Atari ilmoitti heinäkuussa 1985 aloittaneensa 520 ST -mallin toimitukset jakelijoille.[1]
ST-sarjan perusmallit olivat 520ST ja 1040ST, joissa oli 512 ja 1024 kilotavuakeskusmuistia. 8-bittiset Atari XL ja XE -tietokoneet olivat menestyneet heikosti korkean hintansa takia ja ST:tä suunniteltaessa Atari pyrki saamaan hinnan kilpailijansa Commodoren tietokonetta alemmas. Tässä myös onnistuttiin.
Vuonna 1989 julkaistiin uudet STe-mallit, joissa oli laajempi väripaletti,PCM-ääni ja blitter-piiri. Näiden ominaisuuksien hyödyntäminen peleissä jäi suhteellisen vähäiseksi, koska pelit tehtiin vanhempia malleja ajatellen. 1990-luvun puolella julkaistiin vielä kehittyneemmät mallitAtari TT030,Atari MEGA STE jaAtari Falcon, jotka eivät ominaisuuksistaan huolimatta menestyneet halutulla tavalla.
ST oli ensimmäinen tietokone, jossa oli integroituMIDI-tuki.[2] Sisäänrakennettu MIDI menestyi musiikkiohjelmistojen ja -soitinten käyttäjien keskuudessa. Sitä käyttivät konserteissa artistit kuten Madonna,Tangerine Dream sekä Fatboy Slim.[3] Tällöin ST:tä käytettiin ohjaamaan ulkoisia syntetisaattoreita tai muita midi-yhteensopivia äänilaitteita.
Koneen varsinainenäänipiiri oliYamaha YM2149, joka oli lisensoitu versio General Instrumentsin piiristäAY-3-8910. Alun perin ST:seen oli suunniteltu uutta äänipiiriä, mutta kiireellisen aikataulun myötä päädyttiin käyttämään samaa äänipiiriä, joka oli jo monissa8-bittisen sukupolven tietokoneissa. Vaikka kyseessä on vain kanttiaaltoa ja kohinaa generoiva PSG-äänipiiri, voi sen kautta toistaa ohjelmallisin tempuinPCM-ääntä, mikä kuitenkin kuluttaa prosessoriaikaa. Etenkin pelien alkumusiikki toteutettiin joskus näin. Jotkut ohjelmat hyödyntävät myöhemmissä STe -malleissa ollutta äänipiiriä.
STe-mallissa oliDMA-kanava ja kyky toistaa digitoitujasampleja enintään kahdella 8-bittisellä PCM-äänikanavalla.[4] (taajuudet: 6,25, 12,50, 25,00 tai 50,00 kHz). Tuossa äänipiirissä on vain kaksi äänikanavaa (jotta saavutetaan stereoääni, vasen ja oikea), mutta ne yleensä jaetaan ohjelmallisin keinoin neljäksi tai kahdeksaksi. Tällöin äänen frekvenssejä joudutaan tiputtamaan tai vaihtoehtoisesti turvautumaan laskennallisesti raskaampiin keinoihin, jotka vievät prosessoriaikaa.
Käyttöjärjestelmänä onAtari TOS, jonka päällä ajetaan graafistaGEM-ympäristöä.[5] TOS koostuuCP/M:aa jaMS-DOSia muistuttavasta GEMDOSista. Käyttöjärjestelmä on yleensä sijoitettu ROM-piireille, joten koneen käynnistyminen on nopeaa. TOS osaa lukea MS-DOSin levykkeitä. Varhaisimmissa malleissa oli ulkoinen yksipuolinen levykeasema, sekä erikseen levykkeeltä ladattava TOS. Eric R. Smith kehitti moniajoon kykenevän ja muistinsuojauksen sisältävän TOS-kloonin nimeltä MiNT (MiNT is not TOS versio 0.1 vuonna 1990), joka sisälsi myös jotain Unixin ominaisuuksia. Atari julkaisi sen Falconin mukana nimellä MultiTOS.[6]