Yodfa Chulalok (Rama I) muutti kaupunkiin. Temppelin päärakennuksessa sijaitsee vihertäväjadesta valmistettu Smaragibuddha, joka pienestä koostaan huolimatta (korkeus 45 cm) on yksi tärkeimmistä pyhäinjäännöksistä thaimaalaisille. Patsas on aivan temppelin katonrajan läheisyydessä, ja sille puetaan ylle eri asu aina vuodenaikojen mukaan. Tarina kertoo, että patsas on alkuaan peräisinIntiasta, josta se ajautui Aamunkoiton temppeliin.
Bangkokin lukuisista temppeleistä suurin ja vanhin,Wat Pho, koostuu useista rakennuksista ja patsaista. Temppelissä on 1500-luvulta peräisin oleva kullattu lepäävä Buddha, joka on 46 metriä pitkä ja noin 15 metriä korkea. Lepäävä Buddha kuvaa Buddhan siirtymistänirvanaan. Lempeältä näyttävän Buddhapatsaan silmät ja jalat on koristeltu helmiäiskoristein. Helmiupotukset Buddhan jaloissa kuvaavat hänen 108 suopeaa luonteenpiirrettään. Wat Phossa on kaikkiaan yli tuhat Buddhaa kuvaavaa esinettä. Temppelialueen luostarissa toimii tätä nykyä Thaimaan suurin perinteinen hierontakoulu ja sen puutarhat käsittävät noin 80 hehtaaria Suuren palatsin eteläpuolella.
Chao Phraya -joen vastakkaisella puolella sijaitseva kaupungin tunnuskuvaWat Arun (aamunkoiton temppeli). Temppelin mosaiikkipäällysteinen pagodi näkyy kauniisti joelle, ja se on avoinna päivittäin 8.30 - 17.30. Temppelin rakennuttivat 1800-luvun alussaRama II jaRama III. Temppelin kuuluisin nähtävyys on 67 metriä korkea tornirakennus eliprang. Päätornia ympäröi neljä pienempää tornimuodostelmaa. Tornien kivipinta on peitetty simpukan kuorilla ja posliinipalasilla.Tornien juurilla on patsaita, jotka kuvaavat sotilaita ja eläimiä. Joen rannassa on kuusi paviljonkia (sala), jotka ovat kiinalaista tyyliä. Rakennelmat ovat vihreätä graniittia ja ne toimivat venelaitureina.
Wat Traimitr (Kultaisen Buddhan temppeli) sijaitsee kiinalaiskaupunginosassa (Chinatown). Buddhapatsas on noin kolme metriä korkea, painaa 5,5 tonnia, ja se on kauttaaltaan puhdasta kultaa. Patsaan arvokas materiaali havaittiin vasta 1950-luvulla, koska se oli peitetty paksulla stukkokerroksella.
Wat Rachanada ei ole yleensä kaupunkikierrosten ohjelmassa, mutta se on silti käymisen arvoinen, sillä temppelin etupihalla myydään thaimaalaisille erittäin tärkeitä amuletteja.
Wat Saket (Kultaisen vuoren temppeli) sijaitsee keinotekoisella kukkulalla, ja sen päällä on iso kullattuchedi. Temppelissä säilytetään Buddhan pyhäinjäännöksiä, jotka Kuningas Rama V sai 1897 Intian varakuninkaalta lordi Curzonilta.
Wat Benchamabophit (Marmoritemppeli) on rakennettu Chulalongkornin hallituskaudella 1900-luvun alussa. Temppeli on italialaista Carraran marmoria. Marmoritemppeli toimii Rama V:n kuolintemppelinä.
Khaosan-katu (Riisikatu) Banglamphussa lähellä suurta palatsialuetta on suosittu reppumatkaajien kohtaamispaikka. Läheisellä Rachadamnoen-kadulla on itsevaltiuden kukistumisen muistomerkki Democracy monument (Anusavari Prachathipatai). Vuoden 1972 veriset opiskelijamellakat ja 2006Thaksinin vastaiset mielenosoitukset tapahtuivat siellä.
Bangrak ja PathumvanSilom Road Bangkokissa on leveä puistomainen katu
Bangrakin (Silomin) alueelle on keskittynyt paljon liiketoimintaa ja matkailupalveluita. Leveän puistokatumaisen Silomin varrella on monia hotelleja ja ravintoloita, ja sen sivukadulla Convent Roadilla kahviloita, sekä katolinen luostari Sisters of St. Paul de Chartres ja protestanttinen kirkko Christ Church. Alueella jalkakäytävät ovat leveitä, toisin kuin yleensä Bangkokissa.
Lumphini-puisto Silomin ja Rama IV:n risteyskohdassa on kaupungin vihreät keuhkot. Puistoalue on erittäin laaja: siellä on mm. lampia, joissa on mahdollisuus vuokrata soutu- ja polkuveneitä. Lumphini-puisto on hyvin suosittu aamulla thailaisten keskuudessa. Puiston edustalla on korkealla jalustalla kuningasVajiravudhin muistomerkki. Lähellä puistoa Rama IV -kadulla sijaitsee maan tärkeinthainyrkkeilystadion Lumphini.
Silom-kadun läheisyydessä sijaitseva Pat Pong on tunnettu yöelämästään vaikka vilkkain tyttöbaaritoiminta onkin siirtynytNana Plazalle jaSoi Cowboylle Sukhumvit-kadun varrelle.
Sukhumvit-kadun (muuttuu Phloenchit-nimiseksi ennen Siam Squarea) varrelta löytyvät useimmat suurlähetystöt. Siam Squarelle Pathumvanin kaupunginosaan on keskittynyt suuria ostoskeskuksia, kuten MBK ja Siam Paragon, sekä elokuvateattereita. Viime aikoina alue on uudistunut perusteellisesti ja sen ultramoderni arkkitehtuuri ällistyttää.Jim Thompsonin, amerikkalaisen silkkikauppiaan, kotitalo edustaa vanhaa thai-arkkitehtuuria eri puolilta maata. Ratchathewin kaupunginosaan ovat sijoittuneet suositutPratunamin vaatemarkkinat ja jättimäinen viisikerroksinen tietokonemaailmaPantip Plaza. Ilmajunaradan pohjoisen pääteaseman tuntumassa sijaitsevat suuret Chatuchak-viikonloppumarkkinat (BTS-asema: Mochit).
Vesielementti on edelleen olennainen liikkumisen väline Bangkokissa vaikkakin monetkaupungin klongeista eli kanavista on luotu umpeen autoilijoiden hyväksi. Kaupunkia on joskus sanottu AasianVenetsiaksi.Chao Phraya -joki on tärkeä kulkuväylä mm. vesibusseille ja tavaraliikenteelle. Klongit palvelevat nekin vesiliikennettä. Nykyään pitkähäntäveneet on suunnattu pääasiassa turisteja varten.
Jatkuva kasvava autoistuminen asettaa suuria haasteita kaupunkisuunnittelulle. Kaupungin järjen rajat ylittävät liikenneruuhkat ovat maailmankuulut. Vielä 1960-luvulla kaupungissa oli toimivaraitiotieverkko, mutta se poistettiin vanhentuneena. Ruuhkautumista on yritetty lievittää rakentamalla uusia kulkuväyliä, ylikulkusiltoja ja express-teitä, mutta vaikutus on ollut päinvastainen. Kului pitkään poliittisista syistä, ennen kuin Bangkokissa päästiin jälleen nauttimaan nykyaikaisesta joukkoliikenteestä.
Nykyaikainen ilmajunarataBTS (Bangkok Mass Transit System) eli "skytrain" avattiin kuninkaan syntymäpäivänä 5. joulukuuta 1999. Siihen kuuluu kaksi linjaa -Sukhumvit Line jaSilom Line. Juna kulkee "ilmassa" korkeille pilareille rakennetuilla kiskoilla. Asemille noustaan jyrkkiä rappusia pitkin, tai hissillä. Raiteet ja asemat suunnitteli italialainen insinööritoimisto ja rakensi yhteishankeyhtiö Italian-Thai.
Avauduttuaan BTS on mullistanut kaupungin liikenteen helppokäyttöisyydellään ja nopeudellaan. Junareitin varrella olevien kiinteistöjen hinnat ovat nousseet huomattavasti ja monet ennen saavuttamattomilta vaikuttaneet paikat ovat muutaman minuutin matkan päässä. BTS palvelee kuudesta aamulla puoleenyöhön. Matkan hinnoittelu perustuu matkan pituuteen. Kolikkoautomaatit antavat liput ja henkilökunta vaihtaa setelirahaa tarvittaessa. Myös päiväpasseja on saatavilla. BTS-asemaSiam toimii kahden linjan välillä vaihtoasemana. Useimmilla asemilla on kauppoja, kampaamoita ja pikaruokapaikkoja.
Bangkokinmaanalainen avattiin 3. heinäkuuta 2004 monien viivästysten jälkeen. Järjestelmää kutsutaan virallisesti nimellä MRTA (Mass Rapid Transit Authority), yleiskielessärot faifaa mahaanakhoon (รถไฟฟ้ามหานคร) tai yksinkertaisestirotfai taidin (รถไฟใต้ดิน). Sen tunnuksena asemilla on M-kirjain. Metron suunnitteli ja rakennutti saksalainen Siemens. Metrosta on hyvin nopeasti tullut suosittu vaikka hinnoittelu on saanut osakseen kritiikkiä. MRTA:n ja BTS:n välillä on vaihtoasemia toistensa verkkoon. Asemat ovat hyvin moderneja. Laiturit ovat keskellä ja vaunut kulkevat reunoilla tunneleissaan. Laitureilla on ovet, jotka ovat kiinni, kun juna ei ole asemalla. Metrossa toimii oma kauppaketjuMetro Mall.
Victory Monument ja sen liikenneympyrä on risteävien bussireittien kohtauspaikka. Muistomerkki pystytettiin 1940–1941 käydyn Ranskan ja Thaimaan välisen sodan muistoksi.
Bangkokista lähtevät bussit kaikkiin ilmansuuntiin. Kaupungissa on kolme bussiterminaalia - Ekkamai (itäinen), Mo Chit-Chatuchak (pohjoinen) ja eteläinen terminaali (Bangkok Noi). Kaupungin sisäinen bussiverkosto on hyvin laaja ja vaikeaselkoinen. Sekamelskaa lisäävät vielä omistussuhteet: kunnalliset, yksityiset ja yhteiskäytössä olevat. Ilmastoiduilla vuoroilla voi olla samoja numeroita kuin tavallisilla, vaikka reitti on erilainen. Liput ovat halpoja, mutta istumapaikat vähissä. Myös bussien määränpäät on kirjoitettu yleensä vain thai-kirjaimin. Tarvitaankin erityinen bussikartta, jotta voi hyödyntää Bangkokin linja-autoreittejä monipuolisesti. Tietyillä osuuksilla, kuten Sukhumvitilla, busseilla on omat kaistansa. Busseissa kulkee rahastaja (krapau-rot-mee) eikä lippuja osteta etukäteen.
Hualamphong, Bangkokin päärautatieasema, valmistui 1916
Bangkok onThaimaan rautateiden solmukohta. Kaupungissa on kolme rautatieasemaa - Hualamphong (päärautatieasema), Vong Vian Yai (Bangkok Noi) Thonburissa ja Bang Sue (pohjoisessa).
Uusi kansainvälinenSuvarnabhumin lentoasema (thaiksiท่าอากาศยานสุวรรณภูมิ) otettiin15. syyskuuta 2006 rajoitettuun koekäyttöönRacha ThewassaBang Phlin alueellaSamut Prakanin provinssissa kaupungin kaakkoislaidalla. Se korvasi valmistuttuaan entisen Bangkokin kansainvälisen lentoaseman, jonka tuleva käyttötarkoitus ja kohtalo on vielä varmistamatta. Virallinen avajaispäivä, jolloin vanha kenttä lakkautettiin ja uusi otettiin käyttöön, oli 28. syyskuuta 2006.[10] VanhaDon Muangin lentoasema avattiin uudelleen kotimaan lennoille 25. maaliskuuta 2007, jotta Suvarnabhumin lentoaseman avausongelmat ja ruuhkautuminen rakennusvirheiden korjausten aikana vähenisivät.
Tarkkaa asukasmäärää Bangkokille on vaikea antaa, koska paljon ihmisiä asuu kaupungissa laittomasti tai ovat kirjoilla synnyinseudullaan. Vuonna 2017 kaupungissa oli arviolta 8 750 600[1] asukasta.
Bangkokin väestöstä suurimman ryhmän muodostavat etniset kiinalaiset (50 %), joiden esi-isät saapuivat maahan pääosin 1800-luvulla. Toinen puoli on alkuperäistä thai-väestöä. Intialaisperäisiä ihmisiä on noin 100 000, joista useimmilla on Thaimaan kansalaisuus. Eurooppalaisia asuu kaupungissa 45 000, amerikkalaisia 6 000. 92 % asukkaista onbuddhalaisia. Muslimit (6 %) ovat seuraavaksi suurin uskontoryhmä. Kristittyjä on vain 1 %. Bangkok ei siis vaikuta miltään kansojen sulatusuunilta, vaan on pilvenpiirtäjien ja länsimaisen pintakiillon alla edelleen hyvin aasialainen ja thaimaalainen ja homogeeninen.
↑The Nation 31.12.2006 (Arkistoitu – Internet Archive) Seitsemän räjähdettä laukesi melkein samanaikaisesti Bangkokissa surmaten kaksi ja haavoittaen ainakin kahtakymmentä, kun juhlijat olivat aloittelemassa uuden vuoden aaton viettoa. Yksi ihminen kuoli ja kaksikymmentä sai vammoja Voiton muistomerkillä, kun voimakas pommi räjähti bussipysäkillä noin kello 18:30. Pommi repi hajalle bussipysäkkejä, hajotti ikkunoita lähistön ravintolassa ja sinkosi rojua kaikkiin suuntiin.
↑The Nation 1.1.2007 (Arkistoitu – Internet Archive) Kaksi pommia lisää räjähti Bangkokin sydämessä heti vuoden vaihtuessa vahingoittaen vakavasti useita ulkomaalaisia turisteja ja joitakin thaita.
↑Tour Bangkok Legacies.com: Pahurat Little India, haettu 19.12.2007 Pahurat Little India is the area bounded by Pahurat Road, Chakraphet Road and Triphet Road, just west of Yaowarat, Chinatown Bangkok. Pahurat Road was constructed in 1898 and named after Somdet Chaofah Pahurat Maneemai, the son of King Rama V.The Indians moved into this area shortly after the road was built and the area soon grew into an Indian community.
.svg)
