| Anthony Wayne | |
|---|---|
 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. tammikuuta1745 Eastown Township,Pennsylvanian provinssi |
| Kuollut | 15. joulukuuta1796 Erie,Pennsylvania |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusvuodet | 1775–1783 – 1792–1794 |
| Taistelut ja sodat | Yhdysvaltain vapaussota,Fallen Timbersin taistelu |
| Sotilasarvo | Prikaatinkenraali |
| Infobox OK | |
Anthony Wayne (1. tammikuuta1745 –15. joulukuuta1796) oli yhdysvaltalainen upseeri, valtiomies jaYhdysvaltain edustajainhuoneen jäsen. Hän aloitti sotilasuransaYhdysvaltain vapaussodassa ja osallistui sen aikana moneen merkittävään taisteluun. Wayne yleni nopeastiprikaatinkenraaliksi ja ansaitsi kuohuvan luonteenlaatunsa ansiosta liikanimen ”Mad Anthony”. 1790-luvun alkuvuosina hän toimi komentajanaYhdysvaltain legioonassa, joka oliYhdysvaltain armeijan edeltäjä.
Anthony Wayne syntyi tammikuussa 1745 vauraan maanomistajan poikanaPennsylvanian provinssissa. Lyhyen opiskelun jälkeen hän liittyi maakeinotteluun erikoistuneeseen yritykseenNova Scotiassa. Työn päätyttyä hän palasi kotiinsa ja auttoi sukuaan liiketoimien hoidossa.[1]
Yhdysvaltain vapaussodan alkaessa 1775 Wayne otti vastaaneverstin vakanssinsiirtokuntien armeijassa ja siirtyi pennsylvanialaisen rykmentin komentajaksi. Maaliskuussa 1776 hän liittyi täydennysretkikuntaan, joka lähetettiin auttamaanKanadaan tunkeutuvia amerikkalaisjoukkoja. Vaikka hyökkäys Kanadaan epäonnistui, Wayne kunnostautui seuraavien vuosien aikana erinomaisena joukkojen johtajana. Vuonna 1779 hän haavoittui päähänStony Pointin taistelussa, mutta toipui vammasta ja jatkoi uraansa.[2][3]
Wayne otti vuonna 1780 vastuulleenWest Pointin linnakkeenNew Yorkissa ja esti brittejä valtaamasta sitä. Waynen johtajuus oli merkittävässä osassa myös tammikuussa 1781, kun hän rauhoitti siirtokuntien armeijan sisäisen kapinan.[3] Samana vuonna hän organisoi 800 sotilaan armeijanVirginiaan tukemaanranskalaisenGilbert du Motier de La Fayetten joukkojaCharles Cornwallisin brittiarmeijaa vastaan. Cornwallisin häviön jälkeen Wayne liittyi kenraaliNathanael Greenen joukkoihin vapauttamaanEtelä-Carolinaa jaGeorgiaa brittien vallasta.[4]
Sodan päätyttyä Wayne palasi Pennsylvaniaan ja palveli osavaltion lainsäädäntöelimessä vuoteen 1784. Sittemmin hän muutti Georgiaan ja asettui maapalstalle, jonka hän oli saanut sotilaspalveluksestaan. Hän oli mukana Georgian lähetystössä, joka vahvisti Yhdysvaltain perustuslain 1788. Hän istuiYhdysvaltain edustajainhuoneessa kongressimiehenä vuonna 1790.[4]
Vaikka Yhdysvallat voitti vapaussodan, se ei taannut lopullista rauhaa.Luoteisterritorionintiaanit eivät hyväksyneet amerikkalaisen asutuksen leviämistä, vaan surmasivat noin 1 500 uudisasukasta vuosien 1783–1790 aikana.[5] Intiaaneja kurittamaan lähetetyt vapaaehtoisjoukot menestyivät huonosti, eikä George Washingtonin diplomatia hillinnyt intiaaneja. Tilanne johti siihen, että Wayne sai mahdollisuuden oman armeijan perustamiseen. Hän kokosi 3 000 sotilasta ja nimesi armeijansaYhdysvaltain legioonaksi (Legion of United States). Tähän osastoon kuului jalka- ja ratsuväki sekätykistöä. Intiaanien tuhoamisen lisäksi Wayne valmistautui mahdollisiin konflikteihinOhiolaakson englantilaisia linnakkeita vastaan.[6]
Aluksi Wayne vältteli laajamittaista kosketusta intiaaneihin ja rakennuttiFort Recoveryn, josta tuli hänen joukkojensa tukikohta. Luoteisterritorion yhdistyneet intiaaniheimot hyökkäsivät linnakkeeseen, mutta Waynen armeija torjui yritykset. Elokuussa 1794 Wayne löi intiaanien sotajoukotFallen Timbersin taistelussaEriejärven länsirannalla.[7] Waynen joukot seurasivat pakenevia intiaaneja brittien hallussa olleenFort Miamin edustalle ja majoittuivat linnakkeen lähelle. Wayne ei kuitenkaan uskaltanut antaa tulituskäskyä, koska olisi teollaan saattanut aloittaa uudelleen Yhdysvaltain ja Britannian välisen sodan.[8]
Wayne palasi Pennsylvaniaan juhlittuna sankarina helmikuussa 1796. Hänen legioonansa hajaantui ja siitä muodostui uusia pieniä sotilasyksiköitä. Joulukuussa 1796 Wayne kuoli 51-vuotiaana nopeasti pahentuneenkihdin aiheuttamiin komplikaatioihin.[9]
Waynellä oli kovan kurinpitäjän maine jo vapaussodan aikana. Toisinaan hänen kurinpidolliset toimensa menivät liiallisuuksiin, ja vuonna 1778 hänen tiedetään teloituttaneen joukon amerikkalaisia rintamakarkureita.[10] Sotilaana hän oli valmis tekemään kaiken Yhdysvaltain itsenäisyyden eteen, mutta ei koskaan ottanut kunniaa itselleen, vaan jakoi menestyksen alaistensa kanssa:”Meidän upseerimme ja sotilaamme käyttäytyivät kuin miehet, jotka ovat päättäneet taistella voitokkaasti vapautemme puolesta.”[11]
Waynen liikanimi ”Mad” tuli hänen tulisesta luonteestaan. Nimi seurasi häntä vuonna 1779 käydystä Stony Pointin taistelusta eteenpäin. Taistelussa saatu päävamma aiheutti Waynelle tilapäisiä kiukunpurkauksia, joita pidetään syynä liikanimen syntyyn.[4] Luoteisterritorion intiaanit antoivat Waynelle liikanimen ”Black Snake” (”musta käärme”). Nimi kuvasi Waynen tapaa istua ja odottaa äänettömästi vihollisen lähestymistä ja iskeä äkkiarvaamatta.[12]
Waynen kunniaksi on nimetty lukuisia kaupunkeja, kyliä ja maaseutuja eri puolilla Yhdysvaltoja. ElokuvanäyttelijäJohn Wayne sai esiintyjänimensä Anthony Waynen mukaan.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheestaAnthony WayneWikimedia Commonsissa| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
