| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Ard Schenk vuonna 2006 | |||
Maa: Alankomaat | |||
| Miestenpikaluistelu | |||
 Olympialaiset | |||
 Kultaa | Sapporo 1972 | 1 500 metriä | |
| Kultaa | Sapporo 1972 | 5 000 metriä | |
| Kultaa | Sapporo 1972 | 10 000 metriä | |
 Hopeaa | Grenoble 1968 | 1 500 metriä | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa | Oslo 1970 | yhteispisteet | |
| Kultaa | Göteborg 1971 | yhteispisteet | |
| Kultaa | Oslo 1972 | yhteispisteet | |
| Hopeaa | Göteborg 1966 | yhteispisteet | |
| Hopeaa | Oslo 1967 | yhteispisteet | |
 Pronssia | Oslo 1965 | yhteispisteet | |
| Pronssia | Göteborg 1968 | yhteispisteet | |
| Sprinttereiden MM-kilpailut | |||
| Pronssia | Inzell 1971 | sprintti | |
| Pronssia | Eskilstuna 1972 | sprintti | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa | Deventer 1966 | yhteispisteet | |
| Kultaa | Innsbruck 1970 | yhteispisteet | |
| Kultaa | Davos 1972 | yhteispisteet | |
| Hopeaa | Heerenveen 1971 | yhteispisteet | |
Adrianus ”Ard” Schenk (s.16. syyskuuta1944Anna Paulowna,Pohjois-Hollanti) onalankomaalainenpikaluistelija, joka oli pikaluistelu-urallaan maailman huipulla 1960-luvun loppu- ja 1970-luvun alkupuolella.[1]
Schenk voitti urallaanEuroopan mestaruuden kolmesti (1966, 1970 ja 1972), samoin kuinyleisluistelijoiden maailmanmestaruuden (1970–1972), joista vuoden 1972 kisoissa voitti ensimmäisenä ihmisenä 60 vuoteen kaikki matkat.[1]Sprintterien MM-kisoista hänellä on kaksi pronssia (1971–1972).
Ensimmäisen olympiamitalinsa Schenk voittiGrenoblessa 1968 (hopeaa 1 500 metrillä), ja neljä vuotta myöhemminSapporon talviolympialaisissa hän voitti kolme kultamitalia (1 500, 5 000 ja 10 000 metriä).[1] Sapporossa hän kaatui 500 metrillä.
Uransa aikana Schenk luisteli kaikkiaan 18 maailmanennätystä. Ensimmäisenä ihmisenä hän alitti 15 minuutin rajan 10 000 metrillä ja kahden minuutin rajan 1 500 metrillä[1].
1924: Clas Thunberg |1928: Clas Thunberg |1932: Jack Shea |1936: Charles Mathiesen |1948: Sverre Farstad |1952: Hjalmar Andersen |1956: Jevgeni Grišin /Juri Mihailov |1960: Roald Aas /Jevgeni Grišin |1964: Ants Antson |1968: Kees Verkerk |1972: Ard Schenk |1976: Jan Egil Storholt |1980: Eric Heiden |1984: Gaétan Boucher |1988: André Hoffmann |1992: Johann Olav Koss |1994: Johann Olav Koss |1998: Ådne Søndrål |2002: Derek Parra |2006: Enrico Fabris |2010: Mark Tuitert |2014: Zbigniew Bródka |2018: Kjeld Nuis |2022: Kjeld Nuis |
1924: Clas Thunberg |1928: Ivar Ballangrud |1932: Irving Jaffee |1936: Ivar Ballangrud |1948: Reidar Liaklev |1952: Hjalmar Andersen |1956: Boris Šilkov |1960: Viktor Kositškin |1964: Knut Johannesen |1968: Fred Anton Maier |1972: Ard Schenk |1976: Sten Stensen |1980: Eric Heiden |1984: Tomas Gustafson |1988: Tomas Gustafson |1992: Geir Karlstad |1994: Johann Olav Koss |1998: Gianni Romme |2002: Jochem Uytdehaage |2006: Chad Hedrick |2010: Sven Kramer |2014: Sven Kramer |2018: Sven Kramer |2022: Nils van der Poel |
1924: Julius Skutnabb |1932: Irving Jaffee |1936: Ivar Ballangrud |1948: Åke Seyffarth |1952: Hjalmar Andersen |1956: Sigge Ericsson |1960: Knut Johannesen |1964: Jonny Nilsson |1968: Johnny Höglin |1972: Ard Schenk |1976: Piet Kleine |1980: Eric Heiden |1984: Igor Malkov |1988: Tomas Gustafson |1992: Bart Veldkamp |1994: Johann Olav Koss |1998: Gianni Romme |2002: Jochem Uytdehaage |2006: Bob de Jong |2010: Lee Seung-hoon |2014: Jorrit Bergsma |2018: Ted-Jan Bloemen |2022: Nils van der Poel |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
