43. sotasairaala (43. SotaS) toimitalvi- jajatkosodan aikanaJoutsenossa.
Viipurin sotilassairaalan oli tarkoitus olla keskeinen osa Viipurin Diakonissalaitoksen ja Viipurin lääninsairaalan kanssa perustettavaa 12. sotasairalaa, joka myöhemmin muutettiin 43. sotasairaalaksi. Suunniteltua 1 400 paikkaista sotasairaalaa ei koettu kuitenkaan mahdolliseksi jättää Viipuriin, vaan se päätettiin perustaaImatralta 7 km:ä länteen sijaitsevaanJoutsenon Rauhaan, jonne oli juuri valmistunut uusiTiuruniemen tuberkuloosiparantola. Rauhassa oli jo vuonna 1926 valmistunut ja myöhemmin laajennettupiirimielisairaala. Puolustusvoimain ylilääkäriVäinö F. Lindén antoi 12.10.1939 määräyksen Viipurin sotilassairaalan välittömästä evakuoinnista Rauhaan. Viipurin sotilassairaalan toteutettiinsairasjunakuljetuksella seuraavana päivänä 13.10.1939.[1][2]
Marraskussa 1939 tilanne katsottiin jo niin rauhalliseksi eli sodan uhkan poistuneen, että suunniteltiin paluuta Viipuriin ja Viipurin sotilassairaalaan. Niinpäpuolustusministeriö antoi 29.11. luvan paluusta Viipuriin. Tässä vaiheessa sotasairaalan päällikkölääkärinä toiminut sotilassairaalan aiempi ylilääkäriJohannes Heinonen suunnitteli itsekin paluuta Viipuriin.[2]
Sota kuitenkin syttyi Neuvostoliiton hyökättyä yli rajan ja pommitettua suomalaiskapunkeja 30.11.1939. Näin Viipurin sotilassairaala toimi 30.11.1939 alkaneen talvisodan aikana43. sotasairaalaksi (43.SotaS) muutettunaJoutsenossa Rauhan piirimielisairaalassa ja Tiuruniemen parantolassa.[3] Se palveliKannaksen armeijanI,II jaIII Armeijakunnan evakuointisairaalana.[4] Talvisodan aikana tilanne 43. sotasairaalassa kärjistyi erityisesti helmikuussa 1940 tapahtuneen Summan murtumisen ja suomalaisten perääntymisen seurauksena.[2]
Helmikuun lopulla 1940 tehtiin päätös sairaalan tyhjentämisestä. Tyhjentäminen koski vain kuljetuskelpoisia potilaita, ei vaikeasti haavoittuneita ja kuolevia. Sen vuoksi kolmasosa hoitohenkilökunnasta jäi sairaalaan. LääkintämajuriSomer ja Kannaksen armeijan päällikkölääkäriWolff määräsivät, että ensimmäisenä siirretäänHaminaan 200-paikkainen kirurginen osasto. Potilaita, henkilöitä ja varusteita kuljettava "linja-autokaravaani" lähti 6.3.1940 kohti päällikkölääkäriHarry Björkin johdolla. Matkan aikana tuli tietoa, että suunniteltu sairaalan sijoituspaikka Haminassa oli juuri pommitettu, jonka vuoksi osasto sai käskyn siirtyä kohtiSippolaa, jossa se liitettiin osaksi13. sotasairaalaa. Toiminta alkoi siellä 10.3.1940. Kirurgisen osaston siirron jälkeen siirrettiin lääkintäeverstiluutnanttiYngve Roschierin johdolla 200-paikkainen sisätautiosastoElimäelle 13.3.1940.[2]
Sotasairaala siirrettiin Talvisodan päätyttyä 13.3.1940 JoutsenostaNokiallePitkäniemen sairaalaan,[5] jossa se toimi 31.05.1940 asti.[6] Touko-kesäkuussa 1940 se siirrettiinLahteen, ja se jatkoi siellä sotilassairaalan toimintaa8. sotasairaalan yhteydessä.[2]
Päällikkölääkärinä toimi lääkintäeverstiluutnantti Harry Björk (30.11.1939 - 13.3.1940). Sairaalan uutena toimintamuotona oli aivokirurgia, johon sodan pakottamina joutuivat perehtymään alunperin korvakirurgina toiminut Björk jaMikko Eirto. Tammikuussa Suomeen tuli kaksi ruotsalaista aivokirurgia, jotka yhdessä Björkin ja Eirton kanssa muodostivat sotasairaalan aivokirurgisen ryhmän. Aivovammaisten kuljetuksen 43. sotasairaalaan huolehti tammikuusta 1940 lähtien ranskalainen naisista muodostunut ambulanssiryhmä. Sairaalaan tuli talvisodan kestäessä useita muitakin ulkomaisia lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Sairaalan komendanttina toimiva tuleva lääkäriLauri Rauramo.[2]
| Jaossairaala | Sijainti | Kuva | Sairaansijat |
|---|---|---|---|
| T | Tiuruniemen parantola,Joutseno | .jpg) |
|
| R | Rauhan piirimielisairaala,Joutseno |  |
|
| Sodan jälkeen | Pitkäniemen sairaala,Nokia |  |
|
Välirauhan aikana Viipurin Sotilassairaalan toiminta siirtyiLahden seudulle ja aloitti siellä toimintansa 29.7.1940.[7] Ensimmäiset sijoituspaikat olivatLahden kansanopistolla jaVierumäen urheiluopistolla.[8]
43. sotasairaala perustettiin 20-paikkainen kirurginen osasto19. sotasairaalan (19.SotaS) erillisenä jaoksena. Varsinainen 43.SotaS perustettiin 18.8.1941 1 400-paikkaisena määrättynä toimimaanII jaIV armeijakunnan evakuointisairaalana ja alistettuna jälkimmäiselle.[9]
Suurimmat vaikeudet perustamisen yhteydessä olivatKannaksen armeijan nopean etenemisen seurauksena 43. sotasairaalaan tullut suuri potilasmäärä, suoranainen potilastulva. Rintaman siirtyessä etäämmälle aivokirurgiset potilaspaikat jäivät tarpeettomiksi niiden siirtyessä myös lähemmäs rintama-aluetta. Näin vapautuneet paikat käytettiin A-kirurgiseen käyttöön.[9]
43. sotasairaalan päällikkölääkäreinä toimivat lääkintämajuritGustav Charpentier 11.8.1941-10.9.1942 jaUuno Aaltonen 10.9.-16.12.1942. Sotasairaalan johtajalääkäreinä toimivat lääkintäeverstiSimo Brofeldt 24.8.-26.10.1941, lääkintämajuritAarne Pelkonen 2.11.1941-17.3.1942 jaEero Puranen 1.3.1942-15.5.1943. Suomalaisten lääkäreiden lisäksi sotasairaalassa oli erityisesti elo-syyskuussa 1941 useampia ruotsalaisia lääkäreitä sekä kaksi tanskalaista lääkäriä.[9]
| Jaossairaala | Sijainti | Kuva | Sairaansijat |
|---|---|---|---|
| T | Tiuruniemen parantola,Joutseno | |
|
| R | Rauhan piirimielisairaala,Joutseno | |
|
Sotasairaalan toiminta supistui vuoden 1942 aikana siirryttäessäasemasotavaiheeseen. Sotasairaalan toiminta lopetettiin 15.5.1943.[9]