Autoritarismi on hallintotapa, joka perustuuauktoriteetin vallalle. Siinä hallitsee yksittäinen johtaja taieliittiryhmä, ja siihen kuuluu rajoitettu poliittinen moniarvoisuus, keskitetty poliittinen hallinto, suvaitsemattomuusoppositiota kohtaan, olemattomat tai vilpillisetvaalit, sekäihmisoikeusrikkomukset.[1] Autoritarismi samastetaan yleisestidiktatuuriin.[2] Autoritarismi on monelta osin epädemokraattista, mutta joidenkin maiden hallinnossa on sekädemokratian että autoritarismin piirteitä. Autoritarismin äärimmäinen muoto ontotalitarismi.
Poliittinen legitiimiys perustuu tunteisiin vetoamiseen, ja järjestelmän tunnistaminen välttämättömäksi pahaksi torjumaan ”helposti tunnistettavia yhteiskunnallisia ongelmia, kuten alikehittyneisyyttä ja kapinallisuutta”.
Poliittisen aktiivisuuden minimointi ja hallinnon toimien vastaisen toiminnan tukahduttaminen.
Epäselvästi määriteltytoimeenpanovalta, joka on usein epämääräinen ja muuttuva, mikä lisää toimeenpanovallan valtaa.
Autoritaarista maata johtaa yksi hallitseva johtaja, taieliitti, joka kilpailee keskenään vallasta. Hallinto on keskitettyä, ja sen toiminnalle on asetettu vain vähän rajoja. Poliittiset instituutit ja prosessit ovat heikkoja tai huonosti määriteltyjä.Oppositiota tukahdutetaan ja joskus vainotaan väkivaltaisesti.Vaaleja ei aina järjestetä, ja jos järjestetään, niihin liittyy useinvilppiä, manipulaatiota ja väkivaltaa. Kansalaisten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa ovat heikot, ja niitä pyritään rajoittamaan.[3]
Autoritaarinen hallinto nojaa usein neljään kontrollikeinoon: armeijaan, pakottamiseen, tukijoiden palkitsemiseen sekämediaan.[5] Autoritaarisen valtion lainsäädäntö on epämääräistä ja ristiriitaista.Oikeuslaitos on epäitsenäinen, aliresursoitu, epäammattimainen ja tehoton. Tiettyjä oikeustapauksia käsitellään usein sotilastuomioistuimissa tai muissa erityisissä tuomioistuimissa. Yksilönoikeuksia jayksilönvapautta ei välttämättä suojella. Yksityisiltä organisaatioilta vaaditaan usein lisenssit. Heikossa asemassa olevia vähemmistöjä, naisia, ulkomaalaisia ja vankeja saatetaan kohdella huonosti.[3] Talous on usein taantunut, silläomistusoikeuksia ei pystytä suojelemaan, ja usein myös hallitsija ottaa oman osuutensa valtionkassasta.[3]Korruption eri muodot ovat yleisiä.[6] Mediaa rajoitetaan ja kontrolloidaan, ja se saa julkaista vain virallisesti hyväksyttyjä mielipiteitä.[3]
Autoritaarisen hallinnon legitimiteetti on riippuvainen sen suorituskyvystä. Haasteiden tullen hallinto usein tiukentaa otettaan, jolloin sen on usein vaikea tyydyttää kansan tarpeita. Tämä voi viedä legitimiteetin ja kaataa autoritaarisen hallinnon.[7]
Autoritarismin äärimmäinen muoto ontotalitarismi.[9] Totalitarismi pyrkii ihmiselämän kaikkien osa-alueiden täydelliseen hallintaan ja alistamiseen.[10] Autoritarismi eroaa totalitarismista ensisijaisesti siinä, että autoritarismissa on totalitarismista poiketen myös sellaisia yhteiskunnallisia ja taloudellisia instituutioita, jotka eivät ole hallituksen valvonnassa.[11]
Jotkin maat ovat demokratian ja autoritarismin sekamuotoja. Niissä instituutit, prosessit, lait ja politiikat on kuitenkin manipuloitu niin, että hallitsijat ja eliitti säilyttäisivät valtansa. Tällaisissa maissa järjestetään vaaleja, mutta vaalit eivät useinkaan ole reilut ja vapaat.[12]
Valtioiden autoritaarisuutta mitataan muun muassaEconomist Intelligence Unitin demokratiaindeksillä. Se perustuu 60 kohtaan, joilla arvioidaan valtioiden vaalijärjestelmää,pluralismia, hallinnon toimivuutta, poliittista osallistumista, poliittista kulttuuria jakansalaisvapauksia.[13]
Kartassa maailman valtiot jatkumolla demokraattinen–autoritaarinen vuoden 2024 demokratiaindeksin mukaan:[14]
Täysin demokraattinen
9.00–10.00
8.00–8.99
Puutteellinen demokratia
7.00–7.99
6.00–6.99
Sekamuotoinen hallinto
5.00–5.99
4.00–4.99
Autoritaarinen hallinto
3.00–3.99
2.00–2.99
1.00–1.99
0.00–0.99
Lähde: Democracy Index 2024 / Economist Intelligence Unit[14]
Economist Intelligence Unitin mukaan vuonna 2024 täysin demokraattisessa maassa eli 6,6 % maailman väestöstä; puutteellisessa demokratiassa 38,4 %; sekamuotoisen hallinnon alla 15,7 % ja autoritaarisessa maassa 39,2 %.[14]
Vuoden 2020 tilastossa autoritaaristen valtioiden määrä oli noussut edellisvuoden 54:stä 57:ään, mutta demokratiaa ja autoritaarisuutta yhdistelevien valtioiden määrä laskenut kahdella 35:een. Useimpien maiden pistemäärä oli laskenut, koskakoronaviruspandemian varjolla monet valtiot olivat heikentäneetsananvapautta ja kansalaisvapauksia rauhanajalle ennennäkemättömin tavoin.[13]
