Aire mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 847. Se oli tuolloin huvila, joka sijaitsi loivalla rinteellä nykyisen kaupungin pohjoispuolella. Kaupunki kehittyiFlanderin kreiviBaudouin II:n noin vuonna 900 rakentaman linnan ympärille Lys- ja Mardyckjokien yhtymäkohtaan puolustukseksinormannien hyökkäyksiltä. Linnaa ei ole enää olemassa.[2]
Uusi linna rakennettiin vuonna 1059. Linnan rakennutti Flanderin kreiviBaudouin V perustaen samalla linnaankaniikkienkapitulin. Samalla hän määräsi, että rakennetaan Pyhälle Pietarille omistettu kirkko. Kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1166 yli vuosisadan kestäneen työn jälkeen. Se sijaitsi samalla paikalla kuin nykyinen kollegiaalikirkko. Airesta tuli tärkeä uskonnollinen keskus 1100-luvun lopulla. Noin vuonna 1200 Flanderin kreiviBaudouin IX rakennutti uuden linnan. Tuolloin rakennettiin myös kaupunkia ympäröi valkoinen kivimuuri, jonka ääriviivat pysyivät muuttumattomina vuoteen 1893 asti.[2]
Ranskan kuningasLudvig XI valtasi Burgundin kukistettuaanKaarle Rohkean vuonna 1477, hän ei kuitenkaan yrittänyt vallata Airea. Vastamarsalkka d'Esquerdes valloitti Airen vuonna 1482. Miehitys kesti vain 17 vuotta. Vuonna 1499 Aire liitettiinBurgundin Alankomaihin keisariKaarle V perimien maiden joukossa. Aire oli keskeinen osa keisarin Ranskaa vastaan suunnittelemaa puolustusjärjestelmää. Tuolloin monikulmainenbastionijärjestelmä korvasi vanhat linnoitukset.[2]
Vuonna 1635,kolmikymmenvuotisen sodan aikana, Ranska liittyi sotaanEspanjaa vastaanYhdistyneiden provinssien puolella.MarsalkkaCharles de La Porten komentamat 25 000 miestä piiritti Airea 19. toukokuuta 1641 alkaen. Airen varuskunnan 2 000 miestä pakotettiin antautumaan 26. heinäkuuta. Voitto oli kuitenkin lyhytaikainen. Espanjalainenkardinaali-infanttiFerdinand Itävaltalainen joukkoineen piiritti pian kaupunkia, jonka muurit Ranskan armeija oli tuhonnut. Kaupunkia johtanut ranskalainen eversti d'Aigueberre antautui 7. joulukuuta. Vuonna 1642 kaupunkia alettiin taas linnoittaa. Sota jatkui vuonna 1667.Marsalkka d'Humières piiritti Airea 15 000 miehen voimin onnistuen valtaamaan kaupungin. Valtauksessa hänen apunaan oliVauban, joka ryhtyi valtauksen jälkeen järjestämään kaupungin puolustusta uudelleen rakentamalla uusia kasarmeja ja vahvistamalla linnoituksia.[2]
Vuonna 1701 alkoiEspanjan perimyssota, jolloin kaupunki antautui hollantilaisille marraskuussa 1710. Kaupunki pysyi hollantilaisten hallinnassaUtrechtin sopimukseen asti 14. huhtikuuta 1713, jonka jälkeen kaupunki liitettiin lopullisesti Ranskaan.[2]
Lukuisat piiritykset olivat jättäneet kaupungin raunioiksi, ja oli jälleenrakennuksen aika.Ranskan kuningasLudvig XIV valtuutti uuden kaupungintalon rakentamisen, joka valmistui vuonna 1721 ja kellotorni vuonna 1724. Ranskan kuningasLudvig XV:n ministerikardinaali de Fleuryn ansiosta Saint-Pierren kollegiaalikirkko rakennettiin uudelleen useissa vaiheissa, ja sitä jatkettiin vuoteen 1788 asti.[2]
Kaupungin talouden perusta oli ollut Lysjoen satama. Kuningas määräsi Lys- jaAa-jokien yhdistävän kanavan rakentamisen, jolloin satama autioitui. Lisäksi uusi tieLillersin jaSaint-Venantin välillä ohitti myös Airen. 1700-luvun lopulla Airen taloudellinen tilanne oli synkkä. 1800-luvun puolella rakennettu rautatieArrasin jaDunkerquen välillä ohitti myös kaupungin. Vuonna 1871 armeija päätti purkaa pohjoisrajalla olevat linnoitukset pitäen niitä hyödyttöminä.[2]
Ensimmäinen maailmansota iski Aireen kovasti. Muutaman kilometrin päässä rintamasta sijaitseva kaupunki majoitti pysyvästi 3 000–4 000 pakolaista kolmen vuoden ajan. 11. huhtikuuta 1918 saksalaisten hyökkäys murtautui rintaman läpi, ja kaupunki evakuoitiin. Tätä seurasi pommitukset, jotka tuhosivat kolme neljäsosaa taloista. Sodan jälkeen alkoi taas jälleenrakennus.[2]
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan] aikana 23. toukokuuta 1940 ranskalainen panssarivaunukolonna saapui Aireen tietämättä, ettäTotenkopf-divisioonan motorisoitu osasto oli ollut siellä edellisestä päivästä lähtien. Loukkuun jääneet ranskalaiset kuolivat lähes kaikki kolmen tunnin taistelun jälkeen.Liittoutuneiden ilmavoimat pudottivat kaupunkiin 2 800 pommia yöllä 8. elokuuta 1944 aiheuttaen 19 siviiliuhria ja vahingoittaen vakavasti Saint-Pierren kirkkoa. Puolan armeija lopulta tunkeutui kaupunkiin ja vapautti sen 5. syyskuuta 1944. Jälleen oli aika rakentaa kaupunki uudelleen.[2]
Kaupungin keskustassa on vuonna 1600 rakennetturenessanssityylinen rakennus. Se oli kaupungin miliisin vartiotupa, bailliage. Se listattiin historialliseksi muistomerkiksi vuonna 1886.[3]
Airen palattua Ranskan kuningaskuntaan vuonna 1713 maistraatti sai kuningas Ludvig XIV:ltä luvan rakentaa uuden kaupungintalon, joka olisi arvokkaampi kuin olemassa oleva rakennus. Tämä tunnustus annettiin kaupungin kärsimyksistä vuoden 1710 piirityksessä sekä hollantilaisten miehityksessä. Rakennus valmistui vuoden 1721 loppuun mennessä.[4] Samassa yhteydessä rakennettiin myös kaupungintalon kellotorni. Entinen 1400-luvulta peräisin ollut kellotorni romahti 1700-luvun alussa. Kaupungintalo ja kellotorni listattiin historialliseksi muistomerkiksi vuonna 1947.[5]
Nykyinen Saint-Pierren kirkko korvasiThérouannen piispa Milo I:n vuonna 1166 vihkimänromaanisen kirkon, joka rapistui 1400-luvun loppuun mennessä. Tästä on jäljellä vain muutamia uudelleenkäytettyjä kiviä jaapsiksen pilareiden jalustoja, jotka näkyvät nykyisen kirkonkuorissa lasilevyjen alla. Uuden kollegiaalikirkon rakennustyöt kestivät koko 1500-luvun. Vuonna 1624 valmistunut kirkon torni romahti välittömästi. Vasta vuonna 1634 kirkko oli täysin valmis. Rakennus kärsi pahasti sodista, ja se tuhoutui vuoden 1710 piirityksen aikana ja toisen kerran vuoden 1944 pommituksissa. Myöhemmät jälleenrakennukset ovat aina kunnioittaneet alkuperäistä suunnitelmaa. Saint-Pierren kollegiaalikirkko listattiin historialliseksi muistomerkiksi vuonna 1862.[6]
.svg)
.JPG)
