Ahmet Şefik Mithat pašša (lokakuu/marraskuu1822Istanbul –8. toukokuuta1883Taif,Arabia) oliturkkilainen valtiomies, joka toimiOsmanien valtakunnansuurvisiirin virassa 1872 ja uudestaan 1876–1877. Hän oli yksitanzimatin ajan aktivisteista ja pätevimmistä poliitikoista.[1]
Mithat syntyi Ahmet Şefik -nimisenä siviilioikeuden tuomarin perheeseen Konstantinopolissa (nyk. Istanbul) syksyllä 1822. Hänen uudistusmielinen isänsä koulututti hänet virkamiestehtäviin, ja opittuaan ulkoakoraanin kymmenvuotiaana häntä alettiin kutsumaan nimellä Hafiz Şefik. 1823 hänen perheensä muuttiVidiniin, jossa hänen isänsä työskenteli apulaistuomarina. Palattuaan Istanbuliin hän työskenteli sulttaanin neuvoston apulaissihteerinä. Kyvykkyytensä vuoksi hän sai uuden nimen Mithat, joka tarkoittaa ylistettyä ja joka annetaan esimerkiksi lapselle, josta toivotaan erittäin lahjakasta. Nimi Mithat korvasi käytössä aiemmat nimet.[2]
Mithat oli taloustehtävissä Syyriassa toistamiseen, ja sen jälkeen hänestä tuli osmanien suuren neuvoston sihteeri. Hänen vihollisensa onnistuivat kuitenkin järjestämään hänelle siirron mahdottomalta vaikuttaneeseen tehtävään,Rumeliassa puhjenneen kapinan rauhoittamiseen.lähde?
Mithat käytti lujia otteita, jotka olivat menestykseltään vaihtelevia. Hallitus päätti palauttaa hänet tehtäväänsä tehden hänestä ensimmäisen luokan virkamiehen. Vuonna 1857 hän kukisti levottomuudetBulgariassa yhtä kovin ottein. Kolme vuotta myöhemmin hänestä tehtiinvisiiri japašša, ja hänet nimitettiinkuvernööriksiNišiin, jossa Mithat loi uudistuksia ja paransi oloja niin innokkaasti, että sai sulttaanin vihat niskaansa. Vuonna 1864 hän sai tehtäväkseen järjestää valtiopäivät ja hän oli mukana säätämässä uutta lakia. Tämän jälkeen hänet nimitettiin Bulgarian kuvernööriksi.[1]
Mithat ajautui riitoihin suurvisiiriMehmed Emin Aali paššan kanssa, ja hänet määrättiin epämieluisaksi katsottuun tehtäväänBagdadiin Irakin provinssin kuvernööriksi. Hän hoiti tehtäviäänIrakissa samalla tarmokkuudella kuin Nisissäkin ja perusti muun muassa ensimmäisen irakilaisen sanomalehdenal-Zawran. Bagdadin aikana häntä tosin vastustettiin entistä enemmän, mutta hän jäi bagdadilaisten mieleen yhtenä parhaimmista kuvernööreistä. Vuonna 1871 vanhoillinen suurvisiiriMahmud Nedim pašša piti Mithatia jo uhkana valtiolle. Mahmud Nedim pašša kutsui Mithatin haastateltavaksi sulttaanin luokse, mutta tämä puolustautui niin vakuuttavasti, että sulttaani nimittikin 1872 tämän suurvisiiriksi Nedim paššan tilalle. Mithatin ensimmäinen kausi suurvisiirinä jäi kuitenkin lyhyeksi, koska hän toimi alkuun omavaltaisesti ja itsenäisesti.[1] Hänet siirrettiin väliaikaisestiSalonikin kuvernööriksi, ja sen jälkeen hän pysyi näennäisesti erossa hallinnollisista tehtävistä vuoteen 1875 saakka.lähde?
Tämän jälkeen Mithatin ura sekaantui outoihin seikkailuihin. Vaikka hän kannattinuorturkkilaista liikettä, hän halusi rajoittaa heidän innokkuuttaan. SulttaaniAbdülaziz I:n muutosvastaisuus sai salkuttomana ministerinä toimineen Mithatin liittoutumaan vallankumousta varten suurvisiiriMütercim Mehmed Rüşdi paššan, sotaministeriHussein Avni paššan ja ulkoministeriMehmed Raşid paššan kanssa. 30. toukokuuta 1876 sulttaani suistettiin vallasta ja todennäköisesti surmattiin seuraavan kuun 5. päivä, vaikka virallisten tiedotteiden mukaan oli kyseessä itsemurha.lähde?
Vallankaappaajat nostivat Abdülazizin seuraajaksi hänen veljenpoikansaMurat V:n. Uusi sulttaani oli kuitenkin alkoholisoitunut, ja hänen mielenterveytensä alkoi järkkyä varsinkin hänen saatuaan uutiset setänsä kuolemasta. Lisäksi 15. kesäkuuta 1876 osmaniarmeijan upseeri tunkeutui Mithatin kotiin, jossa pidettiin paraikaa hallituksen kokousta. SeuranneessaÇerkes Hasanin välikohtauksessa upseeri ampui kuoliaaksi ja haavoitti useita virkamiehiä, etunenässä vaikutusvaltaiset ja uudistuksiin maltillisesti suhtautuneet ministerit Hussein Avni paššan ja Reşit paššan. Suurvisiiri Rüşdi pašša onnistui pakenemaan lukitun oven taakse. Vaikka teon taustalla usein selitetään olleen Çerkes Hasanin henkilökohtaiset murheet, on Mithat paššan epäilty olleen mukana välikohtauksen provosoimisessa saadakseen raivattua tieltään konservatiiviset hallituksen jäsenet.lähde?
Sulttaani Muratin mielenterveysongelmat syvenivät, ja hänen tilalleen astui jo elokuussaAbd-ul-Hamid II. Joulukuussa Mithat paššasta tuli toistamiseen suurvisiiri. Hän lupasi uudistuksia, esitteli uuden perustuslain ja uuden parlamentin. Kuitenkin jo helmikuussa 1877 hänet erotettiin ja karkotettiin epäiltynä osallisuudesta Abdülaziz I:n murhaan. Tämän jälkeen Mithat kiersi Euroopan pääkaupungeissa ja jäi joksikin aikaa Lontooseen, jossa hän tutkialahuoneen toimintaa.lähde?
Mithat kutsuttiin takaisin 1878 ja nimitettiin Syyrian kuvernööriksi. Elokuussa hän vaihtoi virkaaSmyrnan kuvernöörin kanssa. Jälleen toukokuussa 1879 Mithat pidätettiin sulttaanin määräyksestä. Mithat pakeni mutta antautui pian ja pyysi oikeudenkäyntiä. Oikeudenkäynti järjestettiin kesäkuussa 1881 sulttaaninYıldızin palatsissa. Kolme päivää kestäneiden istuntojen jälkeen Mithat ja muut syytetyt saivat kuolemantuomion. Oikeudenkäyntiä ei kuitenkaan pidetty rehellisenä, ja Britannian hallituksen myötävaikutuksella tuomio muutettiin karkotukseksi.lähde?
Mithat vietti viimeiset kolme vuottaan Jemenissä, joka merkitsi Osmanien valtakunnassa samaa kuin Siperia keisarillisen ajan Venäjällä. Hänet todennäköisesti surmattiin vankilassa 8. toukokuuta 1884.[1]
.svg) | Edeltäjä: Mahmud Nedim pašša Mütercim Mehmed Rüşdi pašša | Osmanien valtakunnan suurvisiiri 1872-1872 1876-1877 | Seuraaja: Mütercim Mehmed Rüşdi pašša İbrahim Edhem pašša |
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
