Euroopassa Alankomaat rajoittuu idässäSaksaan, etelässäBelgiaan ja pohjoisessa sekä lännessäPohjanmereen. Maan pinta-ala on 41 526 neliökilometriä. Väkiluku oli vuoden 2021 lopussa 17,6 miljoonaa.[3] Maan pääkaupunki onAmsterdam, mutta valtionhallinto sijaitseeHaagissa, joka on asukasluvultaan maan kolmanneksi suurin kaupunki. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissaRotterdamissa on Euroopan suurinkonttisatama. Maan neljänneksi suurin kaupunki onUtrecht. Maan tiheimmin asuttua aluetta, johon kuuluvat Amsterdamin, Rotterdamin, Haagin ja Utrechtin kaupungit sekä niiden ympäristö, kutsutaanRandstadiksi.[7]
Maantieteellisesti Alankomaat on ainutlaatuinen, sillä lähes kolmasosa siitä sijaitseemerenpinnan tason alapuolella.[8] Puolet väestöstä asuu merenpinnan tason alapuolella tai 350 kilometriä pitkällä rannikolla.[9]
Alankomaita kutsutaan usein myös nimellä Hollanti, joka tarkasti ottaen tarkoittaa kahta maakuntaa,Etelä- jaPohjois-Hollandia, jotka kuuluvat maan kahteentoista maakuntaan.Kotimaisten kielten keskuksen ohjeiden mukaan Hollanti on suomen kielessä käytössä oleva nimitys samaan tapaan kuin Alankomaat. Maan kansalaista kutsutaan Kotimaisten kielten keskuksen mukaan alankomaalaiseksi tai hollantilaiseksi.[10]
Alankomaat satelliittikuvassa toukokuussa 2000.Hiekkadyynejä Zeelandissa.35 kilometriä pitkäAfsluitdijkin pato, joka rakennettiin erottamaanZuiderzeen merenlahtiIJsselmeer-järveksi.
Alankomaat on pieni ja alava maa, jolla on pitkä rantaviivaPohjanmereen. Laajat alueet maan etelä- ja pohjoisosissa ovat merenpinnan alapuolella ja suuri osa maasta on vain 30 metriä merenpinnan yläpuolella.[11] Esimerkiksi kokoFlevolandin provinssi, jossa on myös maailman suurin tekosaari, on muodostettu valtaamalla alaa mereltä patoamalla ja kuivattamalla näin syntynytpolderi.[12] Kuivattamisen apuna on käytettymaavalleja jakanavia sekätuulimyllyjen pyörittämiäpumppuja pumppaamaan vettä pois maavallien rajaamilta alueilta, jotka ovat nytkin merenpinnan alapuolella.[13]
Pohjanmeren vuoden 1953tulvakatastrofin jälkeen kehitettiin mittava patoamissuunnitelmaDeltawerken Zeelandin suistoalueen tulvariskin vähentämiseksi. Työt käynnistettiin 1958, ja ne saatiin valtaosin valmiiksi vuonna 2002. Uloimpia ensisijaisia penkereitä korotettiin 3 000 kilometrin sekä toissijaisia 10 000 kilometrin matkalta, ja niitä on vahvistettu tämänkin jälkeen. Deltawerken on yksi suurimmista ihmiskunnan tekemistä rakennelmista.[14][15]
Maan jakaa kahteen pääosaan kolme jokea:Rein (holl.Rijn),Waal jaMaas. Alankomaiden lounaisosa on itse asiassa yksi iso jokien suistoalue.[16]
Maan korkein kohtaVaalserberg maan kaakkoisimmassa pisteessä on 322,7 metriä merenpinnan yläpuolella ja se kuuluuArdennien vuoristoon.[17]
Triaskauden jälkeen alkoi 20 miljoonaa vuotta kestänyt vaihe, jolloin syntyisedimenttikiviä. Osa niistä sisältää öljyä, ja tällöin syntyivät öljykentät Pohjanmeren alle.Liitukaudella nykyinen Alankomaiden alue oli kokonaan meren alla.Kenotsooisella kaudella syntyneitäsavikerrostumia kaivetaan nykyisin ylös tiilien tekemistä varten. Jääkaudet muuttivat maisemaa rajusti kerrostaen alueellemoreenia ja savea. Ne toivat myös suuria siirtolohkareita.Veiksel-jääkauden jäätikkö ei ulottunut Alankomaihin, mutta sen aikana alueelle tuli paljon hiekkaa.[18]
Jääkausien jälkeen maisemaa on muovannut merenpinnan nousu 10 000 vuoden ajan. Savea kerrostui aikaisempienturvemaiden päälle.Dyynit ovat alle 3 000 vuotta vanhoja. MyösDrenthen jaGroningenin alueen laajatturvemaat ovat muodostuneet vasta jääkausien jälkeen.[18]
Alankomaita hallitseemeri-ilmasto. Maa on enimmäkseen tasaista, ja joet ja kanavat tuovat kosteutta ja tasaavat lämpötiloja. Niinpä ilmastolliset erot ovat pieniä. Rannikolla on leudompaa kuin sisämaassa. EsimerkiksiVlissingenissä vuoden kylmimmän kuukauden, helmikuun, keskimääräinen alin lämpötila on 1,7 astetta, ja lämpimimmän kuukauden elokuun keskimääräinen ylin 21,3 astetta. Sadetta saadaan kuukausittain 40–80 millimetriä, mutta kesällä sadepäiviä on vähemmän ja sade silloin rankempaa.[11][19]
Sisämaata edustavassaDe Biltissä on helmikuun keskimääräinen alin lämpötila−0,1 astetta, ja lämpimimmän kuukauden elokuun keskimääräinen ylin 22,3 astetta. Sadetilastot ovat samansuuntaiset kuin rannikollakin.[11][20]
Sää vaihtelee päivästä ja vuodesta toiseen suuresti. Talvella sattuu kylmiä kausia, jotka kestävät viikosta kahteen kuukauteen, ja niiden aikana kanavat saattavat jäätyä, jolloin niillä voi luistella. Joinakin talvina jäätä ei tule lainkaan.[11]
Alankomaat kuuluu lauhkeaanlehtimetsävyöhykkeeseen. Alkuperäinen kasvillisuus on ollutpyökkivaltaista lehtimetsää, mikä on tyypillinen metsätyyppi Pohjanmeren etelärannikoilla Euroopassa. Seassa kasvavat myösmetsätammi,talvitammi jalehtosaarni. Metsä peittää kymmenen prosenttia maa-alasta. Lähes puolet metsistä onGelderlandin jaPohjois-Brabantin maakunnissa. Valtion politiikkaan kuuluu edistää metsien monimuotoista käyttöä talouden, virkistyksen, ympäristönsuojelun jabiodiversiteetin näkökulmista. Vuonna 2001havumetsää oli noin 160 000 hehtaaria, lehtimetsää 100 000 hehtaaria. Havumetsä ei ole Alankomaiden luonnollista kasvillisuutta, vaan se on istutusmetsää. Yleisin havupuulaji onmänty, yleisimmät lehtipuuteuroopanpyökki jametsätammi. Lähes kaikki metsät ovat istutettuja, useimmat vuosina 1940–1980, ja yli satavuotiaat metsät ovat hyvin harvinaisia.[21]
Alankomaiden luonto kuuluu maailman tarkimmin tutkittuihin. Kattava lajiluettelo on julkaistu internetissä osanaEncyclopedia of Life -hanketta.[22] Maaliskuussa 2011 luettelossa oli yli 40 000 kasvi-, eläin- ja sienilajia.[23]
Alankomaissa on kaksikymmentä kansallispuistoa. Niistä kaksi vanhinta,Hoge Veluwe jaVeluwezoom, syntyivät yksityisestä aloitteesta, ja valtio on perustanut 18 muuta 1980-luvun puolivälin jälkeen. Määritelmän mukaan puiston pinta-alan pitää olla ainakin tuhat hehtaaria, ja sillä pitää olla poikkeuksellisia luonnonarvoja.[24] Hoge Veluwessa tavataansaksanhirviä,metsäkauriita,mufloneita javillisikoja.[25]
Kaarle V antoi alueen perintönäEspanjan kuningasFilip II:lle, jonka uskonnollisesti jyrkkä politiikka uskonvainoineen johti vapaussotaan reformoidun opin omaksuneissa Alankomaiden pohjoisissa maakunnissa. Ne julistautuivat itsenäisiksi Alankomaiden tasavallaksi (Yhdistyneet provinssit) vuonna 1581, kun taas eteläiset maakunnat (nykyinen Belgia) jäivät Espanjan yhteyteen.[27]
Napoleonin tappion jälkeenWienin kongressissa vuonna 1815 muodostettiinAlankomaiden kuningaskunta, jonka hallitsijaksi tuliOrania-Nassaun suvunVilhelm I. Kuningaskuntaan liitettiin myös nykyinen Belgia, joka kuitenkin irrottautui itsenäiseksi kuningaskunnaksi vuonna 1830.[30] Luxemburgista tehtiin suurherttuakunta, jonka suurherttuana oli Alankomaiden kuningas. Sotilaallisen merkityksensä tähden alueen ei annettu liittyä osaksi Alankomaiden kuningaskuntaa. Sen sijaan Luxemburg kuuluiSaksan liittoon ja sen puolustus oli annettuPreussin tehtäväksi.[31] Vilhelm I luopui kruunusta vuonna 1840 poikansaVilhelm II:n hyväksi. Tämän seuraajaksi tuli vuonna 1849Vilhelm III. Kuningas Vilhem III:n kuoltua vuonna 1890Vilhelmiina peri muun maan hallinnan, muttaLuxemburgin suurherttuakunta irtaantui hallintoliitosta ja siirtyiNassau-Weilburgin suvulle vanhansaalilaisen lain mukaisesti.[31][32]
Alankomaat pysyi puolueettomanaensimmäisessä maailmansodassa ja julistautui puolueettomaksi myöstoisen maailmansodan puhjetessa. Saksalaiset kuitenkinmiehittivät maan vuonna 1940, jolloin kuningasperhe ja hallitus pakenivat Lontooseen. Alankomaat vapautettiin vasta vuonna 1945. Sodan päätyttyä kuningatar Vilhelmiina palasi takaisin vuonna 1945 ja luopui kruunusta kolme vuotta myöhemmin tyttärensäJulianan hyväksi. Tämä puolestaan luovutti valtaistuimen tyttärelleenBeatrix’lle vuonna 1980.[30] Vuonna 2013 Beatrix luopui vallasta poikansaWillem-Alexanderin hyväksi.[33]
Alankomaat on ollutperustuslaillinen monarkia vuodesta 1815. Monarkki nimittää hallituksen, jota johtaapääministeri (holl.Minister-president). Hallitukset ovat rakentuneet vuoroin keskustan ja vasemmiston, vuoroin keskustan ja oikeiston yhteistyölle.[35] Äänioikeuden saa 18 vuoden iässä.[36]
Alankomaiden parlamentti,yleinen säätyjen kokous (holl.Staten-Generaal) on kaksikamarinen ja koostuu alahuoneesta elitoisesta kamarista (holl.Tweede Kamer) ja ylähuoneesta eliensimmäisestä kamarista (holl.Eerste Kamer). Toisessa kamarissa on 150 jäsentä, jotka valitaan yleisillä vaaleilla joka neljäs vuosi. Ensimmäisessä kamarissa, jolla on vähemmän vaikutusvaltaa kuin toisella kamarilla, on 75 jäsentä. Sen valitsevat ja nimittävät provinssien parlamentit provinssi-parlamenttivaalien jälkeen nelivuotiskaudelle.[36]
Alankomaiden pääministerinä oli pitkään vuodesta 2010 lähtienliberaalipuolue VVD:n johtajaMark Rutte, joka on muodostanut vaihtelevia hallituskoalitioita.[41][42] Alankomaissa oikeistopopulistien kannatus on kuitenkin tasaisesti noussut jaennenaikaisissa parlamenttivaaleissa 2023Vapauspuolueesta tuli parlamentin suurin ryhmä 37 edustajapaikalla. Toiseksi suurimmaksi ryhmäksi nousiTyöväenpuolueen jaVasemmistovihreiden muodostama vaaliliitto 25 paikalla. Suuren vaalitappion kokenut pääministeri Rutten johtama oikeistoliberaalinenVVD vajosi kolmannelle sijalle saatuaan vain 24 paikkaa. Vaaleissa on menestynyt myös populistinen agraaripuolue BBB.[43][44] Erittäin heterogeenisen puoluekentän vuoksi hallitusneuvotteluista on tullut yhä vaikeampia.
Alankomaiden Euroopassa oleva osa on jaettu kahteentoista provinssiin (holl.provincie).[36] Vuoden 2010 lopussa Karibialla olevien osien hallintoa muutettiin siten, ettäAlankomaiden Antillit hajotettiin, Curaçaosta ja Sint Maartenista tuli autonomisia alueita ja niiden lisäksi muodostettiinkolme erityisasemassa olevaa kuntaa, Bonaire, St Eustatius ja Saba.[35]
Vuoden 2006 tilastojen mukaan Alankomaiden puhutuin kieli olihollanti, mutta maan pohjoisosassa onfriisinkielinen ja eteläisimmässä osassalimburginkielinen vähemmistö. Itärajan tuntumassa puhutaan myössaksaa. Vuonna 2006 noin 87 prosenttia väestöstä puhui vieraana kielenäenglantia, 70 prosenttiasaksaa ja 29 prosenttiaranskaa.[50]
Vuonna 2006 kolmasosalla Amsterdamin, Rotterdamin ja Haagin asukkaista sukujuuret olivat muualla kuin Euroopassa.[51] Puolella Alankomaiden suurten kaupunkien nuorista asukkaista on tausta muualla kuin Euroopassa.[51] Kaiken kaikkiaan noin 11 prosentilla Alankomaiden asukkaista on juuret muualla kuin Euroopassa.[51] Vuonna 2005 arvioitiin, että 80,9 prosenttia alankomaalaisista olihollantilaisia jafriisejä, 2,4 prosenttia oliindonesialaisia, 2,4 prosenttiasaksalaisia, 2,2 prosenttiaturkkilaisia, kaksi prosenttiasurinamelaisia, 1,9 prosenttiamarokkolaisia ja muita väestöryhmiä oli 6,8 prosenttia.[52]
Alankomaalaiset ovat maailman pisimpiä ihmisiä.[53] Vuonna 2001 syntynyt alankomaalainen mies on keskimäärin 182,9 cm pitkä ja saman ikäinen nainen keskimäärin 169,3 cm pitkä.[53] Väestön pituus vaihtelee maantieteellisesti niin, että pohjoisenFriisinmaasta kotoisin olevat ovat 3–3,5 cm pitempiä kuin etelänlimburgilaiset.[53] Alankomaalaiset ovat pitäneet maailman ykkössijaa pituudessa vuodesta 1958 lähtien.[53] Viimeisimmät sukupolvet ovat kuitenkin entistä lyhyempiä: aiempi, vuonna 1980 syntynyt sukupolvi saavutti jopa 183,9 cm pituuden miehillä ja 170,7 cm pituuden naisilla[53]. Muutokset väestön pituudessa johtunevat muutoksista ravitsemuksessa.[54]
2020-luvulle tultaessa maassa on syntynyt voimakas asuntopula, mikä johtuu muun muassa maahanmuutosta. Hollannin väestönkasvu johtuukin yksinomaan maahanmuutosta. 2020-luvulla Hollantiin on saapunut ennätyksellisen paljon maahanmuuttajia. Turvapaikan saaneet jäävät asumaan maahan keskimäärin muita maahanmuuttajia pidemmäksi aikaa, ja heillä on suhteellisen suuri vaikutus Alankomaiden väestönkasvuun. Hollannin turvapaikkajärjestelmän mukaan turvapaikanhakijat voivat saada muita kiireellisemmin asuntoja, jotka muuten menisivät hollantilaisille. Arviolta noin 5–10 prosenttia kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista ohjataan turvapaikan saaneille.[55]
Vuonna 2015 Alankomaiden väestöstä enemmistö, 50,1 prosenttia, on uskontokuntiin kuulumattomia. Katoliseen kirkkoon kuuluu 23,7 prosenttia. Hollannin protestanttiseen kirkkoon (PKN) kuuluu 5,7 prosenttia ja muita protestantteja on 9,8 prosenttia. Muslimeja on 4,9 prosenttia, hinduja 0,6 prosenttia, buddhalaisia 0,4 prosenttia ja juutalaisia 0,1 prosenttia. Muita uskontoja edustaa 4,6 prosenttia väestöstä.[56] Vuoden 2005Eurobarometrissä 27 prosenttia hollantilaisista kielsi uskovansa minkäänlaiseen jumalaan ja Synovaten vuonna 2009 teettämän tutkimuksen mukaan joka viides uskoi Jumalan luoneen maailman kuudessa päivässä.[57]
Alankomaiden merkittävimmät luonnonvarat ovat Pohjanmerenmaakaasu ja-öljy sekä hedelmällinen maaperä. Merkittävimmät vientituotteet ovat elintarvikkeet, koneet ja kulkuneuvot. Alankomaat on ollut elektroniikkateollisuuden edelläkävijäPhilipsin johdolla. Muun muassaCD-levy on Philipsin lanseeraama. Alankomaiden 1920-luvulta asti menestyksellinen lentokonetehdasFokker meni konkurssiin vuonna 1996 kilpailijoiden, etenkin brasilialaisenEmbraer-yhtiön, vallatessa sen markkinat.[58]
Vuonna 2023 palvelusektori tuotti 69.6 prosenttia maan bruttokansantuotteesta, teollisuus 18,7 prosenttia ja maatalous 1,7 prosenttia. Tärkeimpiä maatalouden tuotteita ovat maito, sokerijuurikkaat, perunat, sianliha, sipulit, vehnä, kana, tomaatti, juurekset ja vuohenmaito.[36]
2000-luvun alussa Alankomaat tuotti 60 prosenttia maailman leikkokukista ja 65 prosenttia kukkasipuleista. Siellä on viljelty kukkasipuleita myyntiin yli 400 vuoden ajan.[59] Tyypillisiä sipulikasveja ovattulppaanit,narsissit,gladiolukset,liljat,amaryllikset jakrookukset. Leikkokukiksi kasvatetaankrysanteemeja,ruusuja,gerberoita jafreesioita. Myös afrikkalaisia leikkokukkia tulee Euroopan markkinoille Alankomaiden kautta suurin määrin.[60]
Rotterdamin syväsatamaEuropoort vilkastuttaa talouselämää. Se työllistää suoraan noin 150 000 ihmistä, ja sen kautta kulkee vuosittain noin 450 miljoonaa tonnia rahtia.[61]
Alankomaissa on yhteensä 27 lentokenttää, joista kahdella on yli kolmen kilometrin pituinen kiitotie.[62]Schipholin kansainvälinen lentoasema oli vuonna 2021 Euroopan kolmanneksi ja maailman12. vilkkain matkustajamäärillä mitattuna.[63][64] Maan toiseksi vilkkainEindhovenin lentoasema palvelee sekä siviili- että sotilasliikennettä.[65]
Rautatietä on lähes 2 900 kilometriä ja moottoritietä 2 500 kilometriä, maantietä yhteensä 136 827 kilometriä. Yli 50-tonnisille aluksille soveltuvia vesireittejä on 6 215 kilometriä. Satamakaupunkeja ovatAmsterdam,IJmuiden,Moerdijk,Rotterdam,Terneuzen jaVlissingen.[62]Rotterdamin satama Maasjoen suulla on yksi maailman rahtimäärältään suurimmista ja nykyaikaisimmista satamista.[66]World Shipping Councilin vuoden 2020 tilastojen mukaan sen kautta kulki 14,35 miljoonaaTEU-yksikköä eli konttia. Se sijoittui tilastoissa Euroopan suurimmaksi ja maailman kymmenenneksi suurimmaksi rahtiliikennesatamaksi.[67]
Kanavien verkoston ansiosta Alankomaissa on Euroopan tihein sisämaan vesiväylien verkosto. Kanavia pitkin pääsee kaupungista toiseen, ja niillä liikkuu kesäisin paljon huvialuksia.[68] Vuonna 2004 arvioitiin, että kolmannes Alankomaiden sisällä liikkuvasta rahdista viedään vesireittejä pitkin. Vesireitit jatkuvat myös Saksaan ja Ranskaan Reiniä pitkin ja Belgiaan ja Ranskaan Mausea pitkin.[69]
Alankomaiden kulttuuria leimaa kaksi jakolinjaa: jako urbaaniin Randstadin kulttuuriin ja maaseudun kulttuuriin sekä maaseudun jakaantuminenReinjokea pitkin protestanttiseen pohjoiseen ja katoliseen etelään.[70]
Kulttuurin kehittymiseen on vaikuttanut voimallisesti myöskalvinismi kohtuullisuuden, vaatimattomuuden ja yhdenvertaisuuden ihanteineen. Niinpä varakkaat kauppiaatkin rakennuttivat varsin vaatimattomia kaupunkitaloja kanaalien varrelle ranskalaisten ja brittien suosimien kartanoiden ja linnojen sijasta. Siisteys ja järjestys ovat arkkitehtuurin ja kodinsisustuksen tavoitteina. Myös ruokaa on pidetty välttämättömyytenä enemmän kuin ylellisyytenä.Alankomaalaisen keittiön perinneruokiin kuuluvat hernekeitto, kaalipata, ranskanperunat majoneesin kanssa ja silli. Vain lähimpiä ystäviä kutsutaan päivälliselle, muttakahvittelu on yleinen sosiaalisen kanssakäymisen muoto niin kodeissa kuin työpaikoillakin. Kahvin kanssa tarjotaan tavallisesti yksi keksi, ei seitsemän sortin kakkuvalikoimia.[70] Alankomaiden perinnemaisemissa laiduntaa lypsykarjaa, ja maitotuotteet, voi ja juusto ovat perinteisiä maataloustuotteita. Juustoa tuotetaan paljon vientiin. 60 prosenttia vientijuustosta ongoudaa, kakkossijalla onedam.[71]
Vaikka Alankomaat on Euroopan unionin jäsenvaltio, se kuitenkin poikkeaa näkyvästi muista maista joissain vapaa-ajan viettoon liittyvissä asioissa. Alankomaat on muun muassa ainoa Euroopan maa, jossakannabistuotteiden myynti on sallittua, kuitenkin vain erityisissä ’coffee shopeissa’.[73] Lisäksi se on yksi harvoista EU-maista, joissabordellit ovat sallittuja.[74]
Alankomaat on osallistunut olympialaisiin vuodesta1900 alkaen. Se isännöi Amsterdamissa pidettyjävuoden 1928 kesäkisoja. Eniten mitaleita maa on saanutpikaluistelussa,uinnissa ja pyöräilyssä. Alankomaiden menestynein olympiaurheilija mitalien määrässä onAnky van Grunsven, jolla on yhdeksän mitalia.[80]
Retkiluistelu on suosittu ja perinteikäs harrastus. Alankomaissa on luisteltu kanavia pitkin yli 1 000 vuotta[81] ja kun vuonna 2009 kanavat jäätyivät pitkästä aikaa, peräti 2,3 miljoonaa alankomaalaista lähti kanaville luistelemaan.[82] Kuuluisin luistelutapahtuma, 11 kaupunkia kiertäväElfstedentocht, on yritetty järjestää vuodesta 1909 mutta se on onnistunut vasta 15 kertaa. Ilmastonmuutoksen myötä tapahtuman ennustetaan muuttuvan yhä harvinaisemmaksi.[83] Hollantilaisten aloitteesta vastaavaa kilpailua alettiin järjestää Kuopion seudulla Kallavedellä 1980-luvulla.[84]
Alankomaat on menestynyt pikaluistelumaa ja laji on myös hyvin suosittu siellä. Maa on olympialaisten toiseksi menestynein pikaluistelumaa yhdessäNorjan kanssa.[81] Tunnettuja alankomaalaisia pikaluistelijoita ovat muun muassa miesten 5 000 metrin maailmanennätystä hallussaan pitäväSven Kramer[85] ja naisten matkoilla menestynytIreen Wüst[86].
Myös uinti on tärkeää alankomaalaisille. Alankomaalaisista yli 15-vuotiaista noin 95 prosenttia osaa uida[87] ja maa on saanut olympialaisista 57 mitalia[88]. Alankomaat on hallinnut varsinkin naisten uintia, jossa se on saanut muun muassa 12 olympiamitalia4 × 100 metrinvapaauinnista[89] ja yhdeksän mitalia sadan metrin vapaauinnin henkilökohtaisesta kilpailusta[90].Judo on myös suosittua Alankomaissa. Tunnettuja judokoita ovat muun muassaAnton Geesink,Willem Ruska,Angelique Seriese,Mark Huizinga jaEdith Bosch.[91]
Alankomaat on näkyvilläpotkunyrkkeilyssä ja alankomaalainen potkunyrkkeily on käytännössä tyylisuuntaus potkunyrkkeilyssä. Alankomaalainen potkunyrkkeily on aggressiivista ja lyönnit ovat tärkeässä osassa.[92]
↑Dirkse, G. M. & Daamen, W. P.: Dutch forest monitoring network, design and results. ICP Forests. 1996. Arkistoitu 14.11.2012. Viitattu 21.9.2020. (englanniksi)
↑Dutch Species Catalogue – Overview of biodiversity of the Netherlands. Nederlands Soortenregister. Arkistoitu 28.9.2012. Viitattu 21.9.2020. (englanniksi)
↑Nederlands Soortenregister – Het Nederlands Soortenregister. Nederlands Soortenregister. Arkistoitu 31.7.2012. Viitattu 21.9.2020. (hollanniksi)
↑The Treaty of Münster (1648)History of the Netherlands. Huygens Instituut voor Nederlandse Geschiedenis. Arkistoitu 28.2.2011. Viitattu 13.3.2011. (englanniksi)
↑Garssen, Joop & Nicolaas, Han & Sprangers, Arno: Demografie van de allochtonen in Nederland. (PDF) Centraal Bureau voor de Statistiek. 2005. Arkistoitu 10.9.2009. Viitattu 21.9.2020. (hollanniksi)
.jpeg)
.jpg)
.svg)
-Flag.svg)
%2c_canal_lock_Maaswaalkanaal.JPG)
_-_The_Girl_With_The_Pearl_Earring_(1665).jpg)
.JPG)
