 | |
 | |
Atstreonaami | |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 2-[(Z)-[1-(2-amino-1,3-tiatsol-4-yyli)-2-[[(2S,3S)-2-metyyli-4-okso-1-sulfoatsetidin-3-yyli]amino]-2-oksoetylideeni]amino]oksi-2-metyylipropaanihappo | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | 78110-38-0 |
| ATC-koodi | J01DF01 |
| PubChem CID | 5742832 |
| DrugBank | DB00355 |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C13H17N5O8S2 |
| Moolimassa | 435,456 |
| SMILES | Etsi tietokannasta:eMolecules,PubChem |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 227 °C (hajoaa)[1] |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | 60–70 %[2] |
| Proteiinisitoutuminen | 56 %[2] |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | noin 2 tuntia[2] |
| Ekskreetio | renaalinen |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria | ? |
| Reseptiluokitus | |
| Antotapa | intravenoosi, intramuskulaarinen, inhalaatio |
Atstreonaami (C13H17S2N5O8) on monobaktaameihin, joka onbeetalaktaamien alaluokka, kuuluvaorgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessäantibioottina.
Huoneenlämpötilassa atstreonaami on valkoista kiteistä ainetta. Yhdiste liukenee hieman polaarisiin orgaanisiin liuottimiin kutenalkoholeihin,dimetyyliformamidiin jadimetyylisulfoksidiin.[1] Atstreonaamin antibioottiset ominaisuudet perustuvat siihen, että se estää bakteeriensoluseinänpeptidoglykaanikerroksen biosynteesiä. Se ei tehoagrampositiivisiin bakteereihin, mutta tehoaa useisiingramnegatiivisiin bakteereihin kutenkolibakteeriin ja muihinenterobakteereihin sekäPseudomonas aeruginosaan. Atstreonaami annetaan ruiskeena suoneen tai lihakseen ja lisäksi markkinoilla on inhaloitava atsreonaamin lysiinisuola. Yhdistettä voidaan usein käyttää mikäli potilas on allerginen penisilliineille tai kefalosporiineille. Lääkeaine on stabiili useita beetalaktamaaseja vastaan. Atstreonaamia on tutkittu myös käytettäväksi yhdessä beetalaktamaasien inhibiittorinavibaktaamin kanssa. Atstreonaamia käytetään muun muassa keuhkokuumeen, iho- ja pehmytkudostulehdusten, niveltulehdusten, aivokalvotulehdusten ja virtsatietulehdusten hoitamiseen.[2][3][4][5][6]
Tyypillisimmät atstreonaamin aiheuttamat haittavaikutukset ovat huonovointisuus, oksentelu ja ripuli. Yhdiste voi myös aiheuttaa ihottumaa ja pistoskohdan ärtymistä.[2][4][6]