 | Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty kokonaanuudelleen kirjoitettavaksi. Voit auttaa Wikipediaaparantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa ollakeskustelusivulla. Tarkennus:Puuttuu useita käytössä olevia järjestelmiä. Käsittämättömiä väitteitä joita ei selitetä. Huonosti lähteitä; käytännössä viitteetön |
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliintarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä neohjeen mukaan. |
Aikajärjestelmä onajan mittaamiseksi sovittujärjestelmä, jota käytetäänajanlaskun perustana. Kaikki aikajärjestelmät muodostuvat sovitusta kiintopisteestä, jonka suhteen aikaa lasketaan, ja erilaisista sovituista aikaväleistä. Tavallisimmat aikavälit kaikissa järjestelmissä ovat olleet ja ovat edelleenMaanvuorokausi javuosi.lähde? Ajanlaskun aloituksen ja muiden aikavälien määrittelyt vaihtelevat järjestelmittäin.
Vuorokauden pituuden mittaamiseen on kehitetty erilaisia aikajärjestelmiä.
Yleisaika (Universal Time) määritellään observatorioissatähtien näennäisen liikkeen taigalaksin ulkopuolisten radioaaltolähteiden perusteella sekä maata kiertävistä satelliiteista. Näin syntyy paikallinen virhe maapallon maantieteellisten ja magneettisten napojen välisestä erosta, joten UT0-aika ei ole tarkasti ottaen ”universaali”.[1]
(Katso myöstähtiaika)
UT1-aikajärjestelmässä korjataan UT0:n epäkohdat napojen kanssa UT1 on sama joka puolella maapalloa.[1] Se kertoo maapallonkiertokulman tiettyyn vakiovertauspisteeseen.
Kansainvälinen atomiaika (Temps Atomique International) on aikajärjestelmä, joka mitataanatomikelloilla. Perustana on nykyinen,cesiumatomin spektriin perustuvasekunnin määritelmä. Aikaa koordinoi BIPM-organisaatio (Bureau International des Poids et Mesures)Ranskassa.
Koordinoitu yleisaika (Coordinated Universal Time) on normaalisti käytettävä aika, joka seuraa kansainvälistä atomiaikaa, mutta kun ero UT1-aikaan nousee yli 0,9:ksi sekunniksi, UTC-aikaa siirretään tasan yksi sekunti eteen- tai taaksepäinkarkaussekunnilla. Tämä tehdään 0–2 kertaa vuodessa, vuodenvaihteessa tai keskikesällä.
UTC:tä käyttivät eräät tutkimuslaitokset jo 1960-luvulla. Viralliseen käyttöön se tuli vuonna 1972, jolloin se syrjäytti aikaisemmin käytetyn GMT:n.[2]
Jos UTC-lyhenne otettaisiin suoraan englanninkielisistä sanoistaCoordinated Universal Time, siitä tulisi CUT, ja jos se otettaisiin ranskankielisestä vastineestatemps universel coordonné, siitä tulisi TUC.Kansainvälinen televiestintäliitto kuitenkin halusi, että lyhenne ei olisi otettu vain ja ainoastaan jommastakummasta kielestä, joten kompromissiksi valittiin UTC (Universal Time, Coordinated, tai universel, temps coordonné).
Greenwichin aika (Greenwich Mean Time) on aiemmin käytetty aikajärjestelmä, joka onGreenwichin observatorion kautta kulkevan pituuspiirin keskiaurinkoaika ja käytännössä sama kuin UTC. (Keskimäärin aurinko ohittaa observatorionpituuspiirin kello 12.00 GMT). Aurinkoajan (todellinen aurinko) ja keskiaurinkoajan ero voi olla jopa 16 minuuttia. Ero johtuu maapallon vuotuisesta liikkeestäauringon ympäri.
Nykyisinaikavyöhykkeet pitäisi esittää suhteessa UTC-aikaan.[3] Esimerkiksi Suomessanormaaliaika on kaksi tuntia jakesäaika kolme tuntia UTC:n edellä.
Aikavyöhykkeiden väli on keskimäärin 15pituusastetta. Tarkkoja pituuspiirejä käytetään aikavyöhykkeiden rajoina lähinnä valtamerillä; maalla niistä pääsääntöisesti poiketaan valtioiden rajojen tai muiden vastaavien käytännön elämää helpottavien syiden vuoksi. Jotkut poikkeukset ideaaleista aikavyöhykerajoista ovat huomattavia: esimerkiksi noin 45 pituusastetta kattavanKiinan pitäisi periaatteessa käyttää ainakin kolmea aikavyöhykettä, mutta se käyttää vain yhtä.
Lentoliikenteessä ja merillä käytetään pitkien etäisyyksien takia ja mahdollisten väärinkäsitysten välttämiseksi UTC-aikaa.