Tieteellinen luokittelu onbiologian tapa luokitellaeliöitä hierarkkisiinkategorioihin,taksoneihin.Systematiikka on tieteenala, joka tutkii eliöiden luokitteluateoriassa, biologinentaksonomia tutkii samoja asioita käytännössä.[1]
Carolus Linnaeuksen perustama klassinen taksonomia perustuufenetiikkaan, jossa eliöt luokitellaan ryhmiin yhteisten ominaisuuksien perusteella (varpaiden määrä, itiön muoto, jne.). Se kehitettiin alun perin auttamaan eliöiden tunnistamista.
Modernin taksonomian pohjana on useimmitenfylogeneettinen systematiikka eli kladistiikka. Kladistiikka on 1950-luvulta alkaen kehitetty taksonomiajärjestelmä, joka esittää eliöiden suhteet toisiinsa ensisijaisesti evolutiivisten suhteiden mukaan.
DNA-sekvenssien vertailulla on nykyisin kasvava rooli eliöryhmiensukulaisuussuhteiden tutkimisessa, ja se on usein johtanut vanhojen luokittelujärjestelmien muuttamiseen.
Taksoni on yleisnimitys mille tahansa taksonomiselle ryhmälle (esimerkiksi linnut,Aves). Kaikki taksonit sijoittuvat johonkin kategoriaan, jotka ovat luokittelun tasoja. Jokaisesta tasosta voi olla ylä-, ala- ja osa- (infra-) luokitukset, mutta näitä kaikkia ei ole määritelty virallisesti. Käytäntö myös vaihtelee eri eliöryhmien välillä.[2]
Suurimmasta pienimpään edeten yleisesti käytössä olevat klassisen luokittelun tasot elitaksonomiset tasot ovat:
Yläkunta (Domeeni, Woesen luokittelun mukaan) →Kunta →Pääjakso /kaari →Luokka →Lahko →Heimo →Tribus →Suku →Sektio →Sarja →Laji →Alalaji →Muunnos →Muoto →Erikoismuoto
Esimerkiksi perinnöllisyystutkijoiden suosima koe-eläinbanaanikärpänen (Drosophila melanogaster) luokitellaan yleisimmin käytettyjen taksonomisten tasojen avullataksoneiksi seuraavasti:
Ylemmissä kategorioissa tieteelliset nimet ovat yksiosaisia, mutta lajintieteellinen nimi on kaksiosainen ja koostuu suvun nimestä sekä lajia osoittavasta määreestä, esimerkiksiHomo sapiens (ihminen). Tämä tunnetaan myös binominaalisena elikaksiosaisena nimenä. Tieteelliset nimet ovat periaatteessa yksikäsitteisiä, ts. kahdella eri lajilla ei voi olla samaa nimeä. Mutta koska luokittelussa tapahtuu muutoksia (kun lajeja esimerkiksi jaetaan uusiksi tieteellisen tiedon karttuessa), lajin yksilöimiseksi tarkasti nimeen täytyy liittää myös tieto siitä, kuka ja milloin on alun perin esittänyt ko. nimeen liittyvän tieteellisen lajinkuvauksen, esimerkiksi "Homo sapiens Linnaeus, 1758". Lajin kuvaajaa (nimen antajaa, esim. Linnaeus) sanotaan auktoriksi.
Lajia alempien taksonomisisten tasojen käytöstä ei vallitse yksimielisyyttä, ja käytännöissä on suurta vaihteluakasvien jaeläinten välillä. Molemmilla käytetään tasoaalalaji (subspecies, lyhenne subsp. tai ssp.), mutta kasveista puhuttaessa voidaan käyttää myös tasoja muunnos (varietas, lyhenne var.), muoto (forma, lyhenne f.) jalajike.[2]
Suvun yläpuolella oleville taksoneille yleensä annetaan nimiä, jotka perustuvat hierarkiassa alemmalla tasolla olevan taksonin nimeen (esimerkiksi heimollatyyppisukuun) ja joiden perään lisätään useimmiten standardipääte. Päätteet riippuvat kunnasta ja joskus pääjaksosta tai luokasta.[2]
Nimien käyttöä säätelevät viralliset nimistösäännöt. Eri eliöryhmillä on omat nimistösääntönsä, joiden pääperiaatteet ovat yhteneväiset, mutta yksityiskohdat vaihtelevat. Eläinten nimiä sääteleeInternational Code of Zoological Nomenclature (ICZN), jonka kehitystä hoitaaInternational Union of Biological Sciences -järjestö.Kasvien nimiä säätelee TheInternational Code of Botanical Nomenclature (ICBN), josta päätetään kansainvälisen kasvitieteellisen kongressin täysistunnoissa. Sääntöjen yhdistämistä on ehdotettu, mutta ehdotus ei ole saanut tarpeeksi kannatusta toteutuakseen.[2]
| Kasvit | Levät | Sienet | Eläimet |
|---|
| Kaari/Pääjakso | -phyta | -mycota | |
|---|
| Alakaari/Alajakso | -phytina | -mycotina | |
|---|
| Luokka | -opsida | -phyceae | -mycetes | |
|---|
| Alaluokka | -idae | -phycidae | -mycetidae | |
|---|
| Ylälahko | -anae | |
|---|
| Lahko | -ales | |
|---|
| Alalahko | -ineae | |
|---|
| Osalahko | -aria | |
|---|
| Yläheimo | -acea (epävirallinen taso) | -oidea (suositeltu) |
|---|
| Heimo | -aceae | -idae |
|---|
| Alaheimo | -oideae | -inae |
|---|
| Tribus | -eae | -ini (suositeltu) |
|---|
| Alatribus | -inae | -ina (epävirallinen taso) |
|---|
| Suomi | Latina | Englanti | Saksa | Espanja | Ranska |
|---|
| yläkunta | superregnum | domain | Domäne | dominio | domaine |
| kunta | regnum | kingdom | Reich | reino | règne |
| pääjakso, kaari | phylum, divisio | phylum, division | Stamm, Abteilung | phylum | phylum, division, embranchement |
| luokka | classis | class | Klasse | clase | classe |
| lahko | ordo | order | Ordnung | orden | ordre |
| heimo | familia | family | Familie | familia | famille |
| suku | genus | genus | Gattung | género | genre |
| laji | species | species | Art | especie | espèce |
