Chironin läpimitan arvioidaan olevan 148 ja 208kilometrin välillä. Kappale on kooltaan paljon tyypillisiä komeettoja suurempi: sen läpimitta muistuttaakin enemmän joidenkinasteroidien kokoja. Kappaleen pyörähdysajan on valokäyrämittauksilla selvitetty olevan noin 5,9tuntia.[3]
Chironin rata (sinisellä) verrattuna uloimmaisiin planeettoihin eli Jupiteriin, Saturnukseen, Uranukseen ja Neptunukseen (punaisella).Chironista 2. huhtikuuta 1995 otettu kuva
Chironin oli epäilty olevan komeetta jo ennen kuin asia varmistui, sillä se kiersi niin kaukana Auringosta. Vuonna1988 Chiron kirkastui epäpikkuplaneettamaisesti.Koman (komeetan ilmakehän) olemassaolosta raportoitiin vuonna1989. Kentaureista Chironin lisäksi myösEcheclus luokitellaan komeetaksi (174P/Echeclus) koman muodostumisen takia.[4][5]
Chironin rata on epävakaakaasujättiläisten painovoiman aiheuttamien häiriöiden takia, eikä se täten ole voinut olla nykyisellä radallaan muutamaa miljoonaa vuotta pitempään. Myös sen jäät olisivat kuluneet jo loppuun pitemmällä ajalla. Chironin epäilläänkin olleen aikaisemminKuiperin vyöhykkeen kohde, joka on joutunut lähemmäs Aurinkoa.[1]
2024 mennessä julkaistuissa tutkimuksissaJames Webb -avaruusteleskoopin tekemien havaintojen perusteella on selvitetty Chironin pinnan sekä kaasukehän ominaisuuksia. Tutkimustulokset osoittavat, että Chironilla on aiemmin havaittujenhiilimonoksidin sekätypen lisäksihiilidioksidia,etaania,propaania,asetyleeniä sekämetaania. Chironin pinnalla on havaittuamorfista jäätä, joka sitoo materiaaleja yhteen ja sopivassa lämpötilassa vapauttaa höyrystymisen myötä materiaaleja, muodostaen komaksi kutsutun komeetan pyrstön.[7][8]
↑J.L. Ortiz, R. Duffard, N. Pinilla-Alonso, A. Alvarez-Candal, P. Santos-Sanz, N. Morales, E. Fernández-Valenzuela, J. Licandro, A. Campo Bagatin, A. Thirouin: Possible ring material around centaur (2060) Chironarxiv.org. 23.1.2015. Viitattu 17.7.2015. (englanniksi)
↑Harrington Pinto, O. & Kelley, M. S. P. & Villanueva, G. L. ja muut: First Detection of CO2 Emission in a Centaur: JWST NIRSpec Observations of 39P/Oterma. The Planetary Science Journal, 6.11.2023, 4. vsk, nro 11, s. 208. Institute of Physics. doi:10.3847/PSJ/acf928ISSN 2632-3338Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.1.2025. (englanniksi)
↑Pinilla-Alonso, N. & Licandro, J. & Brunetto, R. ja muut: Unveiling the ice and gas nature of active centaur (2060) Chiron using the James Webb Space Telescope. Letters to the Editor, 1.12.2024, 692. vsk, s. L11. Astronomy & Astrophysics. doi:10.1051/0004-6361/202450124ISSN 0004-6361Artikkelin verkkoversio. Viitattu 25.1.2025. (englanniksi)