Normandia syntyi vuonna 911, kun Ranskan kuningas antoi alueenSeinen suultaRollo-nimiselle viikinkipäällikölle. Viikinkejä kutsuttiin sittemminnormanneiksi. Alueita laajennettiin vuonna 924 käsittämään Ala-Normandian Ornen ja Calvadoksen alueet, sekä vuonna 933 myös Manchen alue. Normandian pääkaupunki oliRouen, kunnes sen ruhtinasVilhelm Valloittaja valloittiEnglannin 1000-luvulla. Normandia säilyi jonkin aikaa Englannin osana, mutta siitä tuli Ranskan ja Englannin kiistojen kohde. Normadiasta tuli osa Ranskaa vuonna 1469Ludvig XI:n kaudella. 1500-luvulla alue jaettiin Rouenin ja Caenin provinsseihin.Ranskan suuren vallankumouksen myötä provinssit lakkautettiin ja departementit syntyivät. Nykyinen Ala-Normandia syntyi vuonna 1960 Ranskan alueiden uudistamisen yhteydessä. 1980-luvulla eri alueille annettiin merkittävästi enemmän oikeuksia hallintoonsa liittyen.[5]
Vuonna 2006 Ala-Normandiassa asuneista noin 1 457 000 asukkaasta 46 prosenttia asui Calvadosin departementissa. Väestö on kasvanut vuodesta 1999 noin 0,3 prosenttia. Alueen väestö on Ranskan mittakaavassa keskittynyt merkittävissä määrin maaseudulle. 35 prosenttia alueen asukkaista asui maaseudulla Ranskan keskiarvon ollessa 18 prosenttia. Alueella on vain 15 yli 10 000 asukkaan kaupunkia. Väestö on keskittynyt rannikolle ja kahteen suureen kaupunkiin Cherbourgiin ja Caeniin.[6]
Vuonna 2006 Ala-Normandian väestöstä 588 600 henkilöä kuului työvoimaan. 69 prosenttia työvoimasta oli palvelualalla ja 6,5 prosenttia maatalouden parissa. Maatalouden keskiarvo Ranskassa oli 3,5 prosenttia. 21 prosenttia työvoimasta työskenteli teollisuuden parissa, jonka suurin haara liittyy maatalouteen. Teollisuus tuottaa pääasiassa maitoa ja lihaa.[6]
↑abHakulinen, Kerkko ja Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijan nokkaan, s. 30. (Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7
