Afganistan sijaitsee strategisten kulkureittien varrella, ja sen historiaa värittävät lukuisat sodat. Jatkuvan sotimisen jäljiltä maaninfrastruktuuri on romahtanut ja väestön koulutustaso on alhainen. Afganistan on maailman suurinoopiumintuottajamaa (yli 80 prosenttia vuonna 2022). Afganistanista on löydetty runsaat ja monipuoliset mineraalivarat, joiden hyödyntäminen voisi tuoda maalle tärkeitä valuuttatuloja maan jälleenrakentamisen rahoittamiseksi.
Afganistan on saanut lempinimekseenImperiumien hautausmaa, sillä useat eri suurvallat ovat hyökänneet Afganistaniin nöyryyttävin seurauksin. Vaikka ne ovat melko vaivattomasti miehittäneet maan, on vallan vakiinnuttaminen osoittautunut vuoristoisen maaston jaheimoyhteiskunnan vuoksi lähes mahdottomaksi. Sodat noudattelevat pääpiirteissään samaa kaavaa: hyökkäys on aluksi menestyksekäs ja merkittävät asutuskeskukset miehitetään nopeasti, mutta paikalliset jatkavat sissisotaa vuorilta käsin, kunnes suurvalta vetäytyy maasta.[8]
Maan pinta-ala on noin 650 000 neliökilometriä. Pääkaupunki onKabul. Sen rajanaapureita ovatTurkmenistan (yhteistä rajaa 744 kilometriä),Uzbekistan (137 kilometriä),Tadžikistan (1 206 kilometriä),Kiina (76 kilometriä),Pakistan (2 430 kilometriä) jaIran (936 kilometriä).[4]
Afganistan on pääasiassa ylänköalueella sijaitseva sisämaavaltio, ja noin kolme neljäsosaa maasta on vuoristoa. Maan laajin alue on harvaan asuttu keskiylänkö, joka kuuluu maan itä-länsisuunnassa jakavaanHindukuš-vuoristoon. Hindukušilla sijaitsee Afganistanin korkein huippu,Noshaq, jonka korkeus on 7 485 metriä.[9]
Khaibarsola Afganistanin ja Pakistanin rajalla on ollut tärkeä kulkureitti satojen vuosien ajan.Kotal-e Latabandin solaan, joka on Kabuljoen jylhin rotko, rakennettiin 1950-luvulla tie, joka lyhensi Kabulin ja Pakistanin rajan välisen matka-ajan kahdesta päivästä muutamiin tunteihin.[11]
Afganistanissa vallitsee äärevämannerilmasto. Talven kylmyys on purevaa korkean sijainnin takia suuressa osassa maassa. Kesällä melkein kaikkialla on kuumaa, alankoalueilla kuten Iranin rajan läheisessäSistanin laaksossa suorastaan tukalaa. Talvella ja keväällä sää on vaihtelevaisinta, ja suurin osa sateesta saadaan niiden aikana. Useimmat talven sateita aiheuttavat matalapaineet kehittyvätVälimerellä. Eteläisten naapurimaiden monsuunisateet eivät ulotu korkeiden vuorten suojaaman Afganistanin puolelle. Kabulin sääolot edustavat laajemminkin maan vuoristoista itä- ja keskiosaa.[12] Siellä keskimääräinen päivän alin lämpötila on pakkasen puolella marraskuusta helmikuuhun. Päivän ylin lämpötila ylittää 30 astetta kesä-, heinä- ja elokuussa. Sadetta saadaan marraskuusta toukokuuhun.[13]
Kuivuuden takia Afganistanin yleisin kasvillisuustyyppi on matala ja harva pensaikko. Jos keväällä sataa runsaammin, tasangoille nousee yksivuotisia kukkia. Maan itäosien vuoret ovat aikoinaan olleet metsien peitossa, mutta niitä on hakattu polttopuiksi. Nykyisin maa-alasta on metsää enää kaksi prosenttia, lähinnä Afganistanin koillisosassa. Aikaisemmin maassa oli myös runsaasti eläinlajeja. Amu Darjan laaksossa maan pohjoisosassa vaelsisiperiantiikereitä, aavikolla eli antilooppeja ja gaselleja. Maassa tavattiin 380 lintulajia. Eläimistön nykytilasta sodan ja kuivien vuosien jälkeen ei ole tietoa.[14]
Vuonna 2009 Afganistan julkaisi ensimmäisen luettelon maan rauhoitetuista lajeista. Niihin kuului 20 nisäkästä, seitsemän lintua, neljä kasvia, yksi sammakkoeläin ja yksi hyönteinen. Vasta nyt suojeltiin metsästäjien tavoittelemalumileopardi.[15]
Uusi Baktria hävisi 100-luvulla Kiinan rajamailta tulleidenbuddhalais-paimentolaistenKušana-valtakunnan tieltä. Persialainensassanididynastia otti Afganistanin alueen jälleen hallintaansa 300-luvulla. Arabien haltuun alue joutui 600-luvulla. Afganistan oliMahmud Ghaznilaisen valtakunnan keskus 1000-luvulla, muttamongolit hävittivät sen 200 vuotta myöhemmin.[16]
TataariTimur Lenkin perustamamilloin?dynastia toi Afganistaniin talous- ja kulttuurikukoistusta, joka päättyi persialaisten jälleen vallatessa Afganistanin 1500-luvulla. Alueesta tuli Persian jamoguleiden välinen kiista-alue. Afgaanit kapinoivat Persiansafavideja vastaan 1700-luvun alussa ja perustivat osia Persiastakin käsittäneenHutak-dynastian, jonkaNadir Šah kuitenkin lopulta kukistimilloin?.[18]
Tuhoutuneita rakennuksiaKabulissa sisällissodan aikana vuonna 1993.
Ahmad Šah Dorrani perusti itsenäisen johdollaDorrani-valtakunnan vuonna 1747.[16] 1800-luvulla sodittiin kaksi afgaanisotaa, kunBrittiläinen imperiumi yritti valloittaa alueen estääkseenVenäjää saamasta sitä. Afganistanista tuli Britannianvasallivaltio: se joutui luovuttamaan määräysvallan ulkopolitiikasta Isolle-Britannialle mutta säilytti valtansa maan sisäisiin asioihin.Kolmas afgaanisota käytiin heti ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ja britit tunnustivat Afganistanin ulkopoliittisen itsenäisyyden 1919.[19] Sodan jälkeen solmitunRawalpindin sopimuksen allekirjoituspäivää 19. elokuuta juhlitaan nykyisin Afganistanin itsenäisyyspäivänä.[20]
Vuonna 1994 alkoi voimistuaTaliban-liike, jonka sissit valtasivat Kabulin vuonna 1996 ja teloittivat entisen presidentinNajibullahin julkisesti. Maassa otettiin käyttöön ankarasti tulkittušaria-laki. Vuoden 1998 lopulla talibanit hallitsivat noin 90 prosenttia maasta. He pyrkivät hävittämään maastaunikkotuotannon, sillä islam kieltääoopiumin ja muiden päihteiden käytön. Talous kärsi entisestään, sillähuumekauppa on Afganistanin tärkeimpiä valuuttalähteitä.
Vuonna 2001 Yhdysvallat ja Iso-Britanniahyökkäsivät Afganistaniin syyttäen Talibaniasyyskuun 11. päivän terrori-iskujen takana olleenAl-Qaida-terrorijärjestön tukemisesta.Länsimaiden tukema ja Talibania vastustanutPohjoinen liitto syöksi Talibanin vallasta. Lisäksi perustettiinYK:n valtuuttamat kansainvälisetISAF-joukot.[19][23] Talibania vastustaneet afganistanilaisryhmät tapasivat joulukuussa 2001Bonnissa ja solmivat sopimuksen maan vakauttamisesta. Väliaikaishallinnon puhemieheksi nimitettiinHamid Karzai, joka valittiin presidentiksi vuonna 2004 ja toiselle kaudelle marraskuussa 2009.[19][23] Vaalivilppi oli laajamittaista ja oppositio boikotoi vuoden 2009 vaalien toista kierrosta.[24][25] Vuodesta 2011 alkaen turvallisuusvastuu siirtyi ISAF-joukoilta Afganistanin hallituksen asevoimille.[26]Ashraf Ghanin nousi uudeksi presidentiksi 2014, ja hänen valintansa toiselle kaudelle vahvistettiin helmikuussa 2020. Vaalitulos julkistettiin kuukausien viipeellä, ja oppositio syytti Ghania vilpistä.[27] Parlamenttivaalit käytiin pääosin ilman puoluetunnuksia, ja parlamentti jakautui erilaisia uskonnollisia ja etnisiä ryhmiä edustaviin ryhmiin.[28]
Yhdysvallat ja Taliban alkoivat neuvotella rauhasta 2018. Sopimuksen mukaisesti Yhdysvallat veti joukkonsa Afganistanista keväällä ja kesällä 2021. Talibanalkoi laajentaa hallitsemaansa aluetta ja valloiti elokuun puoliväliin mennessä lähes koko Afganistanin.[29] Presidentti Ghani pakeni maasta,[30] ja Taliban julisti perustaneensa Afganistanin islamilaisen emiraatin.[31] Tämän jälkeentaisteluja käytiin vielä Panjshirin laaksossa, jonka Taliban valloitti syyskuun alussa.[32] Tammikuussa 2024Kiina vastaanotti Afganistanin suurlähettilään, mikä on ensimmäinen suurvallan tunnustus Taliban-hallinnolle. Tuolloin Afganistanilla oli suhteet jo 14 valtioon. Sillä ei ole edustusta YK:ssa, ja Yhdysvallat ja Euroopan maat ovat asettaneet maalle pakotteita.[33]
Syyskuussa 2021 Taliban ilmoitti nimittäneensä Afganistanin virkaatekevän hallituksen: pääministeriMohammad Hassan Akhund, varapääministeriAbdul Ghani Baradar, puolustusministeriMohammad Yaqoob, sisäministeriSirajuddin Haqqani ja ulkoministeriAmir Khan Muttaqi ovat kaikki Talibanin vanhaa johtokaartia. Propagandassaan Taliban vakuutteli, ettei se aio kostaa vastustajilleen tai tukahduttaa oppositiota, mutta käytännössä se on toiminut juuri näin. Liikkeen ylin johtajaHaibatullah Akhundzada ilmoitti, että jatkossa ”kaikkea hallinnon ja elämän asioita säätelevät pyhän šarian lait”.[34] Talibanhallinto ei ole toistaiseksi säätänyt uutta perustuslakia.
Vanhan, periaatteessa yhä voimassa olevan perustuslain mukaan Afganistan onislamilainen tasavalta, jonka lait eivät voi olla ristiriidassa islamin määräysten kanssa (artiklat 1 ja 3).[35] Perustuslain 149. artiklan mukaan ”Niitä [perustuslain] määräyksiä, jotka koskevat sitoutumista pyhän islamin uskon perusteisiin ja islamilaiseen tasavaltaan, ei voi muuttaa.”[36] Presidentti on sekävaltionpäämies että hallituksen johdossa, ja hän nimittää ministerit. Maassa on kuitenkin myös pääministerin virka.[4] Kaksikamarinen parlamentti koostuu 102 jäsenen ylähuoneesta ja korkeintaan 250 jäsenen alahuoneesta.[4]
Kestävän kehityksen tavoitteet vuosille 2015–2030 korvasivatYK:n vuosituhattavoitteet. 2020-luvun alkuvuosien tapahtumat mitätöivät edistyksen, jota oli edellisinä vuosikymmeninä saavutettu. Talibaanien valtaantulon aiheuttamien yhteiskunnallisten muutosten lisäksi maahan iski joukko maanjäristyksiä vuonna 2022, ja ilmastonmuutos on aiheuttanut yhtäältä kuivuutta, toisaalta tulvia. COVID-19 ja tuhkarokko levisivät laajasti samaan aikaan, kun terveydenhoito kamppaili hätäensiavun kanssa. YK:n raportin mukaan vuonna 2022 90% kansasta sai liian vähän ruokaa, 79%:lla oli riittämättömästi puhdasta vettä, 100 000 tarvitsi humanitaarista apua maanjäristysten takia ja 130 000 kärsi tulvien vaikutuksista.[37]
Afganistan onmonikielinen ja -kulttuurinen maa.Afgaaneja eli pataaneja on 35 prosenttia väestöstä, seuraavaksi suurimmat väestöryhmät ovattadžikit (noin 30 prosenttia),hazarat (hetsarit, 20 prosenttia) sekäuzbekit (noin 10 prosenttia).lähde? Pienempiä väestöryhmiä ovataimaqit,turkmeenit,belutšit, nuristanit,pamirit, arabit, gujarit, brahuit, qizilbashit, pashait ja kirgiisit.[6]
TärkeimpiäAfganistanissa puhuttavia kieliä ovat afganistanin persia (dari) 60 prosenttia,paštu (afgaani) 25 prosenttia jaturkin sukuiset kielet (erityisestiuzbekki jaturkmeeni) 11 prosenttia. Näiden lisäksi Afganistanissa puhutaan 30 pienempää kieltä (erityisestibelutši japašai), yhteensä 4 prosenttia. Maassa esiintyy paljon kaksikielisyyttä.[4]
Kristillisen ajanlaskun alkuvuosisatoina buddhalaisuus levisi Intiasta Keski-Aasiaan ja Kaukoitään ja loi buddhalaisen kulttuuripiirin, joka yhdisti Afganistania myös Kiinaan. Nykyisen Afganistanin alueen merkittävimmäksi buddhalaisuuden keskukseksi kohosi Bamejanin (Bamyan) kaupunki. Buddhalaisuus ei luultavasti silti ollut valtauskontona vaan eli rinnan erilaisten luonnonuskontojen ja niiden heimojumaluuksien kanssa.[39]
Nykyisin islam on ehdoton valtauskonto. Vuonna 2009 Afganistanin väestöstä oli muslimeja 99,7 %, joistasunneja 85–90 % jašiioja 10–15 %.[6] Erityisesti hazarat ovat pääasiassa kaksitoistašiialaisia muslimeja.[40] Aiemmin vaikutusvaltaisia seitsenšiialaisia ismailiitteja on enää vähän lähinnä maan koillisosissaBadakhšanin laaksoissa.[41]
Afganistanissa suositaan poikkeuksellisen konservatiivistašarian tulkintaa, mihin islamin oppien lisäksi vaikuttavat paštujen heimoperinteet.[42]Pew Research Centerin vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen mukaanšarian kannatus yleiseksi laiksi on suurinta juuri Afganistanissa, missä 99 % muslimeista kannatti sitä.[43] Noin 80 % afgaaneista hyväksyi varkaiden silpomisen,[44]avionrikkojienkivityksen[45] sekä islamista luopuneiden surmaamisen.[46] Noin 60 % hyväksyi terrori-iskut siviilejä vastaan ainakin joissakin tapauksissa.[47] Noin puolet toivoi demokratian sijaan vahvaa johtajaa ja halusi, että uskonnolliset johtajat käyttäisivät myös poliittista valtaa.[48] Yli 60 % katsoi, että naisen tulee totella kaikessa miestään. Vain 30 % ajatteli, että nainen saa itsenäisesti päättää, käyttääkö hän islamilaista huivia.[49]
Open Doors -järjestön World Watch -listauksen mukaankristityt kokevat Afganistanissaäärimmäistä vainoa. Järjestön mukaan Afganistanissa on kuolemanvaaran vuoksi mahdotonta elää avoimesti kristittynä. Kristityksi kääntyneet ovat vaarassa joutuakunniamurhan uhriksi. Muslimitaustaisia kristittyjä saatetaan passittaa myös psykiatriseen sairaalaan, sillä islamista luopumista pidetään mielettömyyden merkkinä.[53][54]
Yli viisitoistavuotiaista vain noin 37 prosenttia osaa lukea ja kirjoittaa. Naisista suuri osa on lukutaidottomia (vuoden 2021 arvio 87 prosenttia.[1] Islamilainen koulutus tapahtuu moskeijoissa, madrasoissa ja tavallisimmin koraanikouluissa. Lisäksi maahan on rakennettu länsimaistyyppistä koulujärjestelmää, joka on näille rinnakkainen.[55]
Vuoden 2010 arvion mukaan raskauteen ja synnytyksiin kuoli 460 äitiä 100 000 kohden.[4] Afganistanin terveysministeriön marraskuussa 2011 julkaiseman selvityksen mukaan tilanne on kohentunut merkittävästi siten, että maan suurin terveydellinen ongelma, synnytys- ja lapsikuolleisuus, on vähentynyt. Tutkimuksen mukaan synnytyksessä kuolee 1/50 synnyttäjää. Imeväiskuolleisuus on puolet vuoden 2008 tilanteesta, mikä tarkoittaa että ennen ensimmäistä syntymäpäivää kuolee 97 lasta tuhannesta.[56]
Afganistanilaisten elinajanodote on kahdessa vuodessa pidentynyt yli kymmenen vuotta. Vuonna 2009 julkaistu odote oli 47–50 vuotta, vuonna 2011 se oli 62–64 vuotta. Alle viisivuotiaista lapsista kuoli aiemmin 20 prosenttia, vuonna 2011 enää 10 prosenttia. Syynä tilanteen paranemiseen on muun muassa ripulin ja keuhkokuumeen hoidon tehostaminen.[56]
Sairaaloiden määrä oli vuonna 2003 vain 450, vuoden 2011 selvityksen mukaan 1 800. Kätilöiden määrä oli 400, vuonna 2011 kätilöitä oli 2 000.[56]
Kaikkia alueita ei selvitykseen voitu ottaa, sillä Kandaharin, Helmanidin ja Zabulin maakuntien maaseudulla valtaa pitivät yhä kapinalliset. Tutkimusta rahoittivatUnicef,WHO ja Yhdysvaltojen hallitus.[56]
Maassa on toiminut vuonna 2010 kuusi ehkäisyklinikkaa, joita ylläpitää Marie Stopes International -järjestö. Klinikat antavat tietoutta perhesuunnittelun menetelmistä sekä raskauden keskeytyksestä. Ne tekevät yhteistyötä uskonnollisten johtajien kanssa. Järjestön mukaan sen toiminnan avulla ehkäistiin 250 000 ei-toivottua raskautta vuonna 2009 ja autettiin eri ministeriöitä muuttamaan toimintaansa naiset paremmin huomioon ottavaan suuntaan. Ainoa klinikoiden ulkopuolinen rahoittajamaa on Suomi.[57]
Afganistanissa on kaikkiaan 46 lentokenttää, joista 29:n kiitotiet on päällystetty. Vesiteitä on 1 200 kilometriä, lähinnäAmudarja-joella.[1]Kabulin lentokentältä liikennöi vuonna 2012 kolme afganistanilaista lentoyhtiötä 10–15 lentoa päivässä.[58][4]
Maan ensimmäinen rautatielinja avattiin kesällä 2011. 75 kilometriä pitkää rataosuutta pitkin kuljetetaan rahtia UzbekistaninHairatanin kaupungin jaMazar-i-Sharifin välillä.[59].[60] Iraniin suuntautuva 130 km pitkä linja Khawaf-Herat välille avattiin vuonna 2020.[61] Muitakin uusia reittejä on ollut suunnitteilla. Rahoitusta niihin on kaavailtu ulkomailta, sillä maassa on rikkaat luonnonvarat, joita monet tahot ovat kiinnostuneet hyödyntämään. Rautateiden on toivottu vakauttavan väkivaltaisen maan elämää kehittämällä sen taloutta.[62]
Afganistanin hallitsijaRahman Khan kielsi rautateiden rakentamisen 1900-luvun taitteessa. Britit ja venäläiset sotivat seudulla ja rakensivat rautateitä, ja Rahman Khan toivoi kiellolla pitävänsä vallan maassa itsellään.[62]
Talebanin valtaannousun jälkeen 2021 media on kokenut suuria vaikeuksia. Taloudellisten haasteiden lisäksi itsesensuuri on lisääntynyt. Musiikkia ei esitetä, naisia näkyy ja kuuluu vähän ja he peittävät kasvonsa televisiossa. Osa perinteisistä medioista on siirtynyt toimimaan maan ulkopuolelta. Vuonna 2022 maassa oli 9,2 miljoonaa internetin käyttäjää eli yli viidennes väestöstä.[63] Vuonna 2021 maassa oli 23 miljoonaa matkapuhelinliittymää eli 57 sataa asukasta kohti.[1]
Sodat ovat raunioittaneet valmiiksi köyhän maan talouselämän, ja maan elintaso onkin maailman alhaisimpia. Maatalous tuottaa vehnää, vihanneksia, hedelmiä ja maitoa sekäpuuvillaa.Mattoja tehdään vientiin.[1] Maatalous keskittyy pohjoisille tasangoille lähelle maan rajoja. Ravinnontuotanto on hyvin riippuvainen vehnän viljelystä ja lampaiden ja vuohien kasvatuksesta.[9][64]
Vuonna 2022 oopiumin tuotanto lisääntyi lähes kolmanneksella. Hinnat nousivat, kun oopiumin viljely virallisesti kiellettiin. Maatalouden tuloista 29% tulee oopiumista, tähän ei sisälly heroiinin ja oopiumin jalostus- ja myyntiketjujen merkittävä talousosuus. Vuonna 2022 Afghanistan tuotti markkinoille 80% maailman opiaateista.[65]
Kesäkuussa 2010 Yhdysvaltain armeijan uutisoitiin löytäneen Afganistanista yli biljoonan (10¹²)yhdysvaltain dollarinmineraaliesiintymän. Löydetyt mineraalit olivatrautaa,kuparia,kobolttia,kultaa jalitiumia. Yhdysvaltain puolustusministeriön raportti nimitti maan ”litiumin Saudi-Arabiaksi”. Afganistanista löydetyt litium-varannot voisivat tehdä maasta maailman suurimman litiumin tuottajan.[66] Litiumia tarvitaan erityisesti hybridi- ja sähköautojen akkuihin, mutta myös keramiikkaan ja lämmönkestävään lasiin.[67]
Vaikka Yhdysvaltain hallituksen edustajat ilmoittivat yllättyneensä Afganistanin luonnonvaroista, tosiasiassa mineraalivarannot olivat hallituksen tiedossa jo 1970-luvulla.Neuvostoliiton, Yhdysvaltain,Maailmanpankin jaYK:n edustajat keskustelivat jo tuolloin Afganistanin luonnonvarojen hyödyntämisestä.[68] Sotilaalliset selkkaukset ovat estäneet köyhää Afganistania hyödyntämästä maansa mineraalivarantoja. Hampshire Collegen rauhan ja kansainvälisen turvallisuuden tutkimuslaitoksen professori Michael T. Klare on luonnehtinut Afganistanin olevan ”resurssikirouksen” uhri. Eri ryhmittymät taistelevat hyötyäkseen taloudellisesti Afganistanin mineraalirikkauksista. Luonnonvarat ovat jopa saattaneet heikentää tavallisten ihmisten arkea, koska eri ryhmittymät ovat valmiita puolustamaan taloudellisia intressejään sotilaallisesti.[69]
Toiset arviot mineraalivarannoista ovat vielä suuremmat ja arvioivat luonnonvarojen suuruudeksi jopa yli 3 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Afganistanin mineraalivarantojen merkittävyyttä lisää strategisten metallien suuri osuus. Kokonaisuudessaan Afganistanin luonnonvarat ovat erittäin merkittävät, mahdollisesti suurimmat yksittäisen maan maailmassa.[71][72]
Yhdysvaltain geologian tutkimuslaitoksen (USGS) mukaan Afganistanissa arvioidaan olevan merkittävät öljy- ja maakaasuvarannot. Öljyä arvioidaan olevan 1,6 miljardia tynnyriä, maakaasua 440 miljardia kuutiometriä ja kaasulähtöisiä nesteitä (NGL) 562 miljoonaa tynnyriä.[73]
Merkittävimmät lailliset vientituotteet ovat kuivatuthedelmät japähkinät, matot,puuvilla, kulta ja kivihiili. Vienti suuntautuu Arabiemiraatteihin, Pakistaniin, Intiaan ja Kiinaan. Tuontia on näiden lisäksi Uzbekistanista. Oopiumin vienti on merkittävä laiton vientitulojen lähde.[1]
Ennen vuotta 1978 afganistanilaisten kansallistunne oli heikko. Paikalliset yhteisöt olivat suhteellisen itsenäisiä, ja ihmiset samaistuivat ensisijaisesti omaan heimoryhmäänsä, toiseksi koko kansainväliseen islamilaiseen yhteisöön. Sisällissodassa etniset ristiriidat kärjistyivät etenkinpataanien japohjoiseen liittoon kuuluvien muiden etnisten ryhmien välillä.[74]
Tunnettuja afganistanilaisia mattoja tekevät uzbekit ja turkmeenit, maan pohjois- ja länsiosan paimentolaiset.[75] Paimentolaiset viettävät kesät ylänköalueilla ja laskeutuvat talveksi laaksoihin. Heillä on kahdenlaisia telttoja: keskiaasialaisia jurttia ja Lähi-idälle tyypillisiä mustasta vuohenkarvasta tehtyjä telttoja. Paimenet voivat yöpyä tilapäisesti myös ruokomajoissa tai luolissa. Maanviljelijät asuvat tyypillisesti linnoitetuissa savesta ja oljesta rakennetuissa monikerroksisissa taloissa.[74]
Afganistanilaista perusruokaa ovat litteät vehnäleivät, joita paistetaan joko rautapannulla tai saviuunin sisäpinnalla. Leipää kastetaan usein lihaliemeen. Jogurtti ja muut maitotuotteet ovat myös yleisiä.[74]
Afgaaninvinttikoiria oli käytetty Afganistanissa metsästys- ja paimenkoirina tuhansien vuosien ajan ennen kuin länsimaiset koiraharrastajat kiinnostuivat niistä 1800-luvulla.[76]
Perinteiseen afgaanimusiikkiin kuuluvat maan omat perinnesoittimetrubab jadombur. 2000-luvulla myös rockista on tullut suosittua nuorison keskuudessa.[77]
Afganistan on osallistunutolympialaisiin 13 kertaa ajoittain vuodesta 1936. Sen ainoat mitalit, kaksi pronssia, on tuonutRohullah Nikpai taekwondosta 2008 ja 2012.[78]
Afganistanin kansallisurheilu onbuzkashi, jossa ratsain liikkuvat urheilijat yrittävät saada siirrettyä vuohen tai vasikan ruhon maalialueelle. Muita suosittuja lajeja ovatjalkapallo jakriketti.Afganistanin jalkapallomaajoukkue ei ole menestynyt arvoturnauksissa. Se oli huhtikuussa 2011 FIFAn rankingissa sijalla 174. Kriketin taas toivat mukanaan afgaanipakolaiset palattuaan takaisin kotimaahansa Pakistanista.[79][80][81]
.svg)
.svg)
.jpg)
