Bagdad (arab.بغداد,Baġdād) onIrakin jaBagdadin maakunnan pääkaupunki, joka sijaitseeTigris-joen varrella. Se onTeheranin jälkeen toiseksi suurin kaupunki Lounais-Aasiassa. Bagdadin asukasluvuksi arvioitiin 6 643 000 vuonna 2015. Bagdad perustettiin vuonna762, ja se oli pitkään islamilaisen teologian ja oppineisuuden keskus, lukeutuen maailman suurimpiin kaupunkeihin.Mongolit hävittivät kaupungin vuonna 1258 ja kaupunki ei toipunut entisiin mittoihinsa ennen 1900-lukua. Nykyisin kaupunki kuuluuarabimaailman suurimpiin kaupunkeihin, mutta sitä ovat vaivanneet Irakin sisäiset levottomuudet.
Bagdad sijaitsee molemmin puolinTigrisjokeaEufratjoen itäpuolella alueella, jossa joet virtaavat lähellä toisiaan. Aluetta kuvataankin usein saareksi (jazirah) kahden joen välissä. Bagdad sijaitsee kohdalla, jossa alkaa etelään kohtiBasraa jatkuvaalluviaalitulvatasanko.[2] Alueen korkeus merenpinnasta on noin 34 metriä. Historiallisesti kaupunkia ovat koetelleet Tigrisjoen tulvat, jotka kuitenkin päättyivät vuonna 1956, kunSamarran ulkopuolelle Tigrisjoelle rakennettiin pato.[3]
Bagdadissa on kuuma ja kuiva ilmasto. Sateita esiintyy marraskuusta maaliskuuhun, vuotuinen sademäärä on noin 123 mm. Kuumimmat kuukaudet ovat kesäkuusta syyskuuhun, jolloin keskimääräinen päivän ylin lämpötila nousee yli 40 asteen.[4]
Nykyisen Bagdadin alueella on ollut asutusta joMesopotamian varhaistensivilisaatioiden alkuvaiheessa. Nykyisen kaupungin laitamilla sijaitsevaTell Abu Harmal oli muinainenShaduppumin kaupunki, joka toimiEshnunnan kuningaskunnan hallinnollisena keskuksensa. Eshunnan pääkaupunki sijaitsi nykyisellä Tell al-Asmarilla parikymmentä kilometriä Bagdadista koilliseen. Parikymmentä kilometriä joenvartta kaakkoon sijaitsevat puolestaanhellenistisenSeleukeian, sekäparthialaisten jasassanidienKtesifonin rauniot. Varsinainen Bagdad perustettiin kuitenkin vasta myöhemmin.[2]
Arabit voittivat sasaniditQadisiyyan taistelussa nykyisen kaupungin eteläpuolella vuonna 637 ja valtasivat voittonsa jälkeen Ktesifonin. Valtaansa vakiinnuttaakseen arabit perustivat alueelle varuskuntakaupunkeja, kutenKufan jaBasran. Vuonna 750abbasidit kukistivatumaijaditabbasidien vallankumouksessa jaAbu al-Abbasista tuli uusikalifi. Hänen seuraajansaal-Mansur päätti perustaa valtakunnalle uuden pääkaupungin, jolla ei olisi historiallisia yhteyksiä entuudestaan ja joka mahdollistaisi tärkeiden kauppareittien hallinnan. Sopiva paikka löytyi vuonna 762 Tigrisjoen varrelta ja lähellä sijaitsi pieni sasanidien aikainen Bagdad-niminen kylä. Uutta kaupunkia rakentamaan tuotiin arkkitehteja ja työläisiä eri puolilta muslimimaailmaa ja se valmistui neljässä vuodessa. Seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana Bagdadista kasvoi Eurasian johtava kaupunki, jossa asui arviolta 700 000 asukasta. Bagdad tuli tunnetuksi teologian ja filosofian keskuksena ja se tuotti esimerkiksi kaksi tärkeääislamin lainopillista koulukuntaa,Abu Hanifan (699–767)hanafi-koulukunnan jaAhmad ibn Hanbalin (780–855)hanbali-koulukunnan. 300 vuotta heidän jälkeensäAbdul Qadir al-Jilani (1077–1166) perustisuufilaisenQadiriya-veljeskunnan ja on yksi suufilaisuuden tärkeimmistä pyhimyksistä jaAbu Hamid al-Ghazalia (1058–1111) pidetään yhtenä merkittävimmistä islamilaisista teologeista. Kalifi al-Mansur oli perustanut myösBayt al-Hikman, jossa käännettiinkreikkalaisia tieteellisiä tekstejäarabiaksi jaalgebran kehittäjäal-Khwarizmi eli ja työskenteli Bagdadin observatoriossa.[2]
Tammikuussa 1258 kalifiAl-Musta'simin valtakaudellaHülegü-kaanin johtamatmongolit ilmestyivät Bagdadin ulkopuolelle.Kaupunki piiritettiin ja sen antautuessa kaupunkia hävitettiin 40 päivän ajan. Kaupungin koko väestö surmattiin kristittyjä lukuun ottamatta. Suuri osa kaupunkia poltettiin ja sen kanaalit tuhottiin. Arabeille 500 vuoden ajan islamin ja arabien keskuksena toimineen Bagdadin tuho olikataklysmi, jota pidettiin Jumalan tuomana rangaistuksena. Mongolivalloituksen jälkeen Bagdad supistui kymmenesosaan entisestä koostaan ja muuttui valtakunnan keskuksestaTabrizin alaiseksi alueelliseksi hallintokeskukseksi. Vuonna 1327 Bagdadissa vieraillutIbn Battuta kuvaili sitä pieneksi kaupungiksi "vailla kauneutta". Pian mongolien jälkeen vuonna 1393 kaupungin valtasiTimur Lenk, joka antoi sen hallittavaksi pojalleen Amiranshahille.Ahmad Jalayir valtasi kaupungin takaisin, mutta Timur palasi Bagdadiin vuonna 1401 jättäen jälkeensä 100 ihmiskalloista tehtyä tornia kaupungin raunioille.[2]
Bagdadin toipuminen kesti vuosisatoja ja esimerkiksi sen asukasluku ei noussut entisiin lukemiinsa ennen 1900-lukua.Safavidit valtasivat kaupungin vuonna 1506 jaOsmanien valtakunta vuonna 1534. Osmanit jakoivat nykyisen Irakin kolmeenvilayetiin, Bagdadiin, Mosuliin ja Basraan. Safavidit valtasivat kaupungin jälleen vuonna 1623, muttaMurat IV valtasi kaupungin takaisin vuonna 1638. Safavidit piirittivät kaupunkia jälleen vuonna 1683, mutta osmanit voittivat heidät jälleenMehmed IV:n johdolla. Osmanien ote kaupungin hallinnasta lieveni ajan mittaan ja vuoden 1750 jälkeen todellista valtaa käyttivätmamelukkipaššat. Vuonna 1831 tulva tuhosi 7 000 rakennusta ja sitä seurannut nälänhätä surmasi kaupungin asukkaista noin puolet, eli 70 000 henkilöä. Osmanit käyttivät nälänhätää syynä palauttaa valtansa alueelle ja vuonna 1831 he surmasivat mamelukit.Ensimmäisen maailmansodan alettuabritit valtasivat nopeastiBasran satamakaupungin, mutta eivät aluksi edenneet kohti pohjoista. Eteneminen Bagdadiin aloitettiin vasta vuonna 1917 ja kaupunki vallattiin ilman taistelua sen puolustajien vetäydyttyä pohjoiseen.[2]
Britit yhdistivät alueen kolme vilayetia uudeksi valtioksi ja nostivat sen johtoonFaisal I:n. Britit otettiin alun perin vastaan vapauttajina, mutta yleinen mielipide kääntyi nopeasti heitä vastaan. Irakin vuoden 1920 kapinassa brittejä vastaan kuoliT. E. Lawrencen mukaan 10 000 arabia. Britit toivat kuitenkin alueelle myös nykyaikaisen teknologian. Alueelle rakennettiin rauta- ja maanteitä. Ensimmäinen elokuvateatteri avattiin vuonna 1917 ja 1940-luvulla Bagdad oli kukoistavan elokuvateollisuuden keskus.Irakin kansallisteatteria pidettiin arabimaailman parhaana. Irakista tuli muodollisesti itsenäinen vuonna 1932. Yksi maan kuningas Faisalin neuvonantajista Bagdadissa oliSati al-Husri, jonka kirjoitukset arabimaailman yhtenäisyydestä vaikuttivat myöhemminBaath-puolueen perustamiseen.[2]
Saddam Husseinin patsas kaadetaan huhtikuussa 2003Bagdadin taistelun aikana.
Irakin historiaa leimasi pitkään jatkuva sisäinen levottomuus ja sotilasvallankaappaukset. Kaupungin ympärille rakentui tuhansien maalta kaupunkiin muuttaneiden hökkelikyliä. Kaupungissa kapinoitiin vuosina 1948 ja 1952 ja epäonnistunut yritys luoda puolustusliittoCENTONeuvostoliittoa vastaan epävakautti pääministeriNuri as-Saidin johtaman hallinnon. Kuningaskunta sai loppunsa sotilaiden ja siviilien vallankaappauksessa heinäkuussa 1958. Baath-puolue suoritti oman vallankaappauksensa helmikuussa 1963, ja toinen vallankaappaus vuonna 1968 toi valtaan puolueen tikritiläisen ryhmittymän. 1950-lukua seuranneiden kolmen vuosikymmenen aikana Bagdad kasvoi huomattavasti. Sen väkiluvun noustessa neljään miljoonaan siitä tuliKairon jälkeen suurin arabikaupunki. Irakin kasvaneet öljytulot mahdollistivat puolestaan suuret sijoitukset pääkaupunkiin. Suuri osa sijoituksista meni koulutukseen: perustettuihin laitoksiin kuuluivat esimerkiksiBagdadin yliopisto (1957),al-Mustansiriyyan yliopisto (1963), Teknologiayliopisto (1974) ja al-Bakrin sotilasakatemia.Saddam Husseinin setäKhairallah Tulfah toimi Bagdadin pormestarina suuren osan 1970- ja 1980-luvuista, kunnes hänet poistettiin lopulta tehtävästään korruption takia.Qasr al-Niharyyah-palatsi tuli tunnetuksi salaisen poliisin kidutuskeskuksena, josta kärsivät etenkin kaupungin köyhät šiiat.[2]
Irakin–Iranin sota ei vaikuttanut kaupunkiin juurikaan, muttaPersianlahden sota toi mukanaan mittavat ilmapommitukset 17. tammikuuta 1991 lähtien. Kohteeksi päätyi kaupungin infrastruktuuri, ja esimerkiksi suurin osa Tigrisjoen ylittävistä silloista tuhottiin. Sotaa seurasi 12 vuottaYK:n asettamia sanktioita ja kauppasaarto. Ilmapommitukset alkoivat jälleen maaliskuussa 2003Irakin sodan myötä ja amerikkalaisetvaltasivat kaupungin 9. huhtikuuta samana vuonna.[2] Valtauksen jälkeen Bagdadissa oli runsaasti pommi-iskuja ja väkivaltaisuuksia yli kymmenen vuoden ajan.[5] Huhtikuussa 2003 lähelle kaupungin keskustaa muodostettiin n. 10 neliökilometrin suuruinen turvajärjestelyillä suojattuGreen Zone. Tällä alueella sijaitsee Irakin hallituksen rakennuksia ja ulkomaiden suurlähetystöjä.[6] Väkivaltaisuuksien määrä alkoi vähetä vuodesta 2007 ja Yhdysvallat aloitti asteittaisen vetäytymisen Irakissa. Maan läsnäolo Irakissa päätettiin seremoniassa Bagdadissa joulukuussa 2011.[3]
Vuodesta 2014 alkaen levottomuuksia on aiheuttanutIsis, jonka järjestön taistelijat levittäytyivätAnbarin maakunnasta vallaten Irakin toiseksi suurimman kaupunginMosulin ja muita kaupunkeja.[7] Isisin menestyksen myötä luotiin puolestaan Bagdadin puolustamiseksi šiialaisia asejoukkoja, jotka ovat sittemmin vallanneet Irakin armeijan ohella alaa Isisiltä.[8]
Bagdad ja sen lähialue ovat Irakin teollisuuden, sekä finanssi- ja kaupanalan keskus. Maan suurimittaisesta teollisuudesta siellä on vähintään puolet. Ainoa poikkeus on raskas öljy- ja kemikaaliteollisuus, jota sijaitsee lähelläöljykenttiäKirkukissa, sekä etelässäBasrassa jaZubairissa. Bagdadin tärkeimpiin teollisuudenaloihin kuuluvat esimerkiksi elintarvike-, tupakka-, tekstiili-, sementti-, metalli- ja paperiteollisuus. Suurin osa taloudesta on valtiojohtoista, ja valtio omistaa myös monet yritykset. Valtio on Bagdadin suurin yksittäinen työnantaja. Virkakoneistossa työskentelee suoraan tai epäsuoraan satoja tuhansia.[3]
Irakin keskuspankin päätoimisto sijaitsee Bagdadissa. Myös monien valtionyhtiöiden päätoimistot sijaitsevat kaupungissa.Bagdadin pörssi avautui vuonna 1992.[3]
Bagdad on Irakin liikenteen solmukohta. Kaupungissa kohtaavat valtion omistaman rautatien merkittävimmät linjat. Rautatieyhteys on olemassa Basraan jaUmm Qasriin etelässä, Kirkukiin jaArbiliin koillisessa,Mosuliin pohjoisessa jaal-Qa’imiin lähellä Syyrian vastaista rajaa. Kaupunki on myös paikallisen tieverkon keskus ja tiet yhdistävät maan Bagdadista myösTurkkiin, Syyriaan,Jordaniaan, Iraniin, Kuwaitiin jaSaudi-Arabiaan.[3]
YK:n Irakin analyysiyksikönBagdadin maakunnan piirikunnallisen väestöosuusjaon perusteella Bagdadin kaupungin väkilukuarvio olisi ollut noin 5,4 miljoonaa (2013).[10] ja YK:n tilastotoimiston mukaan vuonna 2015 arviolta 6 643 000.[1] Kaupungin asukkaiden valtaosa onšiialaisia ja Bagdad onTeheranin jälkeen maailman toiseksi suurin šiialainen kaupunki. Kaupungin šiialaisen väestön osuus on noussut köyhän maaseutuväestön muuttaessa kaupunkiin. Vielä 1940-luvulla Bagdadia pidettiin sunnalaisena kaupunkina, mutta vuoteen 2008 mennessä he muodostivat vain noin 10–15 % Bagdadin väestöstä. Vuodesta 2014 kaupunkiin on kuitenkin tullut puolestaan noin puoli miljoonaa sunnalaista asukasta Isis-järjestön aiheuttamien levottomuuksien takia. Samaan aikaan kaupunkiin on saapunut myös noin 200 000kristittyä. Kaupunki on jakautunut voimakkaasti šiialaisiin ja sunnalaisiin kaupunginosiin.[11]
Bagdadissa sijaitsee useita merkittäviä museoita. Vuonna 1923 perustettuIrakin museo esittelee esimerkiksi arkeologisia löydöksiä muinaisen Mesopotamian ajoilta.Irakin nykytaiteen kansallismuseo avattiin vuonna 1962 ja sen kokoelmiin kuuluu paikallisten taiteilijoiden maalauksia, veistoksia ja keramiikkaa. Monet museot säästyivät ensin hävitykseltä Irakin sodassa, mutta myöhemmin monet niissä näytteillä olleissa kohteissa ryöstettiin seuranneen sekasorron aikana.[3] Sodan jälkeen kunnostettu Irakin museo jälleenavattiin vuonna 2009.[12]
Bagdadissa sijaitsee myös useitaislamissa merkittäviä uskonnollisia kohteita. Šiialaisille merkitystä on imaamiMusa al-Kazimin jaMuhammad al-Jawadin pyhätöillä. Sunnalaisille puolestaan lainoppinutAbu Hanifahn al-Kazimiyyahin pyhätöllä. Suufilaiset Qadiriyyahin veljeskunnan perustaneellaAbd al-Qadir al-Jilanilla on oma pyhättönsä al-Azamiyyahissa.[3]
Irakin kansallisteatteria pidettiin aikanaan arabimaailman parhaana, mutta se kärsi esitysten vähenemisestä 1990-luvulla. Elokuvateatterit muodostavat tärkeän viihteen muodon kaupunkilaisille.[3]Bagdadin eläintarha on 7,8 km2 laajuinen vehreä puisto, yksi Lähi-idän suurimmista eläintarhoista. Se kärsi pahasti sodan aikana jolloin kesympiä eläimiä varastettiin ruoaksi ja eksoottisempia myytäviksi, mutta eläintarhaa on kunnostettu vuodesta 2007 alkaen.[13]
↑abcdefghMichael R. T. Dumper ja Bruce E. Stanley: Cities of The Middle East and North Africa, s. 55-63. ABC CLIO, 2007. ISBN 1-57607-919-8(englanniksi)
↑abcdefghijklPhebe A. Marr ja Louay Bahry: Baghdadbritannica.com. Encyclopædia Britannica. Viitattu 17.8.2017. (englanniksi)
