Achernar [akernar],α Eridani, onEridanuksentähdistön kirkkaintähti ja koko tähtitaivaan yhdeksänneksi kirkkain tähti. Se sijaitsee aivan pitkän tähdistönsä eteläosassa vain 33 asteen päässä eteläisestä taivaannavasta eikä siten näy esimerkiksiEuroopassa. Tähti on saanut nimensäarabiankielisestä sanasta آخر النهر (āxir an-nahr), joka tarkoittaa ’joen loppupäätä’. Ennen 1500-luvun löytöretkiä etelään Eridanuksen katsottiin päättyvän θ Eridaniin, jota tuolloin kutsuttiin Achernariksi. Kun α Eridani lopulta löydettiin, sai se nimen itselleen ja theeta-tähdestä tuliAcamar.
Achernarin litistyminen ja sen päiväntasaajan tasolla oleva kaasukiekko.
Achernar on 144 valovuoden päässäAurinkokunnasta sijaitseva sinertävänvalkoinen pääsarjan tähti, joskin sitä aiemmin pidettiin jättiläistähtenä. Se on suhteellisen nuori, korkeintaan muutamien satojen miljoonien vuosien ikäinen. Huolimatta varsin suuresta massastaan se ei ole ehtinyt käyttää vetyvarastojaan loppuun; se saattaa myös olla juuri tarpeeksi pieni poistuakseen pääsarjasta Sirius B:n kaltaiseksi massiiviseksivalkoiseksi kääpiöksi.
Achernar pyörii erittäin nopeasti akselinsa ympäri – vain muutamissa tunneissa, minkä seurauksena siitä irtaantuu massaa tuhansia kertoja Aurinkoa nopeammin. Tähden päiväntasaajan tasolle on syntynyt laajeneva kaasukiekko. Dramaattisin vaikutus 225–300 kilometriä sekunnissa tapahtuvalla pyörimisliikkeellä (päiväntasaajan kohdalta pinnalla mitattuna) on kuitenkin tähden muotoon: Achernarin läpimitta päiväntasaajalla on ainakin 1,51–1,61-kertainen napojen halkaisijaan nähden ja vieläkin enemmän, mikäli tähti ei näyttäydy suoraan sivulta Maasta katsottuna. Achernar on litistynein tunnettu suuri taivaankappale. Nykyiset tähtien rakennemallit eivät kykene selittämään näin suurta litistymistä, joten siihen liittyy todennäköisesti muita erillisiä ilmiöitä, kuten pohjois–eteläsuuntaisia virtauksia ja epätasaisuutta pyörimisnopeudessa tähden eri kerroksissa.
Johtuen Achernarin lähettämästä voimakkaastaultraviolettisäteilystä tähden ympärillä oleva niin sanottuelinkelpoinen vyöhyke on 54 ja 73AU:n etäisyydellä eli kauempana kuinPluto sijaitsee Auringosta. Sillä etäisyydellä mahdollisen planeetan kiertoaika olisi 160–260 vuotta, ja nykymenetelmillä maankaltaisen planeetan havaitseminen sieltä olisi lähes mahdotonta.
