Annapurna on vuorenhuippujen jonoHimalajalla. Se on 55 kilometriä pitkä harjanne, jonka korkein kohta Annapurna I ulottuu 8 091 metrin korkeuteen.[1] Annapurna I on maailman kymmenenneksi korkein huippu ja yksi neljästätoista yli kahdeksankilometrisestä vuoresta.
Annapurna tunnetaan erityisesti vuorikiipeilykohteena. Annapurna kiivettiin ensimmäisenä maailman yli 8 000 metriä korkeista vuorista, kunMaurice Herzogin johtama ranskalainen retkikunta saavutti Annapurna I:n huipun 1950.[2]
Vuori on nimetty hindulaisen ruuan jumalattaren mukaan.Annapurna onsanskriittia ja tarkoittaa elonkorjuun jumalatarta. Nimi on johdettu sanskritin sanoistapurna ("täynnä") jaanna ("ruoka"), todennäköisesti siksi, että Annapurnan alemmilla rinteillä on vuorilta tulevien sulamisvirtojen ansiosta viljeltyjä peltoja ja ketoalueita.[3]
Koko Annapurnanmassiivi on 55 kilometriä pitkä. Sen rajaa lännessäKali Gandakin rotko, joka on yksi maailman syvimmistä. Pohjoisessa ja idässä massiivin rajaavatMarshyangdin joki ja etelässäPokharan laakso. Länsipäässä massiiviin kuuluu Annapurnan jäätikkötasanko. Massiivin korkein huippu Annapurna I on 8 091 metriä korkeana maailman kymmenenneksi korkein vuori.[2]
Annapurnan massiivin huippuja ilmakuvassa.
Annapurnan massiivin alla kulkee Annapurnan siirros, jonka päälle alas ja kohti pohjoista työntyvä kiviaines on poimuttanut vuoriston. Alueen vuoret ovat kivilajistoltaan pääosinmarmoria jakalkkikiveä toisin kuin useimmat muut Himalajan vuoret, jotka koostuvatgneissistä jagraniitista.[4] Annapurnan massiivi estää Intianmereltä tulevan kosteuden matkan kohti pohjoista. Annapurnan eteläpuolen rinteillä Lumlessa keskimääräinen vuosisademäärä on 5 202 millimetriä, kun pohjoispuolen rinteillä sataa vuodessa keskimäärin vain 174 millimetriä.[5]
Annapurnanmassiivin alueeseen kuuluu yli 8 000 metrin korkeuteen yltävän Annapurna I:n lisäksi 13 yli 7 000 metriin yltävää huippua ja 16 muuta yli 6 000 metrin korkeuteen kohoavaa huippua.[6]
Koko Annapurnan massiivi ja sitä ympäröivät alueet ovat osa Nepalin suurinta 7 629 neliökilometrinAnnapurnan suojelualuetta[7][5] ja Annapurna on vuorikiipeilijöiden lisäksi myös retkeilijöiden suosiossa. Alueella on lukuisia vaellusreittejä, joista tunnetuin on Annapurnan kierros.[8][9][5] Vuori ei kuitenkaan ole vaarallinen vain vuorikiipeilijöille. Lokakuussa 2014 Annapurnan alueella oli pahoja lumivyöryjä ja myrskyjä. Nepalin alueen kaikkien aikojen pahimmassa retkeilyonnettomuudessa kuoli ainakin 43 ihmistä.[10]
Annapurna I sijaitsee Himalajalla, NepalinGandakin jaDhawalagirin vyöhykkeiden rajalla.
Annapurna I:n huipulle nousi ensimmäisen kerran ranskalaisenMaurice Herzogin johtama retkikunta 3. kesäkuuta 1950. Nousu oli samalla ensimmäinen yli 8 000 metrin korkuiselle vuorenhuipulle.[11][2]
Annapurna I:tä pidetään yhtenä maailman vaarallisimmista vuoristakiipeilijöille. Kiipeily-yrityksissä on saanut surmansa noin 32 % vuorelle yrittäneistä kiipeilijöistä (vuoteen 2012 mennessä).[13][14] Suomalainen vuorikiipeilijä Samuli Mansikka ja Pemba Sherpa olivat paluumatkalla huipulta noin 7 000 metrin korkeudessa, kun he putosivat noin 100–150 metriä ja kuolivat 24. maaliskuuta 2015.[15]
↑Julie Loar: Goddesses for every day : exploring the wisdom & power of the divine feminine around the world, s. 287–. Novato, Calif.: New World Library, 2011. ISBN 978-1-57731-950-4OCLC:617591920
↑Searle, M. P.: Colliding continents : a geological exploration of the Himalaya, Karakoram, and Tibet, s. 225, 227–235. Oxford: Oxford University Press, 2013. 824655726 ISBN 978-0-19-965300-3
↑abcZurick, David: Illustrated Atlas of the Himalaya, s. 55, 135, 181-185. University Press of Kentucky, 2006. ISBN 978-0813123882
↑Carter, H. Adams: Classification of the Himalaya. American Alpine Journal, 1985, 27. vsk, nro 59, s. 127–129. Artikkelin verkkoversio. (PDF)
↑Bhuju,Ukesh Raj: Nepal biodiversity resource book : protected areas, Ramsar sites, and World Heritage sites. Kathmandu: International Centre for Integrated Mountain Development, 2007. ISBN 978-92-9115-033-5OCLC:190760784
