Abaza (abazaksi абаза бызшва) onabazojen puhumaluoteiskaukasialainen kieli. Sillä on virallisen kielen asema pohjoiskaukasialaisessaKaratšai-Tšerkessian tasavallassaVenäjällä.[1]
Abazaa puhutaan pääasiassa Karatšai-Tšerkessiassa, jossa abazakylät sijaitsevatKubanin, sen sivujokien Bolšoi ja Malyi Zelentšukin sekäKumajoen varsilla.[2] Osa kylistä kuuluu vuonna 2006 perustettuunAbazan piiriin.[3]
Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan abazan puhujia oli Venäjällä 31 000 henkeä, joista 26 500 asui Karatšai-Tšerkessiassa.[1] Kansallisuudeltaan abazoista abazan kieltä puhui äidinkielenään 93,9 % javenäjää 4,3 %.[4]
Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan abazan kieltä puhui 38 000 henkeä (lukuun sisältyvät myös abazaa toisena tai vieraana kielenä puhuvat).[5] Karatšai-Tšerkessiassa abazan puhujia oli 33 700.[6]Kaukasian sodan aikana 1800-luvulla abazoja muutti joukoittainTurkkiin, jossa heitä arvioidaan olevan noin 15 000.[2]
Venäjällä 96,3 % abazoista osaa venäjää[7] (82,8 % vuonna 1989).[8] Huomattava osa abazoista puhuu myöstšerkessiä.[6]
Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä on 37 800 abazan puhujaa[9].
Abaza kuuluu abhaasilais-adygeilaisten kielten abhaasilais-abazalaiseen alaryhmään. Sen lähin sukukieli onabhaasi. 1200-luvulta lähtien osaabhaaseista muuttiKaukasuksen pohjoispuolelle, jossa heidän kielensä ja kulttuurinsa sai vaikutteitatšerkesseiltä.
Kieli jakautuu tapantan ja ašharuan päämurteisiin. Ašharuat ovat muuttaneetAbhasiasta vasta 1600–1800-luvuilla, ja siksi heidän kielensä on lähempänä abhaasia.[10]
Abazan kirjakieli on luotu vuonna 1932. Sen normit perustuvat tapantan murteeseen. Aluksi käytettiinlatinalaista kirjaimistoa, mutta vuonna 1938 siirryttiinkyrilliseen aakkostoon. Abazan kielessä on vain kaksivokaalifoneemia, mutta peräti 63konsonanttia, joita merkitään erilaisin kirjainyhdistelmin. Lisämerkkejä kirjaimistossa on vain yksi:Ӏ (”palotška”).[11]
Abazan kirjaimisto
| А а | Б б | В в | Г г | Гв гв | Гъ гъ | Гъв гъв | Гъь гъь | Гь гь | ГӀ гӀ |
| ГӀв гӀв | Д д | Дж дж | Джв джв | Джь джь | Дз дз | Е е | Ё ё | Ж ж | Жв жв |
| Жь жь | З з | И и | Й й | К к | Кв кв | Къ къ | Къв къв | Къь къь | Кь кь |
| КӀ кӀ | КӀв кӀв | КӀь кӀь | Л л | Ль ль | М м | Н н | О о | П п | ПӀ пӀ |
| Р р | С с | Т т | Тл тл | Тш тш | ТӀ тӀ | У у | Ф ф | Х х | Хв хв |
| Хь хь | ХӀ хӀ | ХӀв хӀв | Ц ц | ЦӀ цӀ | Ч ч | Чв чв | ЧӀ чӀ | ЧӀв чӀв | Ш ш |
| ШӀ шӀ | Шв шв | Щ щ | Ъ ъ | Ы ы | Ь ь | Э э | Ю ю | Я я | І |
Abazan kielellä ilmestyy sanomalehtiAbazašta, oppikirjoja sekäkauno- ja lastenkirjallisuutta. Vuonna 2008 abazaksi julkaistiin 4 kirjanimekettä yhteensä 4 000 kappaleen painoksena.[12] Kouluissa kieltä opetetaan aineena. Sitä käytetään myös jonkin verran radiossa ja televisiossa. Abazan kieltä pidetään varsin elinvoimaisena eikä sen asema ole uhanalainen.[13]
- ↑abPismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 4. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4
- ↑abJazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom I, s. 1. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2
- ↑Sait Abazinskogo munitsipalnogo raiona: Obštšije dannyje abaza-raion.ru. Arkistoitu 27.11.2010. Viitattu 16.12.2010. (venäjäksi)
- ↑Narody Rossii: entsiklopedija, s. 441. Moskva: Bolšaja Rossijskaja Entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7
- ↑Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 18.1.2009. (venäjäksi)
- ↑abVserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.6. Vladenije jazykami (krome russkogo) naselenijem otdelnyh natsionalnostei po respublikam, avtonomnoi oblasti i avtonomnym okrugam Rossijskoi Federatsii. perepis2002.ru. Arkistoitu 8.10.2007. Viitattu 24.1.2009. (venäjäksi)
- ↑Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.2. Naselenije po natsionalnosti i vladeniju russkim jazykom. perepis2002.ru. Arkistoitu 17.2.2007. Viitattu 18.1.2009. (venäjäksi)
- ↑Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 1–2. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4
- ↑Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Arkistoitu 6.10.2021. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
- ↑Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom I, s. 1–2. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2
- ↑Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom I, s. 1, 3. Moskva: Nauka, 1997. ISBN 5-02-011237-2
- ↑Knižnoje obozrenije pro, 2009, 9-10, s. 1.
- ↑Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 1, s. 13. Moskva: Academia, 2000. ISBN 5-87444-103-4
