Auskultantti eliopettajakokelas taiopetusharjoittelija on opettajankoulutustaan suorittava henkilö, joka on edennyt käytännöllisen harjoittelun vaiheeseen. Yleensä nimitystä käytetäännormaalikoulussa opettajan pedagogisten opintojen harjoittelua suorittavasta opiskelijasta, mutta nykyisissä opettajankoulutuksen järjestelyissä on mahdollista suorittaa harjoittelu myös tavallisessa koulussa, joita kutsutaan tässä yhteydessä ”kenttäkouluiksi”.
Nimitys auskultantti on peräisinlatinan verbistäauscultare ’kuunnella’ ja viittaa siihen, että erityisesti1800-luvulla tyypillisin opettajankoulutuksen opetusmuoto oli pätevän opettajan pitämien oppituntien seuraaminen. Rinnakkaiskoulujärjestelmän aikanakansakoulunopettajaseminaarien viimeisen vuoden opiskelijoita kutsuttiin auskultanteiksi, samoin kuin oppikoulunopettajiksi normaalikouluissa pätevöitymässä olleita maistereita ja kandidaatteja.
Aineenopettajaksi opiskeleva auskultantti suorittaa opettajanpedagogiset opinnot (60op) yleensä yhdessä lukuvuodessa. Tällöin harjoittelu normaalikoululla ja teoriaopetus opettajankoulutuslaitoksella limittyvät toisiinsa. Usein opinnot suoritetaan opiskelun loppuvaiheessa, jolloin ne edeltävät välittömästi valmistumista. Pedagogiset opinnot voi suorittaa myös erillisinä opintoina. Tähän kehotetaan erityisesti muutoin päteviä, ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä, jotka työskentelevät epäpätevinä opettajina.
1900-luvun alkupuolelta alkaen aina1950-luvulle kansakoulunopettajaseminaarien pääsyvaatimuksena oli kansakoulu-, myöhemminkeskikoulututkinto. Ylioppilaiden olikin1930-luvulle saakka mahdollista pätevöityä kansakoulunopettajiksi vuodessa seuraamalla seminaariahospitantteina. Mahdollisuus lakkasi, kun Jyväskylän seminaari muuttuiKasvatusopilliseksi korkeakouluksi, joka erikoistui ylioppilaiden kouluttamiseen kansakoulunopettajiksi.