Ana Pauker | |
---|---|
![]() | |
Romanian ulkoministeri | |
Edeltäjä | Gheorghe Tătărescu |
Seuraaja | Simion Bughici |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 13. joulukuuta1893![]() |
Kuollut | 14. kesäkuuta1960 (66 vuotta)![]() |
Tiedot | |
Puolue | Romanian Kommunistinen puolue |
![]() Nimikirjoitus | |
Infobox OK |
Ana Pauker (alk. Hannah Robinsohn; s.13. helmikuuta1893Codiosky,Romania –14. kesäkuuta1960) oliromanialainen kommunistijohtaja, joka toimi maansa ulkoministerinä 1940-luvun lopussa ja 1950-luvun alussa.[1] Hän oli epävirallisestiRomanian kommunistisen puolueen johtaja aina vuoteen 1952, jolloin ”moskovalaisryhmä” puhdistettiin puolueesta.
Pauker syntyi köyhäänortodoksijuutalaiseen perheeseen Codioskyssa ja hänestä tuli opettaja. Hänen nuorempi veljensä olisiionisti. Ana suuntautuisosialismiin ja liittyi Romanian demokraattiseen puolueeseen vuonna 1915 ja sen seuraajaan Romanian sosialistipuolueeseen.[1] Hän oli aktiivinenbolševikkien toiminnassa. Pauker osallistui puoluekongressiin 8.–12. toukokuuta 1921. Hän liittyi Kominterniin Sosialisti-kommunistisesta puolueen kautta. Hän ja aviomiehensä Marcel Pauker tulivat puolueen johtajiksi. He molemmat olivat vangittuina vuonna 1922 ja heidät karkotettiin maanpakoonSveitsiin.lähde?
Ana Pauker meni Ranskaan, jossa hän toimiKominternin palveluksessa ja oli osallisena kommunistiliikkeen perustamiseenBalkanilla. Hän palasi Romaniaan ja vangittiin vuonna 1935 ja tuomittiin yhdessä muiden kommunistijohtajien kanssa kymmenen vuoden vankeuteen 1930-luvun lopun suurissa puhdistuksissa. Toukokuussa 1941 hänet vaihdettiin romanialaiseen vankiin, jonka Neuvostoliitto oli vanginnut miehitettyään 1940Bessarabian, ja hän pääsi Neuvostoliittoon juuri ennenIon Antonescun yhteistyössä natsi-Saksan kanssa toteuttamien juutalaisvainojen alkua. Hän joutui eroon aviomiehestään, josta tuli suurten puhdistusten uhri.
Moskovassa hänestä tuli Romanian kommunistipakolaisten johtaja ja Kominternin toimeenpanevan komitean jäsen. Hän palasi Romaniaan vuonna 1944Puna-armeijan joukkojen saapuessa maahan. Paukerista tuli sodanjälkeisen kommunistihallituksen jäsen. Hänet nimitettiin Romanian ulkoministeriksi vuonna 1947. AikakauslehtiTime julkaisi kansikuvan Ana Paukerista tekstillä ”vahvin elossa oleva nainen” vuonna 1948. Hän oli toteuttamassakollektivisointia, mutta hyväksyi korkeammat hinnat maataloustuotteille, mikä sai aikaan syytöksiämarxismista lipsumisesta ja talonpoikien suosimisesta. Hän myös vastustiEspanjan sisällissodan ja Ranskan vastarintaliikkeen romanialaisten veteraanien tuomitsemisia sekäStalinin suunnittelemaa kommunistijohtajaLucreţiu Pătrăşcanun oikeudenkäyntiä.
Pauker oli Romanian kommunistien moskovalaisen ryhmän jäsen, päinvastoin kuin ”vankilaryhmä”, joka oli viettänyt Antonescun fasistien ajan ja sodan vankilassa. Näiden ryhmien välillä käytiin valtakamppailua.
Gheorghiu-Dej käytti hyväkseen Stalinin viimeisten vuosien antisemitististä kampanjaa Neuvostoliiton politiikassa. Stalinin aloittamat juutalaisvainot vuonna 1952 vaikuttivat Ana Paukeriin syrjäyttämiseen ulkoministerin virasta. Pauker vangittiin toukokuussa 1952. Häntä syytettiin ”kosmopolitismista”, jota Stalin käytti juutalaisia vastaan Neuvostoliitossa jaItäblokin maissa. Hän oli vaarassa tulla tuomituksi ja teloitettavaksiRudolf Slánskýn tapaan näytösoikeudenkäynnissä. Pauker vapautui vankilasta Stalinin kuoleman jälkeen maaliskuussa 1953 ja hänet määrättiin sen sijaankotiarestiin.Nikita Hruštšov saattoi mainita Paukerin maineen palauttamisesta Romanian kommunistipuolueelle Neuvostoliiton 20. kommunistipuolueen kokouksessa vuonna 1956. Keskustelut Gheorghiu-Dejin kanssa jäivät tuloksettomiksi. Pauker työskenteli ranskan ja saksan kielten kääntäjänä Edituva Politica -lehdessä syrjäyttämisensä jälkeen.
Marcel ja Ana Paukerilla oli kolme lasta.