Al-Ghazali oli keskiajan merkittävin islamilainen teologi jamystikko.[3] Hän sai opetusta kotikaupungissaan Tusissa sekäGorgānissa jaNešaburissa useisiin perinteisiin islamilaisiin opinaloihin. Hän oppi myössufi-harjoituksia jo nuorella iällä. Vuonna 1091visiiriNizam al-Mulkin huomattua hänen kykynsä hänet nimitettiinBagdadinNizamiyyan yliopiston johtajaksi.
Joidenkin vuosien jälkeen hän jakoi pois omaisuutensa ja jätti Bagdadin aloittaakseen henkisen matkan, joka kesti yli vuosikymmenen. Hän matkustiDamaskokseen,Jerusalemiin,Hebroniin,Medinaan,Mekkaan ja takaisin Bagdadiin, jossa hän pysähtyi lyhyeksi aikaa. Tämän jälkeen hän vietti useita vuosia erakkoelämää. Hän päätti eristyneisyytensä lyhyeen luentosarjaan Nizamiyyassa Nešapurissa vuonna 1106. Myöhemmin hän palasi Tusiin, jossa vietti elämänsä viimeiset vuodet.
1000-luvulla Al-Ghazali julkaisi teoksenFilosofien epäjohdonmukaisuus (arabiaksi تهافت الفلاسفة,Tahāfut al-Falāsifaʰ), joka sai aikaan suuren muutoksen islamilaisessatietoteorian käsittelyssä.[4] Yhteenottoskeptismin kanssa johti hänet teologisenokkasionalismin kannattajaksi. Hän uskoi, että kausaaliset vuorovaikutukset eivät johtuneet mekaanisista syistä, vaan olivat ennemminkin Jumalan tahdon välittömiä ilmentymiä.
Teos merkitsi käännekohtaa islamilaisessafilosofiassa. Ilmapiiri muuttui torjuvaksiAristoteleen jaPlatonin teoksia kohtaan. Teos on suunnattu kritiikiksifalasifa-filosofien koulukuntaa kohtaan. Falasifa toimi 900-luvulta 1200-luvulle ja sen huomattavimpia ajattelijoita olivatAvicenna jaAl-Farabi. Heille oli leimaa antavaa ammentaminenkreikkalaisesta filosofiasta. Ghazali arvosteli aristoteelisia falasifa-oppineita siitä, että nämä korostivat elitistisesti aristoteelista tietoteoriaa ja loogista analyysia, mutta omaksuivat pitkälti kritiikittä aristoteelisen kosmologian, johon kuului muun muassa harhaoppinen väite maailman ikuisuudesta. Ghazalin arvostelu ei perustunut uskonnollisiin oppeihin, vaan hän kumoaa Aristoteleelta peräisin olevat todistukset maailman ikuisuudesta loogisen analyysin keinoin. Seuraavalla vuosisadallaAverroës kirjoitti pitkän vastateoksen Al-Ghazalin teokselle ja nimesi senEpäjohdonmukaisuuden epäjohdonmukaisuus. Kuitenkaan teos ei saanut tarkoitettua muutosta aikaan.
Hallitsijoille kirjoitettu ohjekirja seurasi persialaisen kulttuurin perinteitä. Kirjan ensimmäinen osa on teologinen ja käsittelee islamilaiselta hallitsijalta vaadittavia uskonnollisia periaatteita. Kirjan toinen osa on eettinen ja käsittelee suufilaisesta näkökulmasta eri aiheita, kuten viisaiden aforismeja, älykkyyttä ja naisten hyviä ja huonoja ominaisuuksia. Ghazali kuvaa siinä islamilaista sivilisaatiota persialais-islamilaisena synteesinä[5]
Naisia koskeva osa sisältää anekdootteja naisista. Usein ne ovat sävyltään kitkeriä. Ghazali luettelee myös 18 naisia koskevaa asiaa, jotka ovat Jumalan määräämiä rangaistuksia siitä, että Eeva teki syntiä Paratiisissa. Muuan niistä on pakko käyttää huivia.
Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik). A Classic Manual of Islamic Sared Law. In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Al-Ghazali: Councel for Kings. Translated by F.R.C. Bagley). Oxford University Press, 1964. Teoksen verkkoversio.
↑Suomalaisena nimenä on käytetty myös esimerkiksi ilmaisuja "Filosofien romahdus" (Janne Mattila) tai "Filosofien luhistuminen" (Jaakko Hämeen-Anttila, Mare Nostrum, s. 203
↑Ghazali: Councel for Kings (kääntänyt persiasta F.R.C. Bagley. Oxford University Press, 1964. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Totuuden etsijät, teoksessaKaksi filosofia. Avicennan ja al-Ghazalin omaelämäkerrat. (Toimittanut Jaakko Hämeen-Anttila. Käännökset Jaakko Hämeen-Anttila ja Taneli Kukkonen) Helsinki: Basam Books, 2001. ISBN 952-9842-51-1
Jumalan 99 kaunista nimeä. ((Al-maqsad al-asnā fī šarh asmā’Allāh al-husna.) Suomentanut Taneli Kukkonen) Helsinki: Basam Books, 2004. ISBN 952-9842-93-7
Valojen lamppusyvennys, teoksessaKirkkauteen kätketty. Al-Ghazálín Valojen lamppusyvennys. ((Miškāt al-anwār.) Suomentaneet sekä johdannolla selityksin varustaneet Jaakko Hämeen-Anttila, Inka Maukola, Mikko Viitamäki) Helsinki: Kirjapaja, 2007. ISBN 978-951-607-448-4
