Tämä artikkeli kertoo asiamiehestä oikeusjärjestelmän kannalta. Asiamiehiksi on kutsuttu myössotilastiedustelun lähettämiä vakoilijoita. Asiamies (ruots.ombud, ombudsman, aiemmin:ruots.syssloman)[1] on henkilö, jonka päämies on valtuuttanut tekemään puolestaan jotakin, esimerkiksi tekemään jonkinoikeustoimen tai edustamaan päämiestäoikeudenkäynnissä taiviranomaisen luona. Asiamies ei ole työsuhteessa päämieheen. Asiamies tekeevaltuutuksensa rajoissa valtuuttajan nimissä oikeustoimen, jonka perusteella valtuuttaja tulee oikeutetuksi ja velvoitetuksi kolmanteen henkilöön nähden. Asiamiehiä ovat esimerkiksiasianajaja,kauppaedustaja,huolitsija ja komissionsaaja.Virastoilla,säätiöillä jayhdistyksillä on usein asiamies, joka edustaa niitätuomioistuimessa tai virastossa. Oikeudenkäyntiasiamieheksi kutsutaan henkilöä, joka edustaa tai avustaaasianosaista tuomioistuimessa.[2][3]
Asiamiehen asema perustuu yleensä toimeksianto- tai asiamiessopimukseksi kutsuttuunsopimukseen, mutta se voi perustua myös muuhunkin sopimukseen kuten edustussopimukseen.[4] Jos henkilö, jonka kanssa asiamies tulee tekemään oikeustoimen, on tiedossa, päämies voi ilmoittaa tälle valtuutuksesta tiedonannolla. Valtuutus saa olla joko suullinen tai kirjallinen.[5] Asiamiehen käyttö on luvallistariita- jarikosjutuissa sekä hallintoasioissa, vaikka joissakin tapauksissasyytetyn on saavuttava myös itse oikeuteen. Vain asiamies, joka kuuluuSuomen Asianajajaliittoon, saa käyttää nimitystä asianajaja.[2][3]
- ↑Svenskt lagspråk i Finland, s. 250. Helsingfors: Schildts, 2004. ISBN 951-50-1423-9
- ↑abOtavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965.
- ↑abUusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.
- ↑Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999,ISBN 951-855-135-9, osa I palsta 39.
- ↑Encyclopædia iuridica fennica, osa I palsta 973.
