Bön taiBon ontiibetiläinen uskonto, joka syntyi 1000-luvulla. Tiibetin lisäksi bön-luostareita on myösIntiassa, jonne uskonto tuli vuoden 1950 jälkeen Tiibetistä. Bön muistuttaa paljonbuddhalaisuutta, mutta siinä on joitain erityispiirteitä.[1]
Nimelläbön on kutsuttu myös Tiibetin alkuperäistä uskontoa, joka edelsi buddhalaisuuden tuloa ja taantui 700- ja 800-luvuilta alkaen kun buddhalaisuus pääsi kuninkaan suojelukseen. Ei kuitenkaan tiedetä varmasti, pohjautuuko 1000-luvulla syntynyt bön siihen ja onko näiden uskontojen välillä jatkumoa.[1]
Bön-opetukset sisältävät samantyyppisiä harjoituksia kuin jotkintiibetinbuddhalaiset perinteet, ja länsimaissa vaikuttava lama Tenzin Wangyal Rinpoche kutsuukin perinnettä bön-buddhalaisuudeksi[2] vaikka perinteen hengellinen johtaja Lungtok Tenpai Nyima onkin todennut, että toivoisi vain 'bön'-sanaa käytettävän.[1] Bön-uskonnon perustajana ei pidetäSiddharta Gautamaa ja esimerkiksistupaa kierretään bönissä päinvastaiseen suuntaan kuin buddhalaisuudessa.[1]
Opetukset jaotellaan yleisesti yhdeksään tasoon, joista alimmat neljä sisältävät harjoituksia, joilla pyritään harmonisoimaan ihmisen ja ympäristön välistä suhdetta – näitä neljää ensimmäistä opetustasoa voitaisiin kaiketi pitääšamanistisina. Ylemmät opetustasot sisältävätsutra-,tantra- jadzogchen-opetuksia. Länsimaissa opetetaan lähinnä näiden ylempien tasojen harjoituksia.
Suomessa bön-uskontoa harjoitetaan muutamilla paikkakunnilla Tenzin Wangyal Rinpochen perustaman Ligmincha-järjestön alaisuudessa.[3]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaBönWikimedia Commonsissa