Antaiopolis | |
---|---|
Ἀνταιόπόλις 𓋸𓅱𓊖 / 𓈋𓈎𓀠𓏏𓊖 | |
Antaiopoliin temppelin raunioita, piirros noin vuodelta 1810–1820. | |
Sijainti | |
![]() ![]() Antaiopolis | |
Koordinaatit | 26°53′57″N,31°31′03″E |
Valtio | Egypti |
Paikkakunta | Qau el-Kebir (Qaw el-Kebir), Al Itmaniyyah,Al-Bahr al-Ahmar |
Historia | |
Tyyppi | kaupunki |
Kulttuuri | antiikki |
Valtakunta | muinaisen Egyptin dynastiat Ptolemaiosten valtakunta Rooman valtakunta Bysantin valtakunta |
Alue | Antaiopolites,Thebais,Egypti |
Aiheesta muualla | |
Infobox OKNimi-testi OK |
Antaiopolis (m.kreik.Ἀνταιόπόλις, myösΑνταιούπολις,Antaiūpolis/Antaioupolis taiἈνταίον πόλις,Antaion polis,lat.Antaeopolis)[1] eliTjebu (egypt. 𓋸𓅱𓊖,Ṯbw)[2] taiDjew-ka (egypt. 𓈋𓈎𓀠𓏏𓊖,Ḏw-qꜣ,[3]kopt.Ⲧⲕⲱⲟⲩ, Ⲧⲕⲟⲟⲩ) oli kaupunkimuinaisessa Egyptissä. Se sijaitsiYlä-Egyptissä ja kuuluiAntaiopoliteennomokseen, jonka pääkaupunki se oli.[4][5][6][7]
Antaiopoliin kaupunki sijaitsiNiilin itärannalla suunnilleen pohjoisenpuoleisenLykopoliin ja etelänpuoleisenPanopoliin puolivälissä.[4][5] Joen toisella puolella kaupungin kohdalla sijaitsivat muun muassaApollonopolis Heptakomias Mikra jaAfroditopolis. Nykyisin kaupungin paikka tunnetaan nimelläQau el-Kebir (Qaw el Kebir).[6]
Egyptiläisessä mytologiassa Antaiopoliin läheinen tasanko oliIsiksen jaSethin (Tyfonin) taistelukenttä, kun Isis kosti miehensä ja veljensäOsiriksen surman.[4][8] Kaupungissa palvottiin myösNemty-jumalaa, joka tunnettiin kreikaksi nimellä Antaios, vaikkakin kyseessä ei välttämättä ollut kreikkalaisen mytologian muutoin tuntemaAntaios. Antaioksen kultti olilibyalaista alkuperää.[4]
Kaupunki oli olemassa edelleenkreikkalais-roomalaisella kaudella. Sen asukkaasta käytettiin etnonyymiäAntaiopolitēs (Ἀνταιοπολίτης). Varhaisella kristillisellä kaudella Antaiopolis toimi piispanistuimena.[4] 600-luvulla se oli arkkipiispanistuin, ja sen arkkipiispa johti kahdeksaa muuta piispaa.[9]
Antaiopoliissa oli Antaiokselle omistettu temppeli, josta on löydetty joitakin osia. Sitä ilmeisesti laajennettiinhellenistisellä kaudella, sillä yhdestä temppelin kivestä on löydetty kuningasPtolemaios IV:n ja kuningatarArsinoe III:n nimet. Muslimiaikana temppelin kiviä käytettiin uudelleen Ibrahim Paššan palatsin rakentamiseen.[4] Temppelistä oli enemmän pystyssä vielä 1800-luvulla.[10]