Movatterモバイル変換

Alvilde Prydz

Wikipediasta

Alvilde Prydz
Alvilde Prydz
Henkilötiedot
Syntynyt	1846
Kuollut	1922 (75–76 vuotta)
Kansalaisuus	Norja
Ammatti	kirjailija
Kirjailija
Äidinkieli	norja
Tuotannon kieli	norja
Pääteokset	Herön kartanon Gunvor
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Alvilde Prydz (5. elokuuta 1846 Fredrikshald,Østfold –5. syyskuuta 1922 Kristiania^[1]) olinorjalainen kirjailija. Prydz on ensisijaisesti probleemikirjailija, ja hänen teoksissaan on ainapoleeminen sävy. Muoto on usein epäselvä, mutta hänen parhaat saavutuksensa kuvastavat aina norjalaista luonnetta. Hänen teoksistaan mainittakoonLykke (1890) ja sen jatkoPaa Fuglvik, (1891),Mennesker (1892),Dröm (1893),Gunvor Thorsdatter till Hærø (1890; suom. 1903), paras hänen teoksistaan,Sylvia (1898), näytelmäAino (1900),Det lovede land (1902),Barnene paa Hærø gaard (1900; suom.),I Ulvedalene (1909) jaMens det var sommer (1911).^[2]

Prydz toimi alkuun opettajana. Hänen esikoisteoksensa oli kertomusAgn og Agnar (1880), jonka tyylissä on vaikutteitaBjørnstjerne Bjørnsonilta. Itsenäisempää ja kypsempää tyyliä on nähtävissä novellikokoelmissaI moll (1885) jaUnderveis (1889), kertomuksissaLykke (1890),Paa Fuglvik (1891),Mennesker (1892),Dröm (1893),Sylvia (1899) jaMens det var sommer (1911).^[3]

Suuren menestyksen sai romaaniGunvor Thorsdatter til Herö (1896;Herön kartanon Gunvor). Sillä saavuttamansa aseman Prydz säilytti romaaneillaDet lovede land (1902,Luvattu maa),Barnene paa Herö gaard(1906;Herön kartanon lapset),I Ulvedalen (1909) ja erityisestiTorbjörn Vik (1913), joka on kuvaus heittiön kärsimystarinasta ja samalla kirjailijan lämminhenkisin ja taiteellisesti varmin teos. Hän käsittelee myötäeläen kirjallisia ongelmia, usein poleemisesti ja huumorinsävyisesti. Hänen kirjoissaan on aina ajatuksia ja elämänfilosofiaa, joka perustuu terävään todellisuudentajuun ja elämänkokemuksiin. Prydzin teoksia on käännetty ainakin ruotsiksi, saksaksi, englanniksi, venäjäksi^[3] ja suomeksi.

Suomennetut teokset

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Gunvor Thorintytär Heröstä, suom. Lauri Soini, suomennosta korjannut A. A. Ilmonen, Helsinki: Yrjö Weilin 1903. – 2. p. WSOY 1918 nimelläHerön kartanon Gunvor. – Lisäpainokset: 3. p. 1920
Härön kartanon lapset, suomentanut Juho Ahava, Helsinki: Yrjö Weilin 1907. Sarja: Puolentoistamarkan kirjasto, n:o 4. – Lisäpainokset: 2. p. 1908.
- Herön kartanon lapset, suomentanutHilja Walldén, Porvoo: WSOY 1920.
Luvattu maa: romaani, suomentanut Hilja Walldén, Porvoo: WSOY 1919.