Bambuja esiintyy useimmilla kuumillatrooppisilla alueilla.[4] Laajimmat bambumetsät ovatAasian vuoristoissa, joissa bambuja kasvaa jopa 4 000 metrin korkeudessa.[6] Viljeltynä bambuja kasvaa lähes kaikkialla.[7]
Bambut viihtyvät monenlaisissa ympäristöissäalangoista vuoristoihin. Bambut eivät kuitenkaan pidäemäksisestä maaperästä, kuivasta autiomaasta taisuomaista.[4]
Bambu voi kasvaa jopa 30 metrin korkuiseksi. Se on yksi maailman nopeakasvuisimmista kasveista.[4]
Bambun juurakko on verkkomaisesti leviävä hiusjuuristo.[6]
Yksittäinen bambukasvi versoo suoraan maasta vuosittain useita versoja. Niiden halkaisija riippuu emokasvin iästä, pituutta tulee päivittäin lisää. Bambut, kuten muutkin heinäkasvit, kasvavat maan rajasta, eikä kärjestään. Yksi kasviyksilö voi tuottaa jopa 15 kilometriä bambukeppiä.lähde?
Bambu onriisin ohellaKiinan ja muunItä-Aasian historian merkittävin kasvi. Sen versot ovat syötäviä, ja sen varsia on historian aikana käytetty erittäin monenlaisiin tarkoituksiin, kuten vaatteisiin, astioihin, työkaluihin, huonekaluihin ja talojen rakentamiseen. Bambulla on sotien aikana vahvistettuterästä, sillä bamburuo’ot kasvattavat teräksen kantavuuden yli kolminkertaiseksi. Kiinalaiset kirjoittivat ennen silkkikirjojen keksimistä viralliset asiakirjansa bambuliuskoille.[4]
Bambusta on tehtysiveltimiä, ja siitä valmistetuilla pilleillä voidaan soittaa musiikkia. Bambu oli myös olennainen osa rituaalistateeseremoniaa Kiinassa ja Japanissa.[4]
Eläimistäkultapandat käyttävät bambuja pääravintonaan.
Bambua on käytetty taideteosten raaka-aineena, ja se on ollut suosittu maalaustaiteen aihe (etenkinsumi-en).[4] Bambu on myös tavallinensymboli itä-Aasian taiteessa. Sen ”tyhjä sydän” vertautuu vaatimattomuuteen, ikivihreät lehdet muuttumattomuuteen ja ohut runko korkeaan ikään. Tuleen heitetyt bambut halkeilevat paukahdellen kovaa, minkä on uskottu karkottavandemonit. Bambun oksa on laupeuden jumalattaren, Kuan-yinin, symboli. Piirroksissa bambut esiintyvät usein yhdessäkrysanteemien,mäntyjen ja luumunkukkien kanssa. Varren nivelsolmujen ajatellaan kuvaavan kehitysasteita kohti korkeampaa viisautta.Japanissa versova bambu yhdistetään ikuiseen nuoruuteen ja voimaan.[8]
↑abcdefghLaws, Bill: 50 kasvia jotka muuttivat maailmaa, s. 18–21. Suomentanut Ketola, Veli-Pekka. Moreeni, 2012 (alkuteos 2010). ISBN 978-952-254-097-3
↑bambu.Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
