2. tammikuuta –Saudi-Arabia teloitti 47 terrorismista tuomittua. Näiden joukossa oli šiiojen uskonnollinen johtajaNimr al-Nimr. Nimrin teloitus aiheutti levottomuuksia šiiaenemmistöisillä alueilla Saudi-Arabiassa ja muissa maissa.[3] Iranissa mielenosoittajat hyökkäsivät Saudi-Arabian lähetystöön. Saudi-Arabia ja sen liittolaiset katkaisivat suhteensa Iraniin.
22. tammikuuta Itä-Aasiassa Thaimaasta Japaniin ulottuvalla vyöhykkeellä alkoikylmän sään aalto, jonka uskotaan aiheuttaneen yli sadan ihmisen kuoleman.[9]
10. huhtikuuta –Perun parlamenttivaaleissa valittiin maalle seuraava presidentti, kongressin ja Andien parlamentin edustajat.Keiko Fujimorin johtama Fuerza Popular otti suurvoiton kongressin vaaleissa ja yli puolet paikoista. Presidentinvaalien toisella kierroksella Fujimori kuitenkin hävisiPedro Pablo Kuczynskille, joka aloitti kautensa 28. heinäkuuta.[15]
10. kesäkuuta –Kilpailukykysopimus (kiky-sopimus) saatiin solmituksi Suomen työmarkkinajärjestöjen kesken. Sen avulla pyrittiin parantamaan talouden kilpailukykyä ja työllisyyttä. Sopimus sisälsi väliaikaista palkkatason jäädyttämistä, työajan pidentämistä, lomarahojen leikkauksia ja työnantajamaksujen vähentämistä.
12. kesäkuuta – Ainakin 50 ihmistä kuoli ja 53 haavoittui seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille suunnattuun yökerhoon kohdistuneessajoukkoampumisessa YhdysvaltainOrlandossa.
26. kesäkuuta –Espanjan parlamenttivaalit. Edelliset vaalit järjestettiin joulukuussa 2015, jonka jälkeen maassa ei pystytty valitsemaan hallitusta ja perustuslain mukaan vaalit oli järjestettävä uudelleen.
5. heinäkuuta – Poliisi ampui YhdysvaltainBaton Rougessa mustan Alton Sterlingin. Hänen muistokseen järjestettiin mielenosoituksia jaBlack Lives Matter -liikkeen kynttilävalvojaiset. Mielenosoituksia järjestettiin myös muissa Yhdysvaltain kaupungeissa. 7. heinäkuuta Micah Xavier Johnson ampui Dallasissa viisi poliisia mielenosoituksen päätteeksi. 17. heinäkuuta Gavin Eugene Long ampui kuutta poliisia Baton Rougessa, joista kolme kuoli.
12. heinäkuuta – Italiassa tapahtui kahden matkustajajunan yhteentörmäys Bari-Barletta-rataosallaAndriassa,Apulian hallintoalueella. Turmassa kuoli 23 ihmistä ja loukkaantui 54.
15.–16. heinäkuuta – Turkin pääkaupungissa Ankarassa ja Istanbulissa tapahtuivallankaappausyritys. Ainakin 17 poliisia on kuollut helikopterihyökkäyksessä.
18. heinäkuuta – 17-vuotias afganistanilainen turvapaikanhakija haavoitti kirveellä ja puukolla viittä ihmistä lähijunassa BaijerinWürzburgissa. SEK-kommandot ampuivat hänet hyökkäyksen lopuksi.ISIS julkaisi myöhemmin videon, jossa hän julistautuu liikkeen sotilaaksi. Hänellä oli myös huoneessaan ISIS:in lippu.[17]
24. heinäkuuta – Pommimies räjäytti itsensä ja haavoitti 12 ihmistä Saksassa BaijerinAnsbachissa musiikkifestivaalien ulkopuolella, jonne häntä oli estetty menemästä. Tekijä oli syyrialainen turvapaikanhakija, jonka hakemus oli hylätty.[19]
24. elokuuta – Turkin armeija aloitti hyökkäyksen SyyriaanAzazin jaEufratin välisellä kaistalla ja valloitti tukemiensa kapinallisten kanssa alueita maan pohjoisosasta ISISiltä ja Yhdysvaltain tukemilta Syyrian kapinallisilta.
17. syyskuuta – Yhdysvaltain johtaman liittouman F-16 ja A-10-koneet pommittivat Syyrian armeijan asemia Jebel Thardassa lähellä saarretunDeir al-Zorin kaupungin lentokenttää. Iskuissa kuoli eri lähteiden mukaan 60–80 sotilasta ja 120 haavoittui. Pian tämän jälkeen ISISin taistelijat aloittivat hyökkäyksen ja valtasivat asemat. Iskut tapahtuivat 12. päivä alkaneen tulitauon aikana.[25][26]
20. syyskuuta – Pohjois-CarolinanCharlottessa alkoivat mielenosoitukset, mellakat ja ryöstely poliisin ammuttua afrikkalaisamerikkalaisen Keith Lamont Scottin. Myös Scottin ampunut poliisi Brently Vinson on musta.
4. joulukuuta –Itävallan presidentinvaalien uusintakierros. VihreidenAlexander Van der Bellenin julistettiin voittaneen vapauspuolueenNorbert Hoferin aiemmin järjestetyssä vaaliessa, mutta epäselvyyksien vuoksi presidentinvaalit jouduttiin järjestämään uudelleen. Vaalin tulos ei kuitenkaan muuttunut.[30]
4. joulukuuta – ItalianDemokraattisen puolueen puheenjohtajaMatteo Renzi hävisi kansanäänestyksen ja ilmoitti eroavansa pääministerin tehtävästä.
14. joulukuuta – Yle:n ajankohtaistoimituksen esimiesJussi Eronen irtisanoutui tehtävästään. Hän ilmoitti syyksi näkemyserot sananvapaudesta päätoimittajaAtte Jääskeläisen kanssa. Eronen kertoi että häntä pyydettiin toistuvasti vähentämään väärinkäytöksiin ja epäkohtiin puuttuvan paljastusjournalismin tekemistä ja keskittymään mieluummin taustoittaviin juttuihin taloudesta. Myös toimittaja Salla Vuorikoski, jota pääministeri Juha Sipilä hiillosti sidonnaisuusuutisoinnista, erosi.[31][32]
29. joulukuuta –Valtion kehitysyhtiö Vake aloitti toimintansa, kun valtioneuvosto antoi yleisistunnossaan toimintaohjeen noudatettavaksi yhtiön omistajaohjauksessa ja toiminnassa.[33]
.jpg)
.jpg)
