Tämä artikkeli käsittelee tiedonsiirtotapaa. Katso ATM-termin muut merkityksettäsmennyssivulta
IBM Turboways ATM 155 -verkkokortti
ATM (Asynchronous Transfer Mode) eli asynkroninen tiedonsiirtotapa t. toimintamuoto on solujenverkkoprotokolla, joka jakaa lähetettävändatan pieniin vakiomittaisiin 53tavun soluihin ja on näin ollen pakettikytkentäinen protokolla.
ATM syntyi tarpeesta kasvattaa siirtoyhteyksien nopeuksia, ja sen tarkoitus oli korvata erilaiset siirtojärjestelmät yhdellä yhdistetyllä, kansainvälisellä verkkostandardilla. ATM soveltuu erityisestiLAN- jaWAN-verkkoympäristöihin, ja sen avulla on mahdollista välittää ääntä, kuvaa ja dataa samaa tekniikkaa käyttäen.
ATM-soluja siirtävä verkko muodostuu ATM-kytkimistä, joita yhdistävät ATM-linkit. Näihin ATM-kytkimiin kootaan usein loppukäyttäjien liikenneDSL-keskittimistä.
ATM onyhteydellinen tiedonsiirtotapa, sillä se käyttää kiinteää yhteyttä tiedon lähettäjän ja vastaanottajan välillä. ATM-päätelaite liitetään verkkoon käyttämällä UNI:ksi (User to Network Interface) kutsuttua ATM-liitäntää, ja ATM-kytkimiä liitetään tosiinsa NNI-liitännän (Network Node Interface) avulla.
ATM:ää kutsutaan asynkroniseksi siirtotavaksi siitä syystä, että soluja (dataa) lähettävät asemat voivat tarvittaessa pitää taukoja lähetysten välillä.
Tähän artikkeliin tai sen osaan onmerkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaalisäämällä artikkelille asianmukaisiaviitteitä. Lähteettömät tiedot voidaankyseenalaistaa tai poistaa.
Huidorbo, José Manuel: Fundamentos de telecomunicaciones. Paraninfo, Madrid, 2001.
Uusitupa, Seppo ja Voipio, Kirsi: Tietoliikenneaapinen – Teletekniikkaa ymmärrettävästi. Otatieto, Oy Yliopistokustannus University Press Finland Ltd. Helsinki, 2000.