| António José Seguro | |
|---|---|
António José SeguroPortugalin vuoden 2026 presidentinvaalien 1. kierroksen jälkeen 18. tammikuuta 2026. | |
| Portugalin presidentti | |
astuu virkaan 9.3.2026 | |
| Edeltäjä | Marcelo Rebelo de Sousa |
| Sosialistisen puolueen puheenjohtaja (pääsihteeri) | |
23. heinäkuuta 2011 – 28. syyskuuta 2014 | |
| Edeltäjä | José Sócrates |
| Seuraaja | António Costa |
| Salkuton ministeri pääministeriAntónio Guterresin hallituksessa | |
3. heinäkuuta 2001 – 8. huhtikuuta 2002 | |
| Europarlamentaarikko | |
20. heinäkuuta 1999 – 2. heinäkuuta 2001 | |
| Kansanedustaja | |
1991–1995 (Porto), 1995-1999 (Guarda), 2002-2005 (Lissabon), 2005-2014 (Braga)[1] | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 11. maaliskuuta1962 (ikä 63) Penamacor,Portugali |
| Ammatti | yliopisto-opettaja,poliitikko |
| Tiedot | |
| Puolue | Sosialistinen puolue |
| Infobox OK | |
António José Martins Seguro (s.11. maaliskuuta1962 Penamacor[1][2][3]) onportugalilainen poliitikko, joka valittiinPortugalin presidentiksivuoden 2026 presidentinvaaleissa.[4] Hän toimisosialistipuolueen puheenjohtajana (pääsihteerinä) vuosina 2011–2014.[5][3] Seguro voitti Portugalin presidentinvaalien 2026 ensimmäisellä kierroksella suurimman ääniosuuden (31,1 %).[6][7][8][9] Vaalien toisella kierroksella Seguro sai tuekseen 66,8 prosentin ääniosuuden, eli hänestä tuli Portugalin presidentti.[4] Presidentin virkakausi alkaa hänen edeltäjänsä luopuessaan tehtävästä 9. maaliskuuta 2026.[10]
Seguro tuli mukaan politiikkaan toimimalla aktiivisesti sosialistipuolueen opiskelija- ja nuorisotoiminnassa. Hän toimi myös puolueen nuorisojärjestön pääsihteerinä. Seguro valittiin kansanedustajaksiPortugalin parlamenttiin ensimmäisen kerran (1991–1995) ja sen jälkeen useasti, jaeuroparlamentikoksi (1999–2001). Sieltä hän palasi kesken kauden kansalliseen politiikkaan, työskennellen muun muassa pääministeriAntónio Guterresin hallituksessasalkuttomana ministerinä (2001–2002), ja kansanedustajana (2002–2014). Vuonna 2014 hän hävisi puolueensa puoluejohtajan vaalinAntónio Costalla. Seguro vetäytyi pois kansallisesta politiikasta ja opetti kansainvälisiä suhteita yksityisessäLissabonin autonomisessa yliopistossa yli kymmenen vuoden ajan.[5][3]
