Mayakalenterin (Tzolk'in) 13. baktun loppui 21. joulukuuta. Sen jälkeen alkoi uusi pitkänlaskun kierros.New Age -ajattelutyylissä 13. baktunin loppumista tulkittiin useinmaailmanlopun (2012-ilmiö) ajankohdaksi.
Tupakkatuotteita ei ole Suomessa saanut pitää enää esillä myymälöissä, kuvassa tupakka-automaatti erään kaupan kassalla.Costa Concordia puoliksi uponneena 14. tammikuuta 2012.
1. tammikuuta − Tasavallan presidenttiTarja Halonen piti virkakautensa viimeisenuudenvuodenpuheen, jossa hän puuttui aiempaa tarmokkaammin yhteiskunnan eriarvoistumiseen ja nuorten syrjäytymiseen.
1. tammikuuta − Länsi-Turunmaan kaupunki muutti nimensäParaiseksi.
5. tammikuuta − Syyttäjä vaatiEgyptin entiselle presidentilleHosni Mubarakille ja kahdelle hänen pojalleenkuolemanrangaistusta sekä kahdeksalle Mubarakin lähipiiriin kuuluneelle henkilölle vankeusrangaistuksia Mubarakin virkakaudella tapahtuneista rikoksista.
19. tammikuuta – Yhdysvaltain hallitus sulki Hongkongissa toimineenMegaupload-tiedostonjakosivuston. Neljä sen ylläpitäjistä ilmoitettiin pidätetyn Uudessa-Seelannissa. Sen perustajaKim Dotcom oli tietojen mukaan Saksan ja Suomen kansalainen.[2] FBI syytti sivuston ylläpitäjiä salaliitosta tekijänoikeusrikkomuksiin ja rahanpesuun sekä pimeisiin kauppoihin.[3]
24. tammikuuta −Turkin Pariisin-suurlähettiläs varoittiRanskaa maiden välisten diplomaattisuhteiden katkeamisesta sen jälkeen, kun Ranskan kansalliskokous oli hyväksynyt lain, jonka nojallaOttomaanien valtakunnan alueella vuonna1915 tehdyn armenialaisten joukkomurhan kiistämisestä tuli rangaistava teko.Armenia puolestaan ilmaisi tyytyväisyytensä päätökseen. Kyseisen lain voimaantuloon tarvittiin vielä presidenttiNicolas Sarkozyn vahvistus.
25. tammikuuta − Voimakkainavaruusmyrsky kuuteen vuoteen iskeytyi Maan magneettikenttään ja aiheutti voimakkaitarevontulia.[8]
KuningatarElisabet II:n timanttiriemujuhlan (Diamond Jubilee) juhlallisuudet alkoivat.
1. helmikuuta –Egyptin jalkapallomellakka: EgyptinPort Saidin stadionilla tapahtui al-Masryn ja al-Ahlin välisen ottelun jälkeen fanien kesken yhteenotto, jossa kuoli 79. Egyptin parlamentissa järjestettiin seuraavana päivänä hätäistunto, jossa Muslimiveljeskunta syytti tapahtuneesta maan sotilashallitusta ja turvallisuusviranomaisia. Perjantairukousten jälkeen levottomuudet levisivät Kairoon, Sueziin ja Aleksandriaan.[9]
3. helmikuuta – Satoja autoja kolaroiLahdenväylällä HelsingissäKehä I:n jaKehä III:n välillä lumimyrskyn vuoksi. Lisäksi kymmeniä ihmisiä vietiin sairaalaan. Kolari johti koko Helsingin seudun pysähtymiseen ja sairaalojen täytyi nostaa valmiustasoaan.[10][11]
4. helmikuuta − Kiina ja Venäjä estivät veto-oikeudellaanYK:n turvallisuusneuvostossa Syyriaa koskevan päätöslauselmaehdotuksen hyväksymisen. Yhdysvaltain ja Ranskan ajamassa päätöslauselmaesityksessä vaadittiin Syyrian presidentinBašar al-Assadin eroa. Myös Iso-Britannia ja kaikki turvallisuusneuvoston vaihtuvat jäsenet olivat äänestäneet esityksen hyväksymisen puolesta. IhmisoikeusjärjestötAmnesty International jaHuman Rights Watch arvostelivat voimakkaasti Kiinan ja Venäjän toimintaa.
6. helmikuuta – KuningatarElisabet II:n timanttiriemujuhlan (Diamond Jubilee) juhlallisuudet alkavat valtaannousunsa Yhdistyneen kuningaskunnan, Kanadan, Australian, Uuden-Seelannin ja eräiden muiden valtioiden valtaistuimille sekä tulostaKansainyhteisön päämieheksi 60. vuosipäivänä.
6. helmikuuta − Yhdysvallat sulki suurlähetystönsä Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa.
8. helmikuuta – Sisäministeriön virkamiestyöryhmä jätti alue- ja kuntaministeriHenna Virkkuselle mietintönsä, jonka mukaan Suomessa olisi tulevaisuudessa mahdollisesti vain noin 70 kuntaa. Ehdotukseen sisältyi muun muassaHelsingin,Espoon,Kauniaisten jaVantaan liittäminen yhdeksi suurkaupungiksi. Mietintö herätti kiivaan keskustelun lähidemokratian toteutumisesta ja siitä kanneltiin eduskunnan oikeusasiamiehelle, koska kunnille oli annettu vain kaksi kuukautta aikaa lausuntojen antamiseen.
8. helmikuuta – Puolustusvoimat julkisti laajan kolmivuotisen uudistus- ja säästöohjelman, jolla oli tarkoitus saavuttaa vuositasolla noin 115 miljoonan euron säästöt. Ohjelmaan sisältyi kuuden joukko-osaston lakkauttaminen, henkilöstön vähentäminen noin 2 200:lla, armeijan sodanaikaisen vahvuuden supistaminen lähes kolmanneksella sekä vanhentuneen kaluston myynti tai romuttaminen. Yleinen asevelvollisuus oli kuitenkin tarkoitus säilyttää. ErityisestiKauhavalla sijaitsevanLentosotakoulun,Kontiolahdella sijaitsevanPohjois-Karjalan Prikaatin ja seitsemän sotilassoittokunnan lakkauttaminen herätti arvostelua.
21. helmikuuta – Euroalueen valtiovarainministerit päättivät Brysselissä myöntää Kreikalle uuden 130 miljardin euron lainapaketin. Yksityisten sijoittajien lainapapereista leikattiin 53,5%, jolla Kreikan velkoja leikattiin 107 miljardia euroa. Kreikan velka-aste on tarkoitus leikata nykyisestä 160 % BKT:sta noin 120,5 prosenttiin vuonna 2020.[12]
21. helmikuuta − Afganistanissa alkoivat väkivaltaiset mellakat amerikkalaisia vastaan, kun paikalliset työntekijät löysivät Bagramin lentotukikohdassa poltettuja koraaneita.[13][14]
26. helmikuuta –Syyriassa hyväksyttiin kansanäänestyksellä uusi perustuslaki, joka tuo maahan monipuoluejärjestelmän ja rajoittaa presidentin kaudet kahteen seitsemänvuotiseen. Sisäministeri Mohammad Chaarin mukaan 89,4 % äänestäjistä kannatti uudistusta.[15][16]
2. maaliskuuta –Syyrian armeija valtasi kapinallisiltaHomsin Baba Amrin kaupunginosan, jota se oli saartanut ja pommittanut lähes kuukauden. Turkissa oleskeleva Syyrian vapaan armeijan komentaja Riad al-Asaad sanoi vetäytymisen olleen "taktinen".[17]
13. maaliskuuta − 28 ihmistä kuoli ja yli 20 loukkaantuilinja-autoturmassa Sveitsin eteläosassa lähellä Sierren kaupunkia. Suurin osa surmansa saaneista oli hiihtolomalla olleita belgialaisia koululaisia. Kuljettajan arveltiin menettäneen auton hallinnan, jolloin se törmäsi suurella nopeudella tunnelin betoniseinämään.
15. maaliskuuta − Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeriHeidi Hautala erotutti viisi jäsentäFinnairin seitsenjäsenisestä hallituksesta. Taustalla oli Finnairin johdon palkitsemisesta ja yhtiöön sitouttamisesta noussut kohu, jonka vuoksi Finnairin matkustamohenkilökunta oli sanoutunut irti yhtiön tervehdyttämisohjelmasta. Hieman aiemmin oli myös aloitettuesitutkinta yhtiön pääjohtajanMika Vehviläisen asuntokaupasta.
21. maaliskuuta –Malissa alkoisotilasvallankaappaus. Sotilaat ottivat haltuunsa valtiontelevision ja presidentinpalatsin. PresidenttiAmadou Toumani Touré piiloutui. Sotilaat olivat tyytymättömiä armeijan huoltoon sen taistellessa maan pohjoisosassatuaregikapinallisia vastaan. Demokratian elvytyksen ja valtion yhtenäistämisen kansallinen komitea (CNRDR) ilmoitti palaavansa perustuslailliseen presidentinvaltaan sen jälkeen kun maan kansallinen ja alueellinen yhtenäisyys on palautettu.[20][21]
30. maaliskuuta − PuolustusministeriStefan Wallin ilmoitti eroavansaRKP:n puheenjohtajan paikalta kesän puoluekokouksessa. Wallin kiisti julkisuutta saaneen ns.Dragsvik-kohun vaikutuksen hänen päätökseensä.
30. maaliskuuta − Helsingin hovioikeus piti voimassaruandalaiselle pastorilleFrançois Bazaramballe langetetun elinkautisen vankeusrangaistuksenjoukkotuhonnasta. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus oli kesäkuussa 2010 tuominnut Bazaramban osallisuudesta vuoden1994Ruandan kansanmurhaan. Bazaramba ja hänen asianajajansa ilmoittivat hakevansa valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.
MalinBamakossa osoitetaan mieltätuaregien julistamaaAzawadin itsenäistymistä vastaan.Ihmisiä evakuoidaan rakennuksista IntianKalkuttassa, kun Intian valtameren maanjäristyksen jälkeen koko valtameren alueelle annettiin tsunamivaroitus.
1. huhtikuuta – Malin tuaregikapinalliset valtasivatTimbuktun jakaen maan kahtia. Samana viikonloppuna myösKidal jaGao Pohjois-Malissa olivat jääneet kapinallisten käsiin.
2. huhtikuuta –UTairin lento 120 joutui onnettomuuteen Tjumenin alueella Venäjällä. Koneen epäillään pudonneen puutteellisen jäänpoiston takia. 31 ihmistä kuoli ja 12 loukkaantui.
6. huhtikuuta − Malin tuaregikapinalliset julistivat hallussaan olleen Malin pohjoisosan,Azawadin, itsenäiseksi valtioksi. Mikään ulkopuolinen maa ei tunnustanut alueen itsenäisyyttä. Afrikan yhtenäisyysjärjestöOAU ja Euroopan unioni ilmoittivat avoimesti vastustavansa itsenäisyyshanketta.
9. huhtikuuta –Israel julisti saksalaisen Nobel-kirjailijanGünter Grassin ei-toivotuksi henkilöksi. Taustalla oliSüddeutsche Zeitungissa julkaistu Grassin runoWas gesagt werden muss (Mitä täytyy sanoa), jossa hän oli varoittanut Israelin vaarantavan maailmanrauhan tämän uhattua iskeä Iraniin sen ydinasehankkeiden keskeyttämiseksi. Grass paheksui myös Saksan asekauppoja Israelin kanssa. Asian nostattaman kohun vuoksi Grass pahoitteli sanavalintojaan ja sanoi tarkoittaneensa sanansa nimenomaan pääministeriBenjamin Netanjahun hallinnolle.
10. huhtikuuta – Kiinalainen poliitikkoBo Xilai erotettiin puolueen keskuskomiteasta ja politbyroosta. Hän oli jo maaliskuussa menettänyt asemansaChongqingin puolueosaston johdossa.[22]
11. huhtikuuta –Indonesian edustalla Intian valtamerellä tapahtui 8,9 richterinmaanjäristys. Koko Intian valtameren alueelle annettiin tsunamivaroitus.
12. huhtikuuta – Syyriassa astui voimaan Kofi Annanin rauhansuunnitelman mukainen tulitauko hallituksen ja kapinallisten välillä.[23]
13. huhtikuuta –Pohjois-Korean laukaisema raketti, jonka oli Pohjois-Korean oman ilmoituksen mukaan tarkoitus viedä avaruuteen satelliitti valtion perustajanKim Il-sungin syntymän 100-vuotispäivän kunniaksi, räjähti ilmassa noin 120 kilometrin korkeudessa vain runsaan minuutin kuluttua laukaisusta. Raketin osat putosivatKeltaiseenmereenKorean niemimaan länsipuolelle.Etelä-Korea, Japani ja Yhdysvallat tuomitsivat laukaisun ja pitivät sitä todellisuudessa ohjuskokeena. Tapausta pidettiin maailmalla yleisesti vakavana arvovaltatappiona Pohjois-Korealle.
16. huhtikuuta –Oslon käräjätalossa alkoi oikeudenkäynti joukkosurmaajaAnders Behring Breivikiä vastaan. Oikeudenkäyntiin oli varattu aikaa kymmenen viikkoa ja siihen arvioitiin osallistuvan tavalla tai toisella yhteensä 1200–1500 ihmistä, joista 813 asianosaisina. Lisäksi oikeudenkäyntiä seurasi noin 800 koti- ja ulkomaista tiedotusvälineiden edustajaa.[24]
18. huhtikuuta −Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Kokoomuksen kansanedustajanIlkka Kanervan yhden vuoden ja kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen törkeästä lahjuksen ottamisesta ja törkeästä virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tuomio koski Kanervan toimintaa Varsinais-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtajana eräiden kaavoitushankkeiden yhteydessä. LiikemiesArto Merisalo tuomittiin kuudeksi vuodeksi ja liikemiesTapani Yli-Saunamäki kolmeksi ja puoleksi vuodeksi ehdottomaan vankeuteen sekä liikemiesToivo Sukari kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen Nova-yhtiöiden konkurssirikoksiin liittyneessä oikeudenkäynnissä. Merisalo ja Yli-Saunamäki määrättiin välittömästi vangittaviksi. Ehdottomia tai ehdollisia vankeusrangaistuksia langetettiin myös viidelle muulle Nova-konsernin johtoon kuuluneelle. LiikemiesKyösti Kakkosen osalta syytteet hylättiin. Ilkka Kanerva erosi tuomion jälkeen Varsinais-Suomen maakuntahallituksesta jaTurun kaupunginvaltuustosta.
Enterprisen kuljetusta Interpidin meri- ja avaruusmuseoon New Yorkiin.
21. huhtikuuta – YK:n turvallisuusneuvosto päätti yksimielisesti lähettää Syyriaan 300 aseetonta sotilastarkkailijaa – näistä kymmenen suomalaista – valvomaan hallituksen ja opposition välisen tulitauon pitävyyttä. Suomalaisten YK-tarkkailijoiden viikon pituinen koulutus tehtäviinsä alkoiPorin PrikaatissaSäkylässä.
26. huhtikuuta – Liberian entinen presidenttiCharles Taylor tuomittiin Kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa syylliseksi Sierra Leonessa tehtyjen sotarikosten avustamiseen. Oikeus lukee Taylorille tuomion toukokuun 30. päivä ja hän suorittaa sen Isossa-Britanniassa.[25]
François Hollande astui Ranskan presidentin virkaan.20. toukokuuta 6.0 magnitudin maanjäristys aiheutti tuhojaItaliassa.RuotsalainenLoreen voitti Eurovision laulukilpailun kappaleellaanEuphoria.
9. toukokuuta − YK:n Syyrian erityislähettiläs, entinen pääsihteeriKofi Annan varoitti, että riskiSyyrian kriisin riistäytymisestä täysimittaiseksi ja hallitsemattomaksi etnisten ryhmien väliseksi sisällissodaksi oli erittäin suuri, koska aseiden salakuljetus Syyriaan jatkui tulitauosta huolimatta. Annanin mukaan vaarana oli myös konfliktin leviäminen naapurimaihin, etenkin Libanoniin. Syyrian väkivaltaisuuksissa oli kansainvälisten tarkkailijoiden mukaan saanut runsaan vuoden aikana surmansa 13 000–14 000 ihmistä.
9. toukokuuta –Sampo Pankki muutti virallisesti nimensäDanske Bankiksi tanskalaisen omistajansa mukaan. Tämä merkitsi hieman yli kymmenen vuotta käytössä olleen Sampo Pankki -nimen katoamista katukuvasta vuoden loppuun mennessä.
10. toukokuuta – 55 ihmistä sai surmansa ja lähes 400 ihmistä haavoittui kahden voimakkaanpommin räjähdyksessä Syyrian pääkaupungissa Damaskoksessa. Syyrian hallitus syytti iskusta terroristeja, oppositio puolestaan piti iskua hallituksen järjestämänäprovokaationa. Muutamaa päivää myöhemmin iskun tekijäksi ilmoittautui eräs aiemmin tuntematon ääri-islamilainen ryhmä, joka ilmoitti olevansa yhteyksissä terroriverkostoal-Qaidaan. Terroriverkoston arveltiin ulkomailla pyrkivän käyttämään Syyrian sekasortoa hyväkseen vaikutusvaltansa lisäämiseksi maassa.
15. toukokuuta – Kreikan parlamenttivaalien jälkeiset hallitusneuvottelut ajautuivat umpikujaan. PresidenttiKárolos Papoúlias hajotti parlamentin ja määräsi pidettäviksi uudet vaalit.
18. toukokuuta − YK:nUNIFIL-rauhanturvaoperaatioon osallistuvien suomalaisten pääjoukko matkustiLibanoniin. Suomi oli osallistunut operaatioon kaksi kertaa aiemmin vuosina 1982–2001 ja 2006–2007.
25. toukokuuta – SDP piti puoluekokouksensa Helsingissä. PuheenjohtajaJutta Urpilainen valittiin ilman vastaehdokkaita uudelle kaudelle. Eronneen puoluesihteerin Mikael Jungnerin seuraajaksi valittiinSAK:n viestintäpäällikköReijo Paananen. Varapuheenjohtajiksi valittiin asunto- ja viestintäministeriKrista Kiuru, kansanedustajaAntti Lindtman ja kaupunginvaltuutettuEero Vainio, joka syrjäytti kansanedustajaJukka Kärnän.
26. toukokuuta – SyyrialaisestaHoulan kaupungista löydettiin surmattuina yli 110 ihmistä, joista suuri osa oli lapsia. Syyrian hallitus syytti teosta terroristeja yksilöimättä kuitenkaan syytöstensä kohdetta. Oppositio syytti hallitusta verilöylystä ja lisäksi maassa olevia YK:n tarkkailijoita passiivisuudesta. Seuraavana päivänä YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi verilöylyn hätäkokouksessaan.
Kesäkuun 6. päivänä tapahtui hyvin harvoin havaittavissa oleva Venuksen ylikulku.Kreikassa pidettiin uudetparlamentinvaalit. Sinisillä alueilla voitti keskusta-oikeistolainenUusi Demokratia -puolue, ja vaaleanpunaisilla alueilla voittiSyriza-vasemmistopuolue.
2. kesäkuuta – Egyptin entinen presidentti Hosni Mubarak tuomittiin elinkautiseen vankeuteen hänen virkakaudellaan tapahtuneista rikoksista, muun muassa osallisuudesta yli 800 mielenosoittajan surmaamiseen keväällä 2011. Mubarakin vastustajat pitivät rangaistusta lievänä ja järjestivät mellakoitaKairossa ja muissa Egyptin suurkaupungeissa.
5. kesäkuuta – Venäjän asevoimien komentajaNikolai Makarov piti Maanpuolustuskurssiyhdistyksen tilaisuudessa Helsingin yliopistossa puheen, joka aiheutti suuren kohun Suomen mediassa. Makarov sanoi Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden olevan uhka Venäjälle.[29][30]
6. kesäkuuta –Venuksen ylikulkuAuringon yli. Viimeksi Venus kulki Auringon yli kesäkuussa 2004, jolloin ilmiö ei näkynyt Etelä-Suomessa huonon sään vuoksi.
8. kesäkuuta –Korkein oikeus kovensi perussuomalaisten kansanedustajanJussi Halla-ahon hovioikeudessa saamaa rangaistusta 60 päiväsakoksi. KKO katsoi Halla-ahon syyllistyneen uskonrauhan rikkomiseen ja kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Muutamaa päivää myöhemmin Halla-aho luonnehti KKO:n päätöstä "muutaman yksittäisen ihmisen mielipiteeksi". Hän erosi lausunnostaan nousseen kohun vuoksi eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta neljä päivää myöhemmin.
11. kesäkuuta – Nobelin palkintoja jakavaNobel-säätiö ilmoitti supistavansa palkintojen rahasummaa 20 prosentilla ja säästävänsä myös palkintojen jakotilaisuuden järjestelykuluissa, koska niiden kustannukset olivat kasvaneet nopeammin kuin säätiön sijoitusomaisuuden tuotto.
15. kesäkuuta – YK:n sotilastarkkailijoiden ilmoitettiin keskeyttävän työnsä Syyriassa maan väkivaltaisuuksien kiihtymisen vuoksi. YK:n mukaan Syyriassa oli käynnissä täysimittainen sisällissota ja kiivaimmat taistelut olivat keskittyneet Homsin kaupunkiin. YK katsoi konfliktin kummankin osapuolen syyllistyneenrikoksiin ihmisyyttä vastaan jasotarikoksiin.
16. kesäkuuta – Egyptin sotilasneuvosto ilmoitti ottavansa itselleen lainsäädäntövallan sen jälkeen kun perustuslakituomioistuin määräsi parlamentin hajotetuksi parlamenttivaalien epäselvyyksien vuoksi.[31]
17. kesäkuuta – Kreikassa pidettiin uudetparlamenttivaalit. Kolme päivää myöhemmin maan uusi parlamentti valitsi vaalit voittaneen Uusi demokratia -puolueen johtajanAntónis Samarásin maan uudeksi pääministeriksi.
17. kesäkuuta – Vasemmistopuolueet saivat suurvoiton Ranskan kansalliskokouksen vaaleissa. Presidentti François Hollanden sosialistipuolue sai yksinään yli 29 prosenttia äänistä ja 280 kansalliskokouksen 577 paikasta. UMP-puolueen murskatappion katsottiin johtuneen siitä, että entinen presidentti Nicolas Sarkozy oli jättänyt politiikan presidentinvaalien jälkeen.
17. kesäkuuta – Kokoomus piti puoluekokouksensa Keskustan tavoin Rovaniemellä. PuheenjohtajaJyrki Katainen valittiin ilman vastaehdokkaita uudelle kaudelle.
22. kesäkuuta – Oikeudenkäynti joukkosurmaajaAnders Behring Breivikiä vastaan päättyi Oslossa. Oikeuden istunnossa mukana olleet uhrien omaiset poistuivat oikeussalista Breivikin puoli tuntia kestäneen loppupuheenvuoron alussa. Syyttäjä vaati Breivikin määräämistäpakkohoitoon.
23. kesäkuuta – Syyrian ilmatorjunta ampui alas maan ilmatilaan eksyneen turkkilaisen hävittäjäkoneen. Välikohtaus kiristi Syyrian ja Turkin välejä, kun Turkki ilmoitti ryhtyvänsä "tarpeellisiin toimiin" tapauksen tultua selvitetyksi. Sotilasliitto Nato kokoontui tapauksen vuoksi hätäkokoukseen.
24. kesäkuuta –Muslimiveljeskunnan ehdokasMohammed Mursi julistettiin Egyptin presidentinvaalien voittajaksi. Mursi lupasi virkaanastujaispuheessaan Egyptin harjoittavan "maltillista islamia".
28. kesäkuuta – Turkin ilmoitettiin ryhtyneen siirtämään joukkojaan ja sotilaskalustoa Syyrian vastaiselle rajalleen. Turkin ja Syyrian välit olivat jatkuvasti kiristyneet turkkilaisen hävittäjäkoneen alasampumisen jälkeen.lähde?
29. kesäkuuta − Varsinais-Suomen käräjäoikeus tuomitsi ulvilalaisenAnneli Auerin seitsemäksi vuodeksi ja hänen entisen helsinkiläisen miesystävänsä kymmeneksi vuodeksi vankeuteen useista vuosina 2004–2009 sattuneista tapauksista, joissa lapsia oli käytetty seksuaalisesti hyväksi ja pahoinpidelty. Juttua oli käsitelty sen arkaluonteisuuden vuoksi tiukasti salassa julkisuudelta ja myös tuomion perustelut jäivät salaisiksi. Näyttöä epäillystäsaatananpalvonnasta ei kuitenkaan ollut ilmennyt. Auer ja hänen asianajajansa ilmoittivat heti valittavansa tuomiosta. Aueria vastaan oli kesken myös toinen, hänen entisen aviomiehensä Jukka S. Lahdenmurhaa koskenut oikeusprosessi.lähde?
30. kesäkuuta − Kiinan länsiosassa Xinjiangin maakunnassa 160 kilometriä lounaaseen Shihezin kaupungista tapahtui voimakas 6,3magnitudin maanjäristys. Kymmenien ihmisten kerrottiin loukkaantuneen.lähde?
30. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Barack Obama julistiColoradon osavaltion katastrofialueeksi siellä riehuneiden maastopalojen vuoksi. Paloja luonnehdittiin pahimmiksi kymmeniin vuosiin ja kymmenettuhannet ihmiset olivat niiden vuoksi joutuneet jättämään kotinsa. Samaan aikaan Yhdysvaltain itärannikkoa koettelivat voimakkaat myrskyt ja yli 35 asteen helle.lähde?
30. kesäkuuta – Pohjois-Malin kaupunkeja hallitsevan islamistisenAnsar al-Din -ryhmittymän taistelijat alkoivat tuhotaTimbuktun historiallisia muistomerkkejä. Ryhmittymän mukaan muistomerkit ovat epäjumalanpalvontaa.[32][33] Islamistit olivat kesäkuun lopulla ajaneet tuareg-kapinalliset kaikista Pohjois-Malin kaupungeista.[34]
3. heinäkuuta – Ukrainan parlamentti hyväksyi lain, joka takasivenäjälle alueellisen vähemmistökielen aseman alueilla, joiden asukkaista vähintään 10 prosenttia on venäjänkielisiä. Nationalistioppositio protestoi lakia vastaan ja osa kansanedustajista ilmoitti ryhtyvänsä nälkälakkoon. Laki vaatii vielä presidentin allekirjoituksen.[36]
4. heinäkuuta –Higgsin bosonin olemassaoloa vahvasti tukevista tutkimustuloksista raportoitiin.
6. heinäkuuta –Romanian parlamentti päätti siirtää presidenttiTraian Basescun toistaiseksi syrjään tehtävistään. Basescua epäiltiin valtaoikeuksiensa ylittämisestä vuonna 2010 ilmoittaessaan julkisen sektorin säästötoimista. Basescu erosi vapaaehtoisesti presidentin virasta9. heinäkuuta.
6. heinäkuuta –Argentiinalainen tuomioistuin tuomitsi maata vuosina1976–1983 hallinneen sotilasjuntan kaksi jäsentä pitkiin vankeusrangaistuksiin. PresidenttiJorge Videla tuomittiin 50 vuodeksi ja presidenttiReynaldo Bignone 15 vuodeksi vankeuteen juntan valtakaudella tapahtuneista rikoksista ihmisyyttä vastaan, muun muassa poliittisten vankien lasten anastamisesta.
7. heinäkuuta – Venäjän sisäministeriö ilmoitti yli sadan ihmisen hukkuneen rankkasateiden aiheuttamissa, erittäin nopeasti nousseissatulvissaKrasnodarin alueella Etelä-Venäjällä. Suurin osa hukkuneista oli vanhuksia, jotka eivät ehtineet turvaan tulvaveden tieltä. Presidentti Vladimir Putin julisti tapauksen vuoksi heinäkuun 9. päivän kansalliseksi surupäiväksi ja määräsi tutkittavaksi viranomaisten toiminnan katastrofin aikana.
7. heinäkuuta – Libyassa pidettiin ensimmäiset vapaat parlamenttivaalitMuammar Gaddafin valtakauden jälkeen. Suurta osaa maan itäosan äänestyspaikoista ei voitu avata väkivaltaisuuksien vuoksi.
18. heinäkuuta – Syyrian pääkaupungissaDamaskoksessa itsemurhaiskijä surmasi pommilla Syyrian puolustusministerikenraali Rajhan, varapuolustusministeri Assef Šawkatin ja sisäministeri Mohammed Ibrahim al-Šaarin sekä varapääministeri kenraali Hassan Turkmanin. Rajha oli Syyrian hallinnon korkea-arvoisin kristitty, Šawkat puolestaan presidenttiBašar al-Assadin lanko. Islamistiryhmä Liwa al-Islam jaSyyrian vapaa armeija ottivat vastuun iskusta.[37]
18. heinäkuuta – Kahdeksan ihmistä sai surmansa ja yli 30 haavoittui turistibussiin tehdyssä pommi-iskussa Burgasin lentokentälläBulgariassa. Israelin pääministeriBenjamin Netanjahu reagoi tapaukseen voimakkaasti syyttäen iskusta Irania jaHizbollah-järjestöä, koska bussin matkustajien joukossa oli israelilaisia turisteja. Iran kiisti osallisuutensa tapaukseen.
20. heinäkuuta − YK:n turvallisuusneuvosto päätti jatkaa Syyriassa huhtikuusta lähtien oleskelleiden aseettomien sotilastarkkailijoiden umpeutumassa ollutta toimikautta 30 vuorokaudella. Operaatiota kuitenkin supistettiin kutsumalla puolet tarkkailijoista kotiin. Viisi suomalaista YK-tarkkailijaa palasiTampere-Pirkkalan lentoasemalle 24. heinäkuuta.
23. heinäkuuta – Ainakin 108 ihmistä sai surmansa eri puolilla Irakia tehdyissä pommi-iskuissa. Yli 260 ihmisen kerrottiin haavoittuneen. Iskuista syytettiin terroriverkosto al-Qaidaa, jonka arveltiin pyrkivän lisäämään vaikutusvaltaansa Irakissa ajamalla maata kohti uskonnollisten ryhmien välistä sisällissotaa.´
23. heinäkuuta – Syyrian hallitus vahvisti, että sen hallussa onbiologisia jakemiallisia aseita, joita tultaisiin käyttämään maahan kohdistuvaa ulkoista hyökkäystä vastaan. Hallitus vakuutti, ettei kyseisiä aseita missään tapauksessa käytettäisi Syyrian omia kansalaisia vastaan. Ilmoitus synnytti Israelissa pelkoa niiden joutumisesta Hizbollah-järjestön käsiin Syyrian hallinnon romahtaessa.
29. heinäkuuta – Jo yli 150 000 syyrialaisen ilmoitettiin paenneen sisällissotaaJordaniaan, Libanoniin ja Turkkiin. Syyrian opposition mukaan taisteluissa oli puolentoista vuoden aikana saanut surmansa yli 20 000 ihmistä.
2. elokuuta – YK:n entinen pääsihteeriKofi Annan jätti paikkansa YK:n Syyrian-erityislähettiläänä katsottuaan jääneensä vaille riittävää tukea yrityksissään rauhan saamiseksi Syyriaan. Annan arvosteli turvallisuusneuvoston jäsenmaita juuttumisesta keskinäiseen riitelyyn. Uudeksi rauhanvälittäjäksi valittiin algerialainen eläkkeellä oleva diplomaattiLakhdar Brahimi. Tehtävään oli tiedusteltu myös presidenttiMartti Ahtisaarta, joka oli kuitenkin kieltäytynyt.
3. elokuuta –Valko-Venäjä karkotti maasta Ruotsin Minskin-suurlähettilään Stefan Erikssonin. Maan hallitus syytti Erikssonia tuesta Valko-Venäjän oppositiolle. Vastavuoroisesti Ruotsi julisti Valko-Venäjän Tukholman-suurlähettilään ja kaksi muuta valkovenäläistä diplomaattia ei-toivotuiksi henkilöiksi. Taustalla oli ruotsalaisen mainostoimiston heinäkuun alussa järjestämä tempaus, jossa Minskiin oli pudotettu lentokoneesta satoja pehmonalleja, joihin oli kirjoitettu ihmisoikeuksia ja sananvapautta vaatineita iskulauseita. Ruotsin ulkoministeriCarl Bildt sanoiTwitterissä "Aleksandr Lukašenkon ihmisoikeuksia kohtaan tunteman pelon saavuttaneen uudet mittasuhteet".[39] Myöhemmin Valko-Venäjä karkotti maasta kaikki ruotsalaiset diplomaatit ja sulki Tukholman-suurlähetystönsä, ja Euroopan unionin jäsenmaiden suurlähettiläät kokoontuivat hätäkokoukseen diplomaattisen selkkauksen vuoksi.
5. elokuuta – YK ilmoitti, että kaksi kolmasosaaPohjois-Korean väestöstä oli välittömän elintarvikeavun tarpeessa rankkasateiden ja tulvien tuhottua viljasadon lähes kokonaan. Tulvissa kerrottiin saaneen surmansa satoja ihmisiä ja satojentuhansien ihmisten menettäneen kotinsa. YK:n lastenapujärjestöUnicef varoitti tulvakatastrofia seuraavistakulkutaudeista, kutenkolerasta jalavantaudista. Pohjois-Korean virallisissa tiedotusvälineissä katastrofia ei käsitelty.
5. elokuuta – Syyrian opposition joukot ottivat kiinni 48 iranilaista, joiden he uskoivat olevan Iranin vallankumouskaartin jäseniä. Iranin mukaan siepatut olivat islamilaisia pyhiinvaeltajia. Iran oli Syyrian hallituksen tärkeä liittolainen. Samaan aikaan Syyrian hallituksen joukkojen kerrottiin valmistelevan suurhyökkäystä Aleppon kaupunkiin.
11. elokuuta – Lähes 200 ihmisen ilmoitettiin saaneen surmansa ja tuhansien loukkaantuneen Iranin luoteisosassa sattuneessa voimakkaassamaanjäristyksessä.
12. elokuuta – Egyptin presidenttiMohammed Mursi erotti sotamarsalkkaMuhammad Hussein Tantawin ja pääesikunnan päällikkö kenraaliluutnantti Sami Ananin sekä siirsi laivaston, ilmavoimien ja ilmapuolustuksen komentajat eläkkeelle. Tantawi toimi Egyptin valtionpäämiehenä sen jälkeen kun presidentti Hosni Mubarak oli syrjäytetty.[40][41]
16. elokuuta –Ecuador myönsiturvapaikanWikileaks-verkkosivuston perustajalleJulian Assangelle. Assange oleskeli EcuadorinLontoon-suurlähetystössä. Ecuadorin ulkoministeri Ricardo Patiño paljasti että Britannian viranomaiset olivat hieman aiemmin ilmoittaneet hakevansa Assangen lähetystöstä tarvittaessa voimakeinoin ja luovuttavansa hänet Ruotsiin tuomittavaksi seksuaalirikoksesta, mitä puolestaan Ecuador oli ilmoittanut pitävänsä suvereniteettinsa loukkaamisena. Lisäksi Assangea saatettaisiin syyttää Yhdysvalloissa valtiosalaisuuksien paljastamisesta, mistä häntä voisi uhata jopakuolemantuomio.[42]
16. elokuuta – 34 ihmistä sai surmansa kun Etelä-Afrikan poliisi avasi tulen lakkoilevia kaivosmiehiä vastaan Lonmin PLC:n platinakaivoksella Marikanassa.[43]
22. elokuuta – Venäjä liittyi Maailman kauppajärjestön (WTO) jäseneksi. Jäsenyysneuvottelut olivat kestäneet toistakymmentä vuotta.
24. elokuuta – Oslon käräjäoikeus tuomitsi joukkosurmaaja Anders Behring Breivikin 21 vuodeksi vankeuteen, joka oli korkein Norjan rikoslain sallima vankeusrangaistus. Rangaistusta voitiin tarvittaessa kuitenkin pidentää. Oikeuden mukaan Breivik oli syyntakeinen eli toiminut täydessä ymmärryksessä. Mielipidetiedustelujen mukaan valtaosa norjalaisista hyväksyi tuomion.
25. elokuuta –Voyager 1 -luotain poistui Aurinkokunnasta saavuttaen ensimmäisenä ihmisen tekemänä esineenä tähtienvälisen avaruuden.
25. elokuuta – Yli 40 ihmistä sai surmansaVenezuelan suurimmalla öljynjalostamolla sattuneessa kaasuräjähdyksessä. Räjähdyksestä seurasi useita päiviä kestänyt suurtulipalo. PresidenttiHugo Chavez julisti maahan onnettomuuden vuoksi kolmen päivän suruajan.
9. syyskuuta – Lähes 60 ihmistä kuoli ja lähes 300 haavoittui eri puolilla Irakia tehdyissä pommi-iskuissa. Tuhoisimmassa iskussa Nassirian kaupungissa sai surmansa 16 ihmistä.
10. syyskuuta –Etiopian viranomaiset vapauttivat kaksi ruotsalaista toimittajaa, jotka oli tuomittuvakoilusta pitkiin vankeusrangaistuksiin joulukuun 2011 lopulla. Toimittajat saapuivatArlandan lentoasemalle 14. syyskuuta.
11. syyskuuta – Neljä yhdysvaltalaista, joukossa Yhdysvaltain Libyan-suurlähettiläs,sai surmansa väkijoukon hyökkäyksessä Yhdysvaltain edustustoonBengasin kaupungissa Libyan itäosassa. Taustalla epäiltiin olevan yhdysvaltalainenInnocence of Muslims (Muslimien viattomuus) -elokuva, jonka katsottiin häpäisevän islamia japrofeetta Muhammedia. Elokuva oli ollut esillä Internetissä jo heinäkuussa, mutta se oli käännettyarabiaksi vasta syyskuun alussa. Myöhemmin hyökkäys paljastui kuitenkin suunnitelluksi terrori-iskuksi. Myös Egyptin pääkaupungissaKairossa hyökättiin Yhdysvaltain lähetystöön.[44] Yhdysvaltojen ulkoministeriHillary Clinton pyysi lausunnossaan muslimeilta anteeksi elokuvan julkaisua.
16. syyskuuta –Iranilaisen islamilaisen äärijärjestön ilmoitettiin uudistaneen brittiläiselle kirjailijalleSalman Rushdielle langetetun kuolemantuomion ja korottaneen hänen tappamisestaan maksettavan palkkion 3,3 miljoonaan dollariin. Iranin uskonnollinen johtajaajatollah Khomeini oli vuonna1989 tuominnut Rushdien kuolemaan tämänSaatanalliset säkeet -romaanin vuoksi.
19. syyskuuta – LehtikustantajaOtavamedia ilmoitti lopettavansaSuosikki-lehden julkaisemisen vuoden lopussa kannattavuussyistä.
20. syyskuuta – YK:n pääsihteeriBan Ki-moon tuomitsi islamilaisissa maissa mellakoita nostattaneenInnocence of Muslims -elokuvan ja luonnehti sitäsananvapauden väärinkäytöksi.
26. syyskuuta – Helsingin hovioikeus piti voimassa käräjäoikeuden tuomion niin kutsutussa STT:n dopingjutussa. HiihtäjäJari Räsänen tuomittiin yhdeksi vuodeksi jaHiihtoliiton entinen päävalmentajaPekka Vähäsöyrinki yhdeksäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteentörkeästä petoksesta. Räsänen ja Vähäsöyrinki olivat vaatineet käräjäoikeuden päätöksen kumoamista ja he hakivat marraskuussa kumpikin erikseen valituslupaa Korkeimmalta oikeudelta.
18. lokakuuta – Suomi hävisi Luxemburgille äänestyksessäYhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston jäsenyydestä. Luxemburgin katsottiin saaneen etenkin YK:nranskankielisten jäsenmaiden ja sotilasliitto Naton jäsenmaiden tuen. Valintaan katsottiin vaikuttaneen myös sen seikan, että Luxemburg oli ollut YK:n jäsenmaa järjestön perustamisesta alkaen, mutta ei vielä kertaakaan mukana turvallisuusneuvostossa. Suomi oli ollut turvallisuusneuvoston jäsenenä kaksi kautta vuosina 1969–1970 ja 1989–1990. Toiseksi turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi kaudelle 2013–2014 valittiinAustralia.
19. lokakuuta –Libanonin tiedustelupalvelun päällikkö ja seitsemän muuta henkilöä saivat surmansa Libanonin pääkaupungissaBeirutissa tehdyssä pommi-iskussa. Iskusta syytettiin tuoreeltaan Syyrian hallitusta, joka kuitenkin kiisti osuutensa tapahtuneeseen. Pommi-isku lisäsi pelkoa Syyrian sisällissodan leviämisestä Libanoniin.
19. lokakuuta –Korkein oikeus kumosi Satakunnan käräjäoikeuden jaVaasan hovioikeuden päätöksetUlvilan surmajutussa ja palautti asian käräjäoikeuden käsiteltäväksi jutussa ilmenneen uuden todistusaineiston vuoksi.
22.–31. lokakuuta –Hurrikaani Sandy aiheutti laajoja tulvia ja mittavia taloudellisia vahinkoja Karibialla sekä Yhdysvaltain ja Kanadan itärannikolla.
25. lokakuuta – Syyrian hallituksen joukkojen ja kapinallisten kesken astui voimaan tulitauko, joka rikkoutui jo saman päivän aikana. Taisteluihin osallistuneet islamistit olivat jo etukäteen kieltäytyneet hyväksymästä tulitaukoa.
25. lokakuuta – EläinsuojelujärjestöAnimalia ilmoitti saaneensa kerätyksi 50 000 nimikirjoitusta Suomen ensimmäiseenkansalaisaloitteeseen, jossa vaadittiinturkistarhauksen kieltämistä Suomessa.
28. lokakuuta – Aamulla 03:04:10 UTC iski 7,7magnitudin maanjäristys Kanadan länsirannikolla sijaitsevanHaida Gwaiin saaren länsipuolelle. Alueella on ollut useita jälkijäristyksiä.
28. lokakuuta –Kunnallisvaalit Suomessa. Suurin voittaja oli Perussuomalaiset ja Kokoomus säilytti asemansa suurimpana kuntapuolueena.
28. lokakuuta –Ukrainan parlamenttivaalit. Parhaiten menestyiViktor Janukovitšin johtama Alueiden puolue. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj piti vaalitulosta demokratian kannalta ”askeleena taaksepäin”.
Marraskuun neljäntenä päivänäTalvivaaran kaivoksella kipsisakka-altaan reuna alkoi vuotaa, ja kaivos on aiemminkin aiheuttanut suuria ympäristöongelmia. Näiden johdosta Helsingissä järjestettiin mielenosoitus Talvivaarasta 14. marraskuuta 2012.Syyrian hallitusta vastustaneet ryhmittymät muodostivat yhteisen rintaman Qatarin Dohassa.M23-liikkeen sotilaita poistumassa Goman kaupungista.
4. marraskuuta –Talvivaaran kaivoksella kipsisakka-altaan reuna alkoi vuotaa. Suuria määriä erilaisia raskasmetalleja valui luontoon sekä lähimpiin jokiin ja aiheutti mittavat luontovahingot.[45]
9. marraskuuta – ElinkeinoministeriJyri Häkämies siirtyiElinkeinoelämän keskusliiton uudeksi toimitusjohtajaksi tehtävästä erotetunMikko Pukkisen tilalle. Pukkisen irtisanomisen syyksi ilmoitettiin luottamuspula. Vaihdoksen arveltiin merkitsevän EK:n linjan koventumista. Uudeksi elinkeinoministeriksi tuli Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori ja uudeksi ryhmänjohtajaksiPetteri Orpo. Häkämiehen tilalle eduskuntaan nousi rehtoriAnu UrpalainenImatralta.
8.–15. marraskuuta –Kiinan kommunistisen puolueen 18. puoluekokous. Kokouksessa valittiin jäsenet uuteen keskuskomiteaan, joka puolestaan valitsee uuden politbyroon ja sen seitsenjäsenisen pysyvän komitean. PresidenttiHu Jintao jätti paikkansa keskuskomiteassa, joka valitsi seuraavana päivänä varapresidenttiXi Jinpingin puolueen uudeksi pääsihteeriksi ja Keskussotilaskomitean puhemieheksi.[46]
11. marraskuuta – Syyrian hallitusta vastustaneet ryhmittymät muodostivat pitkien neuvottelujen jälkeen yhteisen rintamanQatarin pääkaupungissaDohassa. Kuusi Persianlahden alueen valtiota ja Ranska tunnustivat sen ensimmäisinä ainoaksi lailliseksi Syyrian kansan edustajaksi. Kokouksen isäntänä toimineen Qatarin katsottiin samalla pyrkineen korostamaan asemaansa arabimaailmassa.
16. marraskuuta –Haagin sotarikostuomioistuin vapauttikroatialaiset kenraalitAnte Gotovinan jaMladen Markačin, jotka oli vuonna 2011 tuomittu pitkiin vankeusrangaistuksiin sotarikoksista. Gotovina ja Markač matkustivat välittömästi Alankomaista kotimaahansa, jossa he saivat kansallissankarin vastaanoton. Vapautus herätti suuttumustaSerbiassa, jossa sen sanottiin repivän auki vanhoja haavoja.
22. marraskuuta – Egyptin presidentti Mohammed Mursi ilmoitti lisänneensä valtaoikeuksiaan huomattavasti "vallankumouksen suojelemiseksi". Tämän seurauksena eri puolilla Egyptiä puhkesi sekä Mursia vastustaneita että häntä tukeneita mielenosoituksia.
27. marraskuuta – Edesmenneen palestiinalaisten presidenttiJasser Arafatin ruumis nostettiin hautamausoleumista ja siitä otettiin näytteitä. Tutkijoiden on määrä selvittää, myrkytettiinkö Arafatpoloniumilla.[47]
29. marraskuuta – YK:n yleiskokous myönsiPalestiinalle äänin 138–9 tarkkailijan aseman. 41 valtiota äänesti tyhjää ja kolme oli poissa äänestyksestä. Muiden muassa kaikki Pohjoismaat ja 13 muuta Euroopan valtiota äänestivät päätöksen hyväksymisen puolesta, Israel ja Yhdysvallat sekäTšekki ainoana Euroopan maana vastaan. Tyhjää äänestivät muun muassa Iso-Britannia ja Saksa.
30. marraskuuta – Helsingin hovioikeus kumosi entisen kilpa-autoilijanJyrki Järvilehdon Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa joulukuussa 2011 saaman tuomion, jossa hänet oli tuomittu vankeusrangaistukseen kuolemantuottamuksesta ja vesiliikennejuopumuksesta.
30. marraskuuta – Ensimmäinen kahdeksannen sukupolven pelikonsoliWii U julkaistiin Euroopan maissa.
1. joulukuuta –Simon Wiesenthal -keskus vaati Suomea sanoutumaan irti ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajaPertti Salolaisen (kok.) edellisen aamun Ylen Aamu-tv:ssä esittämästä lausunnosta. Salolainen totesi että Yhdysvaltojen on vaikea pysyä neutraalina Israelin ja Palestiinan välisessä konfliktissa maan vaikutusvaltaisen juutalaisvähemmistön vuoksi. Simon Wiesenthal -keskuksen johtaja Mark Weitzmanin mukaan Salolainen toistaa ”antisemiittistä uutisankkaa, jonka mukaan juutalaisten ilkeä salaliitto ohjaa mediaa ja Yhdysvaltain hallitusta” ja vaati kirjeessään Suomen suurlähettiläälle Suomea erottamaan hänet tehtävistään.[49]
2. joulukuuta – Pohjois-Korea kertoi aikovansa laukaista uuden raketin avaruuteen joulukuun 12.–20. päivien välisenä aikana huhtikuussa epäonnistuneen kokeen jälkeen. Etelä-Korean tiedustelulähteiden mukaan rakettia oli jo alettu asentaa laukaisualustalle. Etelä-Korea ja Yhdysvallat olivat jo etukäteen tuominneet aikeen, koska ne pitivät sitä ennen kaikkea ohjuskokeena, ja myös Venäjä varoitti Pohjois-Koreaa sen seurauksista. Myös laukaisun ajoittamista lähelle Etelä-Korean presidentinvaaleja pidettiinprovokaationa.
3. joulukuuta – Yhdysvaltain avaruushallintoNasa ilmoitti vuonna1977 matkaan lähetetynVoyager 1 -luotaimen saavuttaneenaurinkokunnan reunan, jossa se oli noin 18 miljardin kilometrin päässäAuringosta. Luotain paljasti aurinkokunnan magneettikentän olevan yhteydessä tähtien välisiin magneettikenttiin vastoin aikaisempia käsityksiä. Luotaimen lähettämän radiosignaalin matka Maahan kesti 17 tuntia.
5. joulukuuta – Egyptin presidenttiä Mohammed Mursia kannattaneet ja häntä vastustaneet mielenosoittajat ottivat rajusti yhteen Kairon keskustassa. Lähes kymmenen ihmistä kuoli ja useita loukkaantui poliisin hajottaessa mellakan. Mursin väitettiin paenneen presidentinpalatsista.
5. joulukuuta – Bahamalainen rahtialus törmäsi toiseen alukseen ja upposi kansainvälisellä vesialueellaPohjanmerellä Alankomaiden rannikon edustalla. Aluksella oli 24 hengen miehistö, josta saatiin pelastetuiksi 13 henkilöä, sekä lastina noin 1200 pääosinMitsubishi-merkkistä autoa. Alus oli matkalla SuomeenKotkan satamaan, josta autot oli tarkoitus kuljettaa Venäjälle.[50]
6. joulukuuta – Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio isännöivät ensimmäistäitsenäisyyspäivän vastaanottoaan. Vastaanotolla oli mukana neljä presidenttiparia ensimmäisen kerran sitten vuoden1938.
7. joulukuuta – Yli 400 ihmisen ilmoitettiin saaneen surmansa ja kymmenientuhansien jääneen kodittomiksiFilippiineille iskeneentaifuunin aiheuttamissa tulvissa ja mutavyöryissä. Pahiten kärsi eteläinenMindanaon saari. Viikkoa myöhemmin kerrottiin vielä satojen ihmisten olevan kateissa.
7. joulukuuta – Japani määräsi ilmapuolustuksensa valmiustilaan Pohjois-Korean ilmoittaman raketin laukaisun varalta. Japani piti laukaisua todellisuudessa ohjuskokeena ja ilmoitti ryhtyvänsä toimiin heti, jos laukaisu loukkaisi Japanin ilmatilaa.
7. joulukuuta –Washington salli ensimmäisenä osavaltiona Yhdysvalloissakannabiksen viihdekäytön.
10. joulukuuta – Euroopan unionin komission puheenjohtajaJosé Manuel Barroso, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaHerman Van Rompuy ja Euroopan parlamentin puhemiesMartin Schulz ottivatOslossa vastaan Euroopan unionille myönnetyn Nobelin rauhanpalkinnon. Tilaisuuteen osallistuivat myös 20 unionin jäsenmaan edustajat; Suomea edusti pääministeri Jyrki Katainen. Toisaalta esimerkiksi Britannian pääministeriDavid Cameron oli poissa tilaisuudesta.
12. joulukuuta – Päivämäärä (12.12.12) innosti monia järjestämään häät klo 12. Seuraava symmetrinen päiväys tulee olemaan 88 vuoden kuluttua 01.01.2101.
12. – 14. joulukuuta –Geminidien tähdenlentosade oli aktiivisimmillaan. Sen aikana havaittiin jopa 70 tähteä tunnissa.[51]
13. joulukuuta – Venäjän johto esitti ensimmäisen kerran arvion, jonka mukaan Syyrian hallitus oli todennäköisesti häviämässä sisällissodan, ja ilmoitti valmistautuvansa vallanvaihtoon Syyriassa sekä kansalaistensa evakuointiin maasta. Venäjä oli yhdessä Kiinan kanssa tärkein Syyrian hallituksen liittolainen ja jatkoi edelleen asetoimituksia hallituksen joukoille.
14. joulukuuta – Venäläinen entinen poliisi tuomittiin 11 vuodeksi vankeuteen osallisuudesta toimittajaAnna Politkovskajan murhaan. Tuomittu oli oikeuden päätöksen mukaan varjostanut Politkovskajaa ja hankkinut ampujalle aseen.
14. joulukuuta –Vihreiden puoluesihteerinä vuodesta 2007 toiminutPanu Laturi ilmoitti jättävänsä paikkansa siirtyessään helmikuun alussa 2013 sosiaali- ja terveysalan kattojärjestönSosten palvelukseen.
16. joulukuuta – Japanin parlamentin alahuoneen vaalit. Vaalitulos merkitsi Japania yli 50 vuotta toisen maailmansodan jälkeen hallinneendemokraattisen puolueen paluuta valtaan kolmen vuoden tauon jälkeen. Uudeksi pääministeriksi oli nousemassa liberaalidemokraattisen puolueen puheenjohtajaShinzō Abe.
16. joulukuuta – MaahanmuuttokriittisenRuotsidemokraatit-puolueen todettiin Ruotsissa tehdyn puolueiden kannatusmittauksen mukaan nousseen kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi kokoomuksen jasosialidemokraattien jälkeen.
18. joulukuuta – KuudellePatria-puolustusvälinekonsernin johtajalle luettiin Helsingin käräjäoikeudessa syytteet lahjonnasta ja yritysvakoilusta. Syytteet koskivatSlovenian kanssa tehtyjä panssariajoneuvokauppoja ja oikeudenkäyntejä oli juttuun liittyen vireillä myös Sloveniassa, jossa tutkittiin myös pääministeriJanez Janšan osuutta asiaan, jaItävallassa.
19. joulukuuta – Etelä-Korean presidentinvaalit. Vaalit voittiPark Geun-hye – entisen presidentinPark Chung-heen tytär – josta tuli maan ensimmäinen naispresidentti. Park Geun-hye suhtautui Pohjois-Koreaan edeltäjiään maltillisemmin ja Koreoiden välisen jännityksen ennustettiinkin helpottavan.[53]
21. joulukuuta – Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti senaattoriJohn Kerryn siirtyvän uudeksi ulkoministeriksi tehtävästä eroavanHillary Clintonin seuraajana.
21. joulukuuta – Ranskan presidentti François Hollande myönsiAlgeriaan tekemänsä vierailun aikana Ranskan syyllistyneen murhiin ja ihmisoikeusrikoksiin Algeriassa ennen maan vuonna1962 tapahtunutta itsenäistymistä.
21. joulukuuta – Suomalainen pariskunta (Atte Kaleva ja Leila Kaleva) ja itävaltalainen mies siepattiinJemenin pääkaupungissaSanaassa. UutistoimistoAFP:n mukaan terroriverkostoal-Qaida oli vastuussa tapauksesta. Suomen ulkoministeriö oli suosittanut välttämään matkustamista Jemeniin maan sisäisen epävakauden vuoksi.
23. joulukuuta – Egyptiläisten ilmoitettiin hyväksyneen maalle uuden perustuslainkansanäänestyksen toisella kierroksella 64 prosentin enemmistöllä. Vain noin 30 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä.
30. joulukuuta – Yhdysvaltain ulkoministeri Hillary Clinton joutui sairaalahoitoonveritulpan vuoksi. Lääkärien mukaan veritulppa oli seuraus Clintonin pari viikkoa aiemmin kaatuessaan saamastaaivotärähdyksestä.
Vuosi 2012 oli Suomessa harvinaisen sateinen,Ilmatieteen laitoksen mukaan koko maanlaajuisesti kaikki vuodenajat olivat keskimääräistä sateisempia.[55]
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
.jpg)
