Arabianmeressä ei juuri ole saaria, vainSocotra Somalian edustalla, Omanille kuuluvatKuria Muria -saaret ja IntialleLakkadiivit Intian rannikolla. Suurimmat Arabianmereen laskevat joet ovatIndus jaNarmada.[1]
Kauppareitit ovat kulkeneet Arabianmeren poikki muinaisista ajoista asti, ja niitä pitkin on kulkenut tavaraa ja vaikutteita Lähi-idästä Itä-Afrikkaan.[2] Perinteisesti purjehtijat ovat käyttäneetmonsuunituulia hyväkseen.Suezin kanavan valmistumisen jälkeen Arabianmeri on osa kauppareittiä EuroopastaVälimeren kautta Intiaan.
Karttalehti, jossa Arabianmeren pohjoisosiin viitataan nimellä Persianmeri
Meren nykyinen nimi viittaa suurella osalla maailman kielistäArabiaan, joka onkin Arabianmeren rannikkoalueista kulttuurisesti ja taloudellisesti merkittävä alue. Aiemmin merta onEuroopassa kutsuttu myös esimerkiksiErythraeanmereksi. Eryhraeanmeri onantiikin kreikkalaisilta juontuva ja etenkin nykyiseen Adeninlahteen viittaava nimi, jonka käyttöä kuitenkin on aika ajoin laajennettu myös ympäröiville merialueille, kuten Arabianmerelle.[3] Myös Persianmeri on eräs merialueen varhaisemmista, mutta jo käytöstä poistuneista nimityksistä.
Arabianmeren kokonaispinta-ala on noin 3 862 000 km2.[1] Arabianmeri on leveimmillään 2 400 kilometriä. Syvin kohta, 4 652 metriä, on suunnilleen samalla leveyspiirillä kuin Intian eteläkärki. Suurin Arabianmereen laskevista joista on Indus.
Arabianmeren tärkeimmät yhdysreitit muihin vesistöihin ovat Adeninlahti, joka yhdistyy ArabianmereenBab el Mandebin salmen kautta ja Omaninlahti, joka yhdistyy Persianlahteen. Muita huomionarvoisia lahtia ovatKhambatinlahti sekäKutchinlahti, jotka sijaitsevat Intian länsirannikolla.[1] Arabianmeren sijaintiSuezin kanavaan liittyvän merireitin varrella sekä lukuisten öljyntuottajamaiden ympäröimänä tekee siitä maailmankaupalle keskeisen alueen.
Idässä: Linja, joka kulkee Intian rannikolla sijaitsevanSadashivgadin kylän kauttaCora Divhinatollille ja jatkuu edelleen Lakkadiivien ja Malediivien saaristojen länsipuolelta Addun atollin eteläkärkeen
Arabianmeren talviaikainen vihreä väri johtuu vähähappisessa vedessä viihtyvästä kasviplanktonista
Arabianmereen vaikuttaa mittavahappikato ja se on eräs maailman merkittävimmistä matalan happipitoisuuden merivesialueista.[5] Erityisesti vähähappisuus vaikuttaa Arabianmerellä 200 m - 1000 m syvyisiin merialueisiin. Happikatoon myötävaikuttaa Arabianmeren ilmasto ja maantieteelliset tekijät. Koska meri on pohjoisosastaan täysin umpinainen, ei vesi pääse virtaamaan sujuvasti merialueen läpi, vaan käänteisvirtaukset kuljettavat happensa menettänyttä merivettä edes takaisin Arabianmeren alueella.[5]
Happikato luo alueelle omalaatuisen ekosysteemin. Esimerkiksivalokalat ovat sopeutuneet hyvin alueen vähähappiseen ympäristöön ja ovat erityisen hyvin edustettuina alueen lajistossa.[5] Valokalojen puolestaan uskotaan olevan alueella keskeinen ravinnonlähde alueen ravintoketjujen huippulajeille, kutenkalmareille,viikatekaloille,tonnikaloille japurjekaloille.[5]
Toinen matalan happipitoisuuden luoma ominaispiirre on meren talviaikainen vihreä väri, joka syntyy matalaan happipitoisuuteen sopeutuneesta ja talviaikaan nopeasti lisääntyvästäkasviplanktonista.[6]
