| A. J. Foyt | |
|---|---|
 A.J. Foyt vuonna 2015 | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | [1] |
| Kansalaisuus |  Yhdysvallat |
| Formula 1 -ura | |
| Aktiivivuodet | 1958–1960 |
| Talli(t) | Kuzma,Kurtis Kraft |
| Kilpailuja | 3 |
| Maailmanmestaruuksia | 0 |
| Voittoja | 0 |
| Palkintosijoja | 0 |
| Paalupaikkoja | 0 |
| Nopeimpia kierroksia | 0 |
| MM-pisteitä | 0 |
| Ensimmäinen kilpailu | Indianapolis 500 1958 |
| Viimeinen kilpailu | Indianapolis 500 1960 |
| Infobox OK | |
Anthony Joseph Foyt, Jr. (synt.16. tammikuuta1935Houston,Texas,USA) on luultavasti yksi menestyneimmistä amerikkalaisista autourheilijoista.[2][3] Hän voitti urallaan ennätykselliset 159 kertaaUSAC-sarjan osakilpailun, sekä hän on voittanutIndianapolis 500-kilpailun neljä kertaa. Foyt lopetti uransa1992.[3]
Foyt aloitti uransa kääpiö-autoilla1956.[2][3] Jo vuoden1957 lopulla hän siirtyiUSAC-luokkaan, ja osallistui 60-luvusta lähtien Indianapolis 500-kilpailuihin.[2][3][4] Ensimmäisen Indy 500 -kisan Foyt voitti1961, toisen kerran1964.[2][3][4]
Vuonna1965 onnettomuudessaRiverside International Racewaylla lääkäri julisti Foytin jo kuolleeksi, mutta ajajaParnelli Jones elvytti hänet. Foyt kärsi vakavi rintavammoja, murtuneesta selästä ja nilkasta. Seuraavana vuonna hän palasi kilpa-auton ohjaamoon ja voitti Indy 500:n vielä kahdesti,1967 ja1977.[2][3][4]
USACin ohella Foyt ajoi myösNASCAR- jaIROC-sarjoja, sekä erilaisia kestävyysajoja.[2][3] Ensimmäisen NASCAR voittonsa Foyt sai jo kymmenennessä kilpailussa. Hän jatkoi NASCARissa ajamista aina vuoteen1972 asti, ja lopetti sitten huipulta voitettuaanDaytona 500:n. IROC-mestaruuden hän voitti kahdesti:1976 ja 1977.
Foyt on ainoa ajaja, joka on voittanutLe Mansin 24 tunnin ajon,Daytonan 24 tunnin ajon jaSebringin 12 tunnin ajon. Yhteensä hän on voittanut 12 eri autourheilusarjan mestaruuden.
Uransa lopetettuaan Foyt perusti oman kilpatallinsa, joka kilpaili ensinCART-sarjassa, sitten NASCAR- jaIRL-sarjoissa.[2][3][5] Etenkin IRL:ssäA.J. Foyt Enterprises on ollut menestyksellinen;Scott Sharp jakoi mestaruuden1996 jaKenny Bräck voitti mestaruuden1998 ja Indy 500:n1999.[6][7]
Kilpa-ajamisen ja tallipäällikön tehtävien lisäksi Foyt on toiminut liikemiehenä, jonka yritysten liiketoiminta on keskittynyt muun muassa öljyyn, autokauppaan ja hautauspalveluihin.[3]
Foyt valittiin kunniajäsengalleriaanInternational Motorsports Hall of Fameen vuonna 2000, National Sprint Car Hall of Fameen 1990 ja Motorsports Hall of Fame of Americaan 1989.[8][9][10]
| Vuosi | Talli | Valmistaja | Moottori | 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | Sijoitus | Pisteet |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1958 | Dean Van Lines | Kuzma | Offenhauser | ARG | MON | NED | 500 16 | BEL | FRA | GBR | GER | POR | ITA | MOR | - | 0[2][11][12] |
| 1959 | Dean Van Lines | Kuzma | Offenhauser | MON | 500 10 | NED | FRA | GBR | GER | POR | ITA | USA | - | 0[2][11][13] | ||
| 1960 | Bowes Seal Fast | Kurtis Kraft | Offenhauser | ARG | MON | 500 25 | NED | BEL | FRA | GBR | POR | ITA | USA | - | 0[2][11][14] |
. Tieto on haettuWikidatasta.| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Muut | |
