Antiikin Rooman arkkitehtuuri oli aikansa kehittyneintä ja tärkeässä osassaRooman valtakunnan mahdin luomisessa ja ylläpitämisessä. Se oli myös hyvin kestävää, ja moni yli 2 000 vuotta vanha roomalainen rakennus tai rakennelma on yhä pystyssä. Roomalainen arkkitehtuuri tunnetaan esimerkiksi valtavasta ja laadukkaastatieverkosta,vesijohtoverkosta, suuristagladiaattoriareenoista kutenColosseumista,kupolikatoista ja lattialämmitteisistähöyrykylpylöistä. Roomalaiset rakensivat myös temppeleitä kutenPantheonin,riemukaaria, suurten jokien yli johtavia siltoja, kallioihin louhittuja tunneleita, kaivoksia ja kilparatoja.[1]
Roomalainen arkkitehtuuri oli ennen kaikkea hyvin käytännöllistä. Suuret julkiset rakennushankkeet pitivät kansan tyytyväisenä, vesijohdot toivat puhdasta vettä kaupunkeihin, ja tieverkoston avulla kenraalit pystyivät siirtämäänlegioonansa nopeasti kaukaisiinkin maankolkkiin.[2]
Roomalaisten rakennustaito perustuikreikkalaisten arkkitehtuuriin, josta roomalaiset poimivat parhaat ominaisuudet ja kehittivät niitä edelleen.[2] Roomalaiset ottivat ensimmäisinä laajamittaisesti käyttöönholvaustekniikan, jonka avulla he pystyivät kattamaan isoja tiloja vähällä laastilla, kivellä ja muilla rakennusmateriaaleilla. Roomalaiset kehittivättynnyriholvimenetelmän, jossa kahden pilarin välille muodostettiin kiilamaisilla tiilillä puoliympyrä.[3]
Roomalaiset keksivät noin vuonna 200 eaa.betonin, josta tuli heti tärkeä rakennusmateriaali. He keksivät myöskeskuslämmityksen.[2]Marmorista tuli näkyväRooman kaupungin rakennusmateriaali vuoden 100 eaa. jälkeen, kunToscanasta löydettiinCarraran marmoriesiintymä. KeisariAugustus julistikin, että hän saapui tiiliskivien kaupunkiin, mutta jätti jälkeensä marmorikaupungin.[4]
Roomalaisten julkiset rakennukset eivät ulospäin olleet yhtä näyttäviä kuin kreikkalaisten, eikä niitä koristeltu maalauksilla tai veistoksilla. Kreikkalaistyylistä veistoskoristelua roomalaiset käyttivät päätykolmioihin sekä niiden yläpuolella oleviinfriiseihin ja räystäslinjoihin. Pylväiden tyylinä käytettiindoorilaista,joonialaista jakorinttilaista sekä roomalaisten kehittämää sekatyyliä ja muita muunnelmia. Pylväitä alettiin upottaa tai litistää seiniin jotasavallan aikana, sillä ne eivät enää olleet välttämättömiä tukirakenteina.[3]
Roomalaiset alkoivat rakentaa teitään vuonna 312 eaa. kun ensimmäisen valtatienVia Appian rakennus alkoi. Roomalainen tieverkosto oli imperiumin huippuvuosina noin 100 jaa. jopa 80 000 kilometriä pitkä ja ulottui kolmelle mantereelle. Roomalaiset rakensivat tiensä hyvin kestäviksi, sillä niissä oli kuusi kerrosta, eikä teitä tarvinnutkaan korjata satoihin vuosiin. Rakennustyövoimana käytettiin lähinnä sotilaita, mutta myös vankeja ja orjia.[5]
Roomalaisten vesijohdot eliakveduktit olivat useiden kilometrien pituisia, keskimäärin kaksi metriä kilometriä kohti laskevia rakennelmia, jotka toivat kaupunkeihin puhdasta vettä vuoristolähteistä, joista ja järvistä. Kaikkiaan vesijohtoja oli valtakunnassa noin 500 kilometriä, ja suurimmat akveduktit kuljettivat vuorokaudessa 190 000 kuutiometriä vettä. Tavallisesti vesi kulki maan pinnalle tai maan alle muuratuissa kouruissa, mutta paikoitellen akveduktit olivat jopa kolmikerroksisia rakennelmia, joita kannattelivat kivestä muuratut kaaret. Betoni oli akveduktien tärkein rakennusmateriaali. Jotkin roomalaisten vesijohtotyöt olivat käytössä vielä 1800-luvulla.[6]
Rooman kaupungissa oli yli 900kylpylälaitosta eli termiä, jotka olivat tärkeä osa roomalaisten sosiaalista elämää. Kylpylät olivat monipuolisia, koristeellisia ja teknisesti kehittyneitä. Ne lämmitettiin roomalaisten keksimällä keskuslämmityksellä.[7]
Roomalaiset saivat vuonna 80 jaa. valmiiksi maailman suurimman amfiteatterin ja Rooman kaikkien aikojen suurimman julkisen rakennuksenColosseumin. Monikäyttöinen rakennus oli käytännöllisen arkkitehtuurin mestarinäyte.[8] Se rakennettiin betonista, tiilistä ja kalkkituffikivestä. Nelikerroksisen ulkoseinustan pylväät edustavat doorilaista, joonialaista ja korinttilaista tyyliä, ja niiden tarkoitus oli keventää rakennuksen yleisilmettä.[3]
.jpg)
