Aasian jalkapallolla tarkoitetaan kaikkea jalkapallotoimintaaAasiassa.
Jalkapallo lajina pohjautuu Aasiaan, jossa jalkapallon kaltaisia pelejä ollaan pelattu 2000 vuotta sitten. KiinanHan-dynastian aikaantsu chu oli sotilaallinen harjoitus. Pelivälineenä toimi nahkainen pallo, mutta käytössä saattoi olla vihollisen pää. Japanissa pelattiin myöskemari -nimistä peliä, jossa tavoitteena oli saada pallo kulkemaan kahden bambukepin välistä.[1]
Nykyisen jalkapallon kehityttyä noin 1800-luvulla, sitä pelattiin pääosinEuroopassa.[2] Nykyajan jalkapallon alku Aasiassa alkoi, kunAsian Football Confederation (AFC) perustettiin 1954.[3] Samana vuonna pelattiin ensimmäinenAFC Cup.[4] Vuonna 1967 aloitettiin silloinenAsian Champion Club Tournament, nykyinenAsian Champions League, joka on verrattavissa Euroopassa pelattavaanChampions Leagueen.[5]
Vuonna 1954 perustettu AFC on Aasian jaAustralian jalkapallon hallintoelin ja yksi kuudesta liitosta, jotka luovatFIFA:n.[6][7]AFC perustettiinManilassa 8.toukokuuta 1954 ja tunnustettiin 21.kesäkuuta 1954. AFC:n ensimmäiset jäsenvaltiot olivatAfghanistan,Burma,Etelä-Korea,Etelä-Vietnam,Filippiinit,Hongkong,Indonesia,Iran,Israel,Intia,Japani,Pakistan jaSingapore.[7]
Vuonna 2006 Australia liittyi AFC:en, ennen tätä Australia oli osanaOFC:tä. Vaihtoon vaikutti paljon Australian suuttumus siitä, että he saivat automaattisesti paikan karsintoihin paikastajalkapallon maailmanmestaruuskilpailuihin. Vuosina 1966, 1970, 1986, 1994, 1998 ja 2002 Australia tippui maailmanmestaruuskisoista mantereiden välisissä karsinnoissa. Vuonna 2006 Australian viimeisenä vuonna OFC:ssä, Australia pääsi maailmanmestaruuskisoihin voitettuaan Uruguayn.[8]
Australian lähtö oli hyödyllinen muillekinOseanian maille, sillä se kasvatti heidän mahdollisuuksiaan päästä karsimaan kisoihin.[8]
Monen menestyksekkään vuosikymmenen jälkeen AFC:n nykyinen visio ja tavoite on tulla maailman parhaaksi jalkapalloliitoksi. Tämä tapahtuu auttamalla aasialaisia joukkueita voittamaan isommissa turnauksissa, auttaen jäsenmaita saavuttamaan täyden potentiaalinsa ja nostattaa Aasian kilpailuiden tasoa. Nämä muutokset tähtäävät isompaan tavoitteeseen, eli saada jalkapallo parhaalle mahdollisimmalle tasolle Aasiassa.[7]
Nimi | Rooli |
---|---|
Shaikh Salman bin Ebrahim Al Khalifa | Puheenjohtaja |
Dato'Windsor John | Pääsihteeri |
Shin Mal Gil | Kilpailutoimenjohtaja |
Andy Roxburgh | tekninen johto |
Ravi Kumar | MA-kehityksen johto |
Vahid Kardany | MA- ja alueellisten yhdistysten johtaja |
Andrew Rogers | Kaupallinen johtaja |
Chandra Mohan | Taloudellinen johtaja |
Shamsul Maidin | Tuomaritoiminnan johtaja |
Colin Gibson | Kommunikaatiojohtaja |
Andrew Mercer | Laillisen toiminnan johtaja |
Mala Ruban | Palvelujohtaja[3] |
Asian Cup, koko nimeltään AFC Asian Cup, suomeksi Jalkapallon Aasian mestaruuskilpailut, ovat neljän vuoden välein järjestettävät Aasian laajuiset kilpailut. Kilpailut järjestää AFC.[9]
Vuonna 1956 järjestettiin ensimmäiset kilpailut, jotka voittivatEtelä-Korea. Nämä ensimmäiset kisat pidettiin Hongkongissa ja niihin osallistuivat kaikki 12 jäsenmaata. Kilpailut pidetään neljän vuoden välein eri isäntämaissa. Ainoa poikkeus tapahtui vuonna 2007, kun tapahtuma siirrettiin vuodella eteenpäin.[9]
Asian Cupin osallistujamaat määräytyvät karsintaturnausten avulla. Karsintaturnauksista 16 parasta pääsevät mukaan Asian Cupiin. Nämä 16 joukkuetta pelaavat neljänlohkon kaikki pelaa kaikkia vastaan kierroksen, jonka jälkeen seuraa pudotuspelit. Pudotuspeleissä pelaavat 8 joukkuetta, jotka pääsivät edelliseltä kierrokselta jatkoon.[9]
Vuosi | Finalistit | Voittaja |
---|---|---|
1956 | Etelä-Korea - Israel | Etelä-Korea |
1960 | Etelä-Korea - Israel | Eteä-Korea |
1964 | Israel - Intia | Israel |
1968 | Iran - Burma | Iran |
1972 | Iran - Etelä-Korea | Iran |
1976 | Iran - Kuwait | Iran |
1980 | Kuwait - Etelä-Korea | Kuwait |
1984 | Saudi-Arabia - Kiina | Saudi-Arabia |
1988 | Saudi-Arabia - Etelä-Korea | Saudi-Arabia |
1992 | Japani - Saudi-Arabia | Japani |
1996 | Saudi-Arabia - Arabiemiraatit | Saudi-Arabia |
2000 | Japani - Saudi-Arabia | Japani |
2004 | Japani - Kiina | Japani |
2007 | Irak - Saudi-Arabia | Irak |
2011 | Japani - Australia | Japani |
2015 | Australia - Etelä-Korea | Australia |
2019 | Qatar - Japani | Qatar[9][10] |
Asian Champions League on Aasiassa pelattavaUEFA Champions Leaguen kaltainen seurajoukkueiden turnaus.[5]
Turnaus järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1967, jolloin sen nimi oli Asian Champion Club Tournament. Ensimmäisten vuosien formaattina toimi pudotuspeliformaatti, mutta turnausta pidettiin yllä vain neljä vuotta. Syynä tähän oli ylläpitäjien ja osallistujien ammattitaidon ja innostuksen puute. Tämän neljän vuoden aikavälin menestyneimmät joukkueet tulivat molemmat Israelista,Maccabi Tel Aviv jaHapoel Tel Aviv FC.[5]
Neljäntoista vuoden tauon jälkeen turnaus tuotiin takaisin, tällä kertaa nimellä Asian Club Championship. Ensimmäisenä vuonna turnauksen voitti eteläkorealainenDaewoo FC (nykyinen Busan IPark). AFC julkisti myös Asian Cup Winners' Cupin Asian Super Cupin vuonna 1995.[5]
Asian Cup Winners' Cupissa vastakkain pelasi kaikkien Aasian korkeimpien liigojen voittajat, kun Asian Super Cupissa vastakkain pelasivat Asian Cup Winners' Cupin ja Asian Club Championshipin voittajat.[5]
Vuonna 2002 turnaus tuli nykyiseen nimeensä kun se nimettiin Asian Champions Leagueksi. Asian Champions Leagueen yhdistettiin Asian Club Championship, Asian Cup Winners' Cup ja Asian Super Cup. Karsintajoukkueet jaettiin kahteen lohkoon Itä- ja Länsi-Aasian lohkoon. Tämä tehtiin vähentämään matkustuskuluja.[5]
Vuonna 2004 perustettiin AFC Cup, jossa kilpaili joukkueet jotka eivät päässeet itse Asian Champions Leagueen. Vuodesta 2009 AFC Cupin finalistit ovat päässeet pelaamaan Asian Champions Leaguen karsintakierroksille.[5]
Vuosi | Voittaja |
---|---|
2002 | Suwon Bluewings |
2003 | Al Ain FC |
2004 | Al Ittihad |
2005 | Al Ittihad |
2006 | Jeonbuk FC |
2007 | Urawa Red Diamonds |
2008 | Gamba Osaka |
2009 | Pohang Steelers |
2010 | Seongnam Ilhwa Chunma |
2011 | Al Sadd |
2012 | Ulsan Hyundai |
2013 | Guangzhou Evergrande |
2014 | Western Sydney Wanderers |
2015 | Guangzhou Evergrande |
2016 | Jeonbuk FC |
2017 | Urawa Red Diamonds |
2018 | Kashima Antlers |
2019 | Al Hilal[11][12] |