 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan. |
| August Heinrich Hoffmann von Fallersleben | |
|---|---|
.jpg) von Fallersleben mahdollisesti vuonna 1860. | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. huhtikuuta1798 Fallersleben,Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta |
| Kuollut | 19. tammikuuta1874 (75 vuotta) Corvey,Saksan keisarikunta |
| Ammatti | korkeakouluopettaja,runoilija |
| Kirjailija | |
 Nimikirjoitus | |
| Aiheesta muualla | |
| www.von-fallersleben.de | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta | |
| Infobox OK | |
August Heinrich Hoffmann von Fallersleben (2. huhtikuuta1798Fallersleben,Braunschweig-Lüneburgin vaaliruhtinaskunta –19. tammikuuta1874Corvey,Saksan keisarikunta) olisaksalainen germanistiikan korkeakouluopettaja ja runoilija. Hän tuli tunnetuksi vuonna 1841 kirjoittamastaan laulustaDeutschlandlied, josta tuli myöhemmin Saksankansallislaulu (nykyisin virallisena hymninä toimii vain kolmas säkeistö).
Hoffmann osoittautui juoma-, vaellus-, sota-, kevät- ja lastenlauluissaan aidoksi kansanrunoilijaksi. Hän menetti professorinvirkansa ja eläkkeensä 1840–1841 julkaisemansa runokokoelmanUnpolitische Lieder vuoksi, mutta sai eläkkeen takaisin 1848. Kootut teokset julkaisi H. Gerstenberg 1890–1893.[1]
August Heinrich Hoffmann von Fallersleben oli kotoisin Fallerslebenin kaupungista. Hänen vanhempansa olivat kauppias, ravintolanomistaja ja Fallerslebenin pormestari Heinrich Wilhelm Hoffmann sekä tämän vaimo Dorothea Balthasar. Käytyään fallerslebenilaisen kansakoulun (Fallerlebener Bürgerschule) vuonna 1812 hän meni lukioon (höhere Bürgerschule) Helmstedtissa. Hän vaihtoi kaksi vuotta myöhemmin opinahjonsa Martino-Katharineumiin Braunschweigissa. Vuonna 1815 hän debytoi neljällä runolla.
Hoffmann aloitti 18-vuotiaana huhtikuussa 1816 teologian opintonsaGöttingenissä, omien sanojensa mukaan ”vähäisillä rahoilla ja iloisesti” (’mit wenig Geld und Lust’). Oikeastaan hän oli kuitenkin kiinnostunut enemmän antiikin historiasta, esikuvanaan tässä asiassaJohann Joachim Winckelmann.Jacob Grimm ihmetteli Hoffmannille tämän tutustuessa Grimmin veljeksiin 1818, että eikö isänmaa ole häntä lähempänä kuin antiikin aika. Niinpä Hoffmann vaihtoi opintonsa saksan kieleen ja kirjallisuuteen (germanistiikkaan ja saksan filologiaan).
Hoffmannin isä onnistui 1818 rahalla ja suhteillaan varjelemaan poikaansa armeijapalvelukselta. Vielä samana vuonna Hoffmann lähti opettajansaFriedrich Gottlieb Welckerin kanssaBonnin yliopistoon, missä heidän dosentteinaan toimivat Jacob Grimm jaErnst Moritz Arndt.
Hoffmann löysi 8. toukokuuta 1821 katkelmia keskiaikaisesta eeppisestä runosta ”Otfried”. Pian sen jälkeen hän julkaisi löydöstä kirjoitelman nimellä ”Bonner Bruchstücke vom Otfried nebst anderen Sprachdenkmälern”[2]. Samana vuonna ilmestyi hänen runokokoelmansaLieder und Romanzen, minkä yhteydessä hän käytti ensimmäisen kerran nimeä Hoffmann von Fallersleben.
Franz Liszt tutustui Hoffmanniin Weimarissa 1854. Seuraavana vuonna Liszt muutti perheineen Corveyhyn. Hoffmann sai sieltä 1860 Lisztin välityksellä herttua Viktor I. von Rotiborin linnan kirjastonhoitajan työn. Vaimo Ida Hoffmann kuoli samana vuonna.
Fallersleben julkaisi Leipzigissa 1842 kokoamiaan saksalaisia tai oikeammin sleesialaisia kansanlauluja sisältävän kokoelman"Schlesische Volkslieder mit ihren Melodien". Kokoelmassa oli sävelmä, joka liittyi vanhaan saksalaiseen lauluun ”Schönster Herr Jesu”. Sen otsikoksi Fallersleben on merkinnyt laulun ”Jesus über Alles”, joka oli kotoisin Glatzin kreivikunnasta Saksan Sleesiassa. Sävelmään kirjoitti tanskalainen runoilijaBernhard Severin Ingemannia uuden tekstin "Dejlig er jorden", joka on suomennettuna virsiMaa on niin kaunis.[3]
Hoffmann kuoli 75-vuotiaana Corveyssaaivohalvaukseen.
Hoffmann meni naimisiin 51-vuotiaana 18-vuotiaan sisarentyttärensä Ida vom Bergen kanssa, joka oli Hannover-Bothfeldistä kotoisin olevan papin tytär. He saivat vuonna 1855 Weimarissa pojan, joka kastettiinFranz Friedrichiksi kummisetiensäFranz Lisztin jaFriedrich Preller der Älterein mukaan. Franz Friedrichistä tuli maisemamaalari hänen opiskeltuaan ensin Düsseldorfin Taideakatemiassa ja Weimarin Taidekoulussa. Weimarissa hänen opettajanaan toimiTheodor Hagen. Hän asui vuoteen 1888 Weimarissa ja muutti sitten Berliiniin professorin viran takia. Hän kuoli 1927, ja hänet on haudattuWeimariin. Franz Friedrichin maalaukset ovat nykyään nähtävissä Hoffmann-von-Fallerleben-MuseumissaWolfsburg-Fallerslebenissä.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaAugust Heinrich Hoffmann von FallerslebenWikimedia Commonsissa| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Taiteenala | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
