Varsinainen Ateenan kaupunki muodostaa samannimisenkunnan (Δήμος Αθηναίων,Dímos Athinaíon) ja onKeski-Ateenan alueyksikön hallinnollinen keskus. Kunnan pinta-ala on 38,964 neliökilometriä ja väkiluku 664 046.[2][3] Ateenanmetropolialue koostuu lisäksi neljästä muusta alueyksiköstä:Pohjois-Ateenan,Etelä-Ateenan,Länsi-Ateenan jaPireuksen alueyksiköistä; ja siihen voidaan lukea myös suuri osaItä-Attikan jaLänsi-Attikan alueyksiköiden kunnista, yhteensä noin 60 kuntaa. Koko metropolialueen pinta-ala on 2 928,717 ja väkiluku 3 737 550 (vuonna 2011). Lisäksi alueella asuu noin 500 000maahanmuuttajaa, joiden status ei ole pysyvä. Ateenan varsinainen kaupunki on erittäin tiheään asuttu, senväestötiheys on noin 20 000 asukasta/km². Ateenan metropoli on kasvamassa ja levittäytymässä sekä pohjoiseen että itään päin.
Ateena on Kreikan politiikan, talouden, yritysmaailman, teollisuuden ja kulttuurin keskus. Antiikin aikaan Ateena hallitsi muutaAttikaa ja oli yksiKreikan johtavistakaupunkivaltioista. Kaupungista ovat lähtöisin niin länsimainendemokratia-käsite kuinfilosofiakin. Ateenan nimi pohjautuukreikkalaisen jumaltarustonAthene-nimiseen viisauden jumalattareen.
Tarun mukaan Ateenan nimi on peräisin kreikkalaisten jumaltenAthenen jaPoseidonin kilpailusta. Poseidon ja Athene kilpailivat siitä, kumpi saisi toimia kaupungin suojelusjumalana. He päättivät, että se kumpi antaisi kaupungille parhaimman lahjan, voittaisi. Poseidon puhkaisi lähteenAkropoliille ja Athene loi oliivipuun, jonka öljyä voitiin käyttää moniin eri tarkoituksiin, kuten valaistukseen. Öljy oli kansalaisille arvokas lahja, joten Athene voitti ja kaupunki nimettiin hänen kunniakseen Ateenaksi.[4]
Kaupungin muinaiskreikkalainen nimiἈθῆναι on monikossa ("Ateenat"), kuten monet muutkin antiikin kreikkalaisten ja roomalaisten kaupunkien nimet. Tämä näkyy edelleen monien kielien nimissä Ateenalle, esimerkiksilatinaksiAthenae,espanjaksiAtenas jaenglanniksiAthens. Monikollisuus saattaa johtua esimerkiksi siitä, että Ateena on syntynyt useiden kylien yhdistyessä.
Ateena sijaitsee manner-Kreikassa Attikan niemimaan eteläreunalla. Kaupunki levittäytyyAttikan tasangolle, jonka itäpuolella kohoaaYmittós- eli Hymettosvuori, koillispuolellaPentéli- eli Pentelikonvuori, pohjoispuolellaPárnitha- eli Parnesvuori ja länsipuolellaAigáleo- jaPoíkilo-vuoret. Lounaassa kaupunkialue ulottuuSaroninlahdelle. Tasangolla kaupungin alueella sijaitsee useita kukkuloita, joista tunnetuin onAkropolis, muinaisen Ateenan linnavuori. Muita kukkuloita ovat Akropoliin viereisetAreiopagi,Filopáppou (Filopappos) jaPnyks sekä Akropoliista koilliseen sijaitsevaLykavittós (Lykabettos).Ilisós- jaKifisós-jokien laaksot sijaitsevat Ateenan länsiosissa.
Ateenan vanha keskusta, nykyinenPlákan vanhakaupunki jaMonastirákin alue, sijaitsee Akropoliin itä-, koillis- ja pohjoispuolella. Ateenan tultua Kreikan pääkaupungiksi kaupungille suunniteltiin uusi asemakaava, jonka keskeiseksi piirteeksi tuli vanhan keskustan pohjoispuolella sijaitseva kolmion muotoinen alue, jota rajaavatStadíou-,Peiraiós- jaErmoú-kadut. Sen sisäpuolella onPsyrín kaupunginosa. Kolmion itäisen sivun kulmissa ovat keskusaukiotSýntagma jaOmónoia. Tämän vanhan keskustan ympärillä ovat muun muassa kaupunginosatThiseío,Makrygiánni,Akadimía,Exárcheia,Kolonáki jaMets sekäKansallispuutarhan jaZáppeion puiston alueet.
Nykyään Suur-Ateena on levinnyt koko tasangon alueelle, mikä vaikeuttaa kaupungin tulevaa laajenemista. Kaupungin nopea kasvu 1900-luvulla ja siihen liittynyt teollisuuden ja autoliikenteen lisääntyminen ovat aiheuttaneet vakavia ympäristöongelmia, muun muassasavusumua ja vesistöjen saastumista.
Varsinainen Ateenankunta (dímos) on jaettu seitsemäänsuuralueeseen (dimotikí koinótita, ”kunnallisyhdyskunta”). Suuralueet sekä niissä sijaitsevat kaupunginosat ja muut alueet ovat:
Ateenan metropolialueeseen voidaan lukea mainittujen viiden alueyksikön lisäksi myös suuri osa niitä ympäröivienItä-Attikan jaLänsi-Attikan alueyksiköiden kunnista. Koko metropolialueen väkiluku on noin 3 737 550.
Varhaisimmat jäänteet asutuksesta Ateenassa ovatneoliittiselta kaudelta noin 4000–3000 eaa.[5][6] Tuolloin asutus keskittyi Akropolis-kukkulalle, mutta viimeistään keskiselläpronssikaudella 2000–1600 eaa. asutus oli levinnyt myös kukkulaa ympäröivälle tasangolle muun muassa myöhemmänAgoran alueelle.[5] Varsinaisena kaupunkina Ateenasta voidaan kuitenkin puhua vastamykeneläisellä ajalla 1500-luvulta eaa. lähtien, jolloinAthene-jumalatar voitti tarun mukaan kaupungin herruuden meren jumalaPoseidonilta. Samoihin aikoihin sijoittuu myös tradition mukaan kaupungin perustaminen, joka tapahtuiKekropsin hallituskaudella vuonna 1581 eaa.[1]
Todennäköisenä pidetään, että Ateena on useimpien muiden Kreikan kaupunkivaltioiden tavoin ollut alkujaan kuningaskunta. Akropoliilla oli kuninkaanpalatsi noin 1400–1100 eaa.[5] Antiikin lähteissä mainitutAteenan kuninkaat ovat kuitenkin, joitakin myöhäisimpiä mahdollisesti lukuun ottamatta, ilmeisesti taruhenkilöitä. Mykeneläisen ajan päättymisestä Ateena vaikuttaa selvinneen muita keskuksia rauhallisemmin. Se ei tuhoutunut doorilaisvalloituksissa muiden mykeneläisten keskusten tavoin, mutta koki silti kulttuurisen muutoksen niin kutsuttujenpimeiden vuosisatojen aikana.[7]
Viimeistään 600-luvulla eaa. Ateenan hallintoa johtivatarkontit, eikä kuningasta enää ollut. Mainitun vuosisadan arkonteista tunnetuin onDrakon, joka myös sääti Ateenan vanhimmat tunnetut lait.
Viimeistään arkaaisella ajalla 500-luvulla Akropoliilla oli varhaisia temppelirakennuksia.Solon uudisti kaupungin hallintoa, lakeja ja taloutta noin 594 eaa. Uudistuksia voidaan pitää eräänäAteenan demokratian alkupisteistä. Hieman myöhemminPeisistratos kuitenkin nousi kaupungin tyranniksi. Peisistratoksen suvun tyrannia kesti vuodet 561–555 ja 546–528 eaa.[5] Pysyvästi demokratian vakiinnutti vastaKleistheneen valtiosääntöuudistus vuonna 510 eaa. Uudessa järjestelmässä Ateenan köyhimmätkin vapaat miespuoliset kansalaiset saivat olla mukana päättämässä valtion asioista, sitä vastoin eivät edelleenkään naiset,orjat eivätkä kansalaisoikeutta vailla olevat maahanmuuttajat. Kansalaiset kokoontuivat kansankokouksessa eliekklesiassa.
Jo 500-luvulla Ateena valtasi kokoAttikan maakunnan. Kun Vähän-Aasian joonialaiskaupungit kapinoivatPersian valtakuntaa vastaan, Ateena lähetti joukkoja heidän tuekseen. Tämä sai persialaiset lähettämään kaksi retkikuntaa Kreikkaan (niin kutsututpersialaissodat).Dareios I:n aloittama sotaretki päätyi Ateenan voittoonMarathonin taistelussa vuonna 490 eaa. Kymmenen vuotta myöhemmin Dareioksen poikaKserkses I aikoi vallata koko Kreikan. Tässä yrityksessä, vuonna 480 eaa., persialaiset hävittivät Ateenan kaupungin, mutta Ateenan ja muiden kaupunkivaltioiden laivastot löivät persialaisten laivaston pian tämän jälkeenSalamiin taistelussa.
Persialaiset lyötiin lopullisestiPlataiain taistelussa 479 eaa. Sen jälkeen Ateena jälleenrakennettiin. Klassisen antiikin aikana Ateena oli merkittävin kreikkalainen kaupunki ja koko kreikkalaisen maailman kulttuurin ja kaupankäynnin keskus. Kaupunkiin rakennettiin myös suuri kaupunginmuuri,Themistokleen muuri, sekä myöhemminPireuksen satamakaupunkiin ulottuvat niin kutsututPitkät muurit.[5] Ateena perusti niin sanotunDeloksen meriliiton, johon kuului suurin osaEgeanmeren saarista. Seuraavien vuosikymmenien aikana liitosta muodostui Ateenan imperiumi ja muista liiton jäsenistä tuli Ateenan alamaisia. Tuon ajan merkittävin johtaja oliPerikles. Akropoliin suuret rakennushankkeet, mukaan lukienParthenon, toteutettiin 447–425 eaa.[5]
Ateenan kasvava valta saiSpartan aloittamaanpeloponnesolaissodan vuonna 431 eaa. Sota loppui Ateenan tappioon vuonna 404 eaa. Spartalaiset asettivat Ateenan johtoon niin sanotutkolmekymmentä tyrannia, mutta demokratia saatiin palautettua jo seuraavana vuonna. 300-luvulla eaa. Ateena sai osittain jälleenrakennettua vanhan imperiuminsa, mutta Makedonian kuningasFilippos II kukisti Ateenan ja Theban joukot vuonna 338 eaa.
Hellenistisellä ajalla Ateena ei enää ollut itsenäinen vaanMakedonian vallan alla. Vuonna146 eaa. se joutuiRooman valtakunnan vallan alle. Rooman valtakunnan osana Ateena kuului aluksiMacedonian provinssin alueeseen, mutta vuodesta 27 eaa. eteenpäin uuteenAchaean provinssiin, johon kuuluivat Kreikka, Thessalia ja Epeiros. Vuonna 86 eaa.Sulla hävitti ja ryösti Ateenaa, sillä se oli asettunutPontoksen kuninkaanMithridates VI:n puolelle roomalaisia vastaan. MyösPompeiuksen jaCaesarin välisessä taistelussa sekäBrutuksen taistelussaOctavianusta jaAntoniusta vastaan kaupunki oli asettunut väärälle puolelle, mutta voittajat kohtelivat kaupunkia kuitenkin lempeästi.
Roomalaisen ylemmän luokan nuorukaisen koulutukseen kuului useimmiten opiskelu Ateenan filosofikouluissa. Rikkaat roomalaiset suosivat kaupunkia myös tekemällä sille lahjoituksia, ja varsinkin keisariHadrianus (117–138) piti kaupungista erityistä huolta. Hän muun muassa rakennutti sinne yhden kokonaan uuden kaupunginosan ja restauroi useita vanhoja rakennuksia.
Vuonna 267gootteihin kuulunutherulien heimo tuhosi kaupunkia, mikä tarkoitti käytännössä klassisen kaupungin loppua. Väestö vetäytyi pienelle alueelle Akropoliin pohjoispuolelle.[5] Sata vuotta myöhemmin, vuonna 396länsigootit ryöstivät kaupunkiaAlarikin johdolla. Kaupunki kuitenkin rakennettiin uudelleen näiden hyökkäysten jälkeen.
Antiikin aikana klassiselta ajalta aina roomalaisajalle kaupungissa toimi useita filosofikouluja, joista tunnetuimmat olivatPlatonin Akatemia jaAristoteleen perustamaLykeionin peripateettinen koulu.Kyyninen koulukunta sai nimensäKynosargeen gymnasionista,stoalainen koulukunta puolestaanStoa poikilesta. Ateena säilyi tärkeänä opiskelukaupunkina vuoteen 529, jolloin sen viimeisetkin filosofikoulut lakkautettiin.[8] Kaupungin pakanallisia temppeleitä muutettiin kirkoiksi jo 400-luvulta lähtien.[5]
Rooman valtakunnan jakautuessa Ateenasta tuli osa Itä-Roomaa, myöhempääBysantin valtakuntaa. Ateenasta tuli arkkipiispanistuin noin vuonna 850. 1000- ja 1100-lukuja kutsutaan Ateenan bysanttilaisen taiteen kultakaudeksi. Tuolloin kaupunki vaurastui saippuan ja väriaineiden tuottajana ja sinne rakennettiin lukuisia bysanttilaisia kirkkoja ja luostareita.[5]
Osmaanien valtakunnan sulttaaniMehmed II valloitti kaupungin vuonna1458. Sulttaani ihastui kaupunkiin ja kielsi tuhoamasta sen raunioita kuoleman uhalla.Parthenon muutettiin moskeijaksi.[5]
Piirros Ateenasta osmanivallan viimeisiltä vuosilta, vuodelta 1821.
Osmaniajalla kaupungin väkiluku laski ja muutoinkin kaupunki taantui muun valtakunnan mukana 1600-luvulla. Ajan myötä antiikin rakennuksista ei enää pidetty huolta, ja Parthenonkin päätyi ammusvarastoksivenetsialaisten hyökkäyksen aikana 1687. Temppeliin osui taistelujen aikana tykinlaukaus, mikä aiheutti sille suurta tuhoa.Propylaia oli vaurioitunut ruutivaraston räjähdyksessä jo 1656. Kaupunki oli venetsialaisten vallassa 1687–1688 ja sen jälkeen tyhjillään kaksi vuotta. Kreikkalaiset ja turkkilaiset palasivat kaupunkiin 1690.[5]
Kaupungin antiikin aikaiset muistomerkit olivat 1800-luvulle tultaessa rappeutuneen niin pahoin, että usein ajateltiin niiden säilymisen kannalta olevan parasta viedä ne pois maasta. Tunnetuimpana tapauksena ovatLordi Elginin Parthenonista irrottamat marmorit (niin kutsututElginin marmorit), jotka vietiin Lontooseen.
Kreikan itsenäisyyssodan (1821–1831) aikana kaupunki oli vuoroin osmaanien, vuoroin itsenäisyystaistelijoiden hallinnassa. Ateenalaiset piirittivät Akropoliilla olleita turkkilaisia 1821–1822 ja tämän jälkeen karkottivat nämä. Kaupunki oli kreikkalaisten valvonnassa vuoteen 1826, jolloin turkkilaiset puolestaan piirittivät Akropoliilla olleita kreikkalaisia. Ateena antautui turkkilaisille 1827 ja nämä pitivät Akropoliin hallussaan vuoteen 1833. Tuona aikana taisteluissa pahoja vaurioita kärsinyt muu osa kaupungista oli pari vuotta tyhjillään, mutta 1831 kreikkalaiset alkoivat jo rakentaa uutta Ateenaa Akropoliin ympärille. 31. maaliskuuta 1833 turkkilaiset lopulta antautuivat ja Ateenasta tuli osa Kreikkaa.[5]
Ateenasta tuli vastasyntyneen Kreikan kuningaskunnan pääkaupunki18. syyskuuta1834. Perusteluna valinnalle oli lähinnä kaupungin loistava menneisyys. Tuolloin kaupungissa oli asukkaita vain noin 8 000. Kuningas ja hovi muuttivat AteenaanNáfpliosta. Ateenaa alettiin rakentaa maan pääkaupungiksi. Valtionhallinto toimi aluksi kirkoissa ja moskeijoissa.[5]
Ateena kasvoi huomattavasti seuranneina vuosikymmeninä. Kaupungista rakennettiin moderni kaupunkiuusklassiseen tyyliin. Samaan aikaan sai alkunsa kaupungin arkeologinen tutkimus sekä antiikin monumenttien aktiivinen suojelu. Kaupungissa järjestettiinvuoden 1896 kesäolympialaiset, jotka olivat ensimmäiset modernitolympialaiset.[5]
Uudemman kerran Ateena alkoi laajeta voimakkaasti1920-luvulla, kun siihen liitettiin useita esikaupunkialueita, jotta saataisiin tilaaVähästä-AasiastaKreikan ja Turkin väestönvaihdon seurauksena tulleille pakolaisille. Kaupunkiin syntyi useita kaupunginosia, joiden nimet viittasivat Vähä-Aasian entisiin kreikkalaisalueisiin. Pireus kasvoi käytännössä yhteen Ateenan kanssa.[5]
Toisen maailmansodan aikana kaupunki oli saksalaisten miehittämä toukokuusta 1941 lähtien. Kaupunki kärsi suuresta nälänhädästä vuosina 1941–1942. Ateena ja Kreikka vapautettiin 12. lokakuuta 1944. Sodan jälkeen kaupunki jatkoi kasvuaan kiivaaseen tahtiin ja lähes hallitsemattomasti aina noin vuoteen 1980. Väkiluvun nousu johti saasteongelmiin, joita on1990-luvulla pyritty ratkaisemaan muun muassa rajoittamalla autoliikennettä keskustassa ja parantamalla julkista liikennettä. Toimet ovat tehonneet, ja varsinkinsmogin aiheuttamat ongelmat pienenneet huomattavasti.
Antiikin aikana kaupunki levittäytyi Ateenan linnavuorenAkropoliin ympärille. Muinaisen kaupungin rakennuksista on jäljellä jonkin verran raunioita eri puolilla keskustaa.Persialaissotien aikana vuonna 480 eaa. Akropoliin koko siihenastinen rakennuskanta hävitettiin, mutta pian sen jälkeen alueelle rakennettiin entistä komeampia rakennuksia, joista osa on säilynyt nykyaikaan saakka. Kuuluisin onAthene-jumalattarelle omistettuParthenonin temppeli, jota on kunnostettu pitkään. Akropoliilla sijaitsi myös muita temppeleitä, muun muassaErekhtheion, joka on tunnettu naishahmoisista pylväistään elikaryatideista, sekä pieniNikelle eli voiton jumalattarelle omistettu temppeli kukkulan länsireunalla. Ainoa sisääntuloreitti kukkulalle oli antiikin aikaan, kuten nykyäänkin, sen länsireunalla, jossa edelleen kohoaa mahtava porttirakennelma,Propylaia.
Akropoliin länsipuolella sijaitseeAreiopagin kukkula. Siellä toimi antiikin aikana Ateenan korkein tuomioistuin, jonka tehtävät tosin eri aikoina vaihtelivat. Areiopagi on tullut tunnetuksi myösapostoli Paavalin sielläRaamatun (Ap.t. 17:19-34) mukaan pitämästä puheesta, jonka vaikutuksesta syntyi Ateenan ensimmäinen kristillinen seurakunta. Puhe on nykyisin kaiverrettuna myös paikalle kiinnitettyyn metallilaattaan.
Antiikin aikaisen kaupungin keskusta sijaitsiAgoralla eli torilla Akropoliin luoteispuolella. Alueella on suoritettu arkeologisia kaivauksia 1930-luvulta lähtien, ja löytöihin kuuluu muun muassa useitastoia eli pylväshalleja (esim.Kuninkaallinen stoa jaStoa poikile), roomalaisaikainenAgrippan odeion, temppeleitä ja hallintorakennuksia (esim.bulen eli neuvoston kokoontumispaikkaBuleuterion). Alueen näyttävimpiä rakennuksia ovatHefaistoksen temppeli, jota kutsuttiin aiemmin virheellisestiTheseuksen temppeliksi, sekä 1950-luvulla uudelleen rakennettuAttaloksen stoa.
Roomalaisaikana kaupungin painopiste siirtyi agoralta hieman itään, minne muodostui uusi torialue,Roomalainen agora. Se sijaitsee nykyisenMonastiráki-aukion lähellä. Roomalaisajan innokkaimpia kaupungin uudistajia oli keisariHadrianus 100-luvulla jaa. Hän rakennutti muun muassa suuren kirjastorakennuksen, niin kutsutunHadrianuksen kirjaston, roomalaisen agoran tuntumaan, sekä saattoi loppuun noin 650 vuotta aiemmin aloitetunZeus Olympioksen temppelin (Olympieion) rakentamisen noin puoli kilometriä Akropoliista kaakkoon sijaitsevalla alueella, jossa on tehty myös muita arkeologisia löytöjä. Kyseinen temppeli on suurin antiikin kreikkalaisista temppeleistä.
Agoran luoteispuolella sijaitsi antiikin aikanaKerameikoksen kaupunginosa. Se tunnettiin erityisesti savenvalajien kaupunginosana, ja sen nimikin on samaa alkuperää kuin sanakeramiikka. Kaupungin muuri jakoi Kerameikoksen sisempään ja ulompaan Kerameikokseen. Muurin ulkopuolella sijaitsi myös Kerameikoksen hautausmaa, sillä hautaaminen muurien sisäpuolelle oli antiikin aikana kielletty. Alueella on suoritettu arkeologisia kaivauksia. Hautakivien lisäksi sieltä on löydetty myös jäänteitä kaupungin muureista jaDipylon-portista.
Elävän Ateenan suosituimpia ja idyllisimpiä alueita on vanha kaupunkiPláka, jonka kadut säästyivät 1960- ja 1970-luvulla suurimmassa osassa kaupunkia tapahtuneelta uudelleenrakentamiselta. Alueen kadut ovat kapeita ja sokkeloisia ja vanhoissa taloissa toimii paljon ravintoloita, kauppoja ja hotelleja. Plákan alueeseen voidaan lukea myösMonastiráki sekä Akropoliin koillisrinteessä sijaitseva pieniAnafiótikan alue, joka muistuttaa rakennustyyliltään perinteistäkykladista saaristokylää.
Plákan alueella sijaitsevat myös useat Ateenan lukuisista bysanttilaisista kirkoista. Niistä vanhimpia onPanagía Kapnikaréan kirkko, joka sijaitsee Plákan pohjoislaidalla keskelläErmoú-katua. Toinen tunnettu bysanttilaisaikainen kirkko on Ateenan entinen piispankirkkoPikku-Mitrópolis eli Panagía Gorgoepíkooksen kirkko, joka on rakennettu 1100–1200-luvulla ja jossa on upeat seinämaalaukset. Pikkuruinen kirkko sijaitsee aivanAteenan arkkihiippakunnan nykyisen katedraalin eliNeitsyt Marian ilmestyksen katedraalin (”Suuren Mitrópoliksen”) kyljessä Plateía Mitropóleos -aukiolla.
Modernin Ateenan keskusaukio onSýntagma eli Perustuslain aukio. Sen laidalla sijaitsee muun muassa entinen kuninkaallinen palatsi eli nykyinenKreikan parlamenttitalo,Tuntemattoman sotilaan hauta sekä joitakin kaupungin kalleimmista hotelleista, kuten kaupungin ensimmäinen hotelliGrande Bretagne. Aukio on myös tärkeä liikenteen solmukohta: kaksi Ateenan kolmesta metrolinjasta kulkee sen ali ja lisäksi sieltä lähtee useita linja-autolinjoja. Sýntagmalta länteen kulkeeErmoú-katu, joka on kaupungin keskeisimpiä ostoskatuja.
Parlamenttitalon takana levittäytyyKansallispuutarha, joka on vihreä keidas kaupungin keskellä. Muutoin Ateenassa on kokoonsa nähden suhteellisen vähän puistoja. Kansallispuutarhan läheisyydessä sijaitseePanathinaïkó-stadion. Se rakennettiin 1800-luvun lopulla kaupungin antiikin aikaisen stadionin paikalle ja sen mallin mukaanensimmäisiä nykyaikaisia olympialaisia varten. Stadion tunnetaan myös nimellä Kallimarmaron eli ”Kauniin marmorinen”, sillä se on maailman ainoa stadion, joka on rakennettu kokonaisuudessaan valkoisesta marmorista.
Ateenan metro koostuu kolmesta linjasta,Linja 1,Linja 2 jaLinja 3. Linja 1 vihittiin alun perin käyttöön 27. helmikuuta 1869 höyryjunayhteytenä Ateenan jaPireuksen välillä. Linja sähköistettiin vuonna 1904. Nykyään metrolinja 1 kulkee PireuksestaKifisián esikaupunkialueelle, ja se tunnetaan myös vihreänä linjana. Se on edelleen pääosin maanpäällinen. Varsinaisten metrolinjojen 2 ja 3 rakentaminen alkoi marraskuussa 1991. Metrolinjojen lisäämisellä tavoiteltiin liikenneruuhkien pienentämistä ja Ateenan yllä leijuvansavusumun vähentämistä. Linjat vihittiin käyttöön vuonna 2000. Metrolinja 2, josta käytetään myös nimitystä punainen linja, kulkeeEllinikóstaPeristérinAnthoúpoliin. Metrolinja 3, joka tunnetaan sinisenä linjana, kulkee PireuksestaAteenan kansainväliselle lentoasemalle. Metron keskeisimmät risteysasemat ovat keskustanSýntagma,Monastiráki jaOmónoia sekäPireus.
Ateenan kansainvälinen lentoasema sijaitsee kaupungista noin 20 kilometriä itään pääosinSpáta-Artémidan kunnan alueella. Kenttä aloitti toimintansa vuonna 2001 ja korvasi vanhan vuonna 1938 rakennetunEllinikón kansainvälisen lentoaseman, joka suljettiin uuden lentoaseman valmistuttua. Lentokenttä on Kreikan tärkein ja vilkkain, ja sille laskeutuu noin 500 lentokonetta päivässä.
↑abΆρθρο 1: Νέα Αρχιτεκτονική της Αυτοδιοίκησης και της Αποκεντρωμένης Διοίκησης − Πρόγραμμα Καλλικράτης. (Kallikrates-suunnitelma, Kreikan virallinen lehti) Εφημερίς της Κυβερνήσεως της Ελληνικής Δημοκρατίας, 11.8.2010, nro Τεύχος Δεύτερο, Αρ. Φύλλου 1292. Κεντρική Ένωση Δήμων Ελλάδας (ΚΕΔΕ).Artikkelin verkkoversio. (PDF) (kreikaksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
↑Freeman, Charles: Egypt, Greece and Rome: Civilizations of the Ancient Mediterranean, s. 82–84. (Second Edition) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-926364-7
↑Tahkokallio, Jaakko: Pimeä aika. Kymmenen myyttiä keskiajasta, s. 94–95. Gaudeamus, 2019. ISBN 9789523450394
↑LyceumThe Internet Encyclopedia of Philosophy. Viitattu 15.9.2008.
↑Hansen, Mogens Herman: The Athenian Democracy in the Age of Demosthenes: Structure, Principles, and Ideology, s. 93–94. University of Oklahoma Press, 1991. ISBN 0806131438
.jpg)
_Municipalities_g2.jpg)
