10. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 99–68 uusien yhdysvaltalaistenF/A-18 Hornet -torjuntahävittäjien hankkimisen ilmavoimille. Vastaan äänestivätVasemmistoliiton javihreiden eduskuntaryhmät sekäSDP:n eduskuntaryhmän enemmistö.
16. tammikuuta –El Salvadorin hallituksen ja kapinallisten välinen rauhansopimus 12-vuotisen ja 75 000 uhria vaatineen sisällissodan lopettamiseksi allekirjoitettiinMéxicossa.
20. tammikuuta – Suomi ja Venäjä allekirjoittivat keskinäistä poliittista ja taloudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen.YYA-sopimuksen voimassaolon todettiin lakanneen Suomen ja Venäjän keskinäisellänoottien vaihdolla. Sopimuksen voimassaoloa oli viimeksi jatkettu 20 vuodella vuonna1983.
13. helmikuuta – Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (SKOP) tuloksen ilmoitettiin olleen vuonna 1991 lähes seitsemän miljardia markkaa tappiollinen. Tappio oli ylivoimaisesti suurin Suomen pankkien historiassa.
21. helmikuuta – Entisen Neuvostoliiton tasavaltaGeorgiaa hallitseva sotilasjuntta julisti neuvostoaikaisen perustuslain mitättömäksi ja paluun vuoden 1921 Georgian demokraattisen tasavallan perustuslakiin. Tämä tarkoitti että autonomiset alueet menettivät asemansa.
27. helmikuuta – Suomen hallitus päätti antaa eduskunnalle esityksen EY:n jäsenyyden hakemisesta. MinisteritHannele Pokka jaToimi Kankaanniemi jättivät esitykseen eriävät mielipiteensä.
27. helmikuuta –Saksa ja Tšekkoslovakia allekirjoittivat sopimuksen hyvästä naapuruudesta. Tšekkoslovakiassa oltiin kuitenkin pettyneitä siitä, ettei Saksa sanoutunut vieläkään täysin irti vuoden1938Münchenin sopimuksesta.
3. maaliskuuta – Venäjä nimitti Suomen-suurlähettilääkseen pitkän linjan diplomaatinJuri Derjabinin, joka oli aiemmin tullut suomalaisille tutuksi nimimerkilläJuri Komissarov.
22. maaliskuuta – Kommunistivalta päättyiAlbaniassa kommunistien kärsittyä murskatappion parlamenttivaaleissa. PresidenttiRamiz Alia erosi huhtikuussa.
2. huhtikuuta –Suomen Pankin pääjohtajaRolf Kullberg siirtyi eläkkeelle. Alun perin Kullbergin piti jatkaa virassaan syksyyn asti, mutta pääministeriEsko Ahon ja Kullbergin välille syntynyt riitapankkikriisin hoidosta vauhditti Kullbergin eroa. Kullbergin mielestä hallitus pyrki tekemään Suomen Pankista koko pankkikriisin syntipukin.
2. huhtikuuta – Ranskan ensimmäinen naispääministeriÉdith Cresson joutui eroamaan hänen johtamansa sosialistipuolueen kärsittyä kaksi vaalitappiota. Myös Cressonin henkilökohtainen suosio oli vajonnut pohjalukemiin, vaikka hän oli ehtinyt olla pääministerinä vain kymmenen kuukautta.
5. huhtikuuta – Perun presidenttiAlberto Fujimori järjesti kaappauksen armeijan tuella oman valtansa lisäämiseksi ja lähetti panssarivaunut hajottamaan parlamentin ja korkeimman oikeuden. Fujimori sanoi toimenpiteiden olevan välttämättömiäLoistava polku -sissijärjestön kukistamiseksi jahuumekaupan lopettamiseksi.
5. huhtikuuta – Suomen pankin uusi pääjohtajaSirkka Hämäläinen astui virkaansa.
5. huhtikuuta –Bosniassa muslimit ja kroaatit äänestivät itsenäisyyden puolesta.Sisällissota alkoi.
27. huhtikuuta – Saksan ulkoministerinä vuodesta 1974 toiminutHans-Dietrich Genscher erosi. Hänen tilalleen nimitettiin oikeusministeriKlaus Kinkel. Genscher jätti politiikan saman vuoden aikana erotessaan myös liittopäiviltä.
6. toukokuuta – Suomen hallitus ilmoitti 64 yhdysvaltalaisenF-18 Hornet -hävittäjäkoneen hankkimisesta. Hallitus kiisti väitteet, joiden mukaan hankintaan liittyisi suurvalta- tai turvallisuuspoliittisia tekijöitä. Ensimmäinen Hornet, HN-462, saapui Suomeen 7. marraskuuta 1995.[5]
21. toukokuuta − Ruotsi päätti luopua puolueettomuuspolitiikastaan ja siirtyä noudattamaan ”identiteetiltään selvästi eurooppalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa”, koska puolueettomuutta ei pidetty Neuvostoliiton hajottua enää tarpeellisena.
25. toukokuuta – Afganistanin suurimmat sissiryhmät muodostivat yhteishallituksen, jonka oli tarkoitus hallita maata seuraaviin, vuoden kuluessa pidettäviin parlamenttivaaleihin saakka.
5. kesäkuuta –Tšekkoslovakiassa pidettiin parlamenttivaalit, joissa menestyivät kansallismieliset puolueet. Vaalien katsottiin lopullisesti käynnistäneen maan hajoamisprosessin.
15. kesäkuuta – Eduskunta päätti äänin 180–13 poistaa valtiopäiväjärjestyksestämäärävähemmistösäännökset eli eduskunnan yhden kolmasosan mahdollisuuden äänestää tavalliset lait lepäämään yli yksien eduskuntavaalien.
24. kesäkuuta – Georgian syrjäytetyn presidenttiZviad Gamsakhurdian tukijat ottivat lyhytaikaisestiTbilisissä haltuunsa televisiokeskuksen ja julistivat istuvan hallituksen laittomaksi.
3. heinäkuuta –Norjan hallitus vapautti vankilasta ulkoministeriön entisen virkamiehenArne Treholtin terveyssyistä. Treholt oli vuonna1985 tuomittu 20 vuodeksi vankeuteenvakoilusta Neuvostoliiton ja Irakin hyväksi. Norjan oikeusviranomaiset olivat toukokuussa hylänneet Treholtin vaatimuksen hänen tapauksensa käsittelemiseksi uudelleen.
6.–29. heinäkuuta –YK:n asetarkastajilta kiellettiin pääsyIrakin maatalousministeriöön. Tarkastajat viettivät 17 päivää rakennuksen ulkopuolella mutta vetäytyivät, kun irakilaiset sotilaat uhkasivat heitä.
8. heinäkuuta – Suomi solmidiplomaattisuhteet Georgian kanssa. Diplomaattisuhteet Suomen ja muiden entisten neuvostotasavaltojen välillä oli solmittu vuoden 1991 lopussa.
8. heinäkuuta – Hallitus teki periaatepäätöksen Suomen jakamisesta 19maakuntaan vuoden 1994 alussa.
9. heinäkuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin saapui vierailulle Suomeen.Hietaniemen hautausmaalla Jeltsin laski kukkatervehdyksensankarihaudoille, minkä hän oli tarkoittanut lopulliseksi sovinnon eleeksi Suomen ja Venäjän välillä. Jeltsin vakuutti, ettei Venäjä enää tulisi puuttumaan Suomen sisäisiin asioihin, kuten Neuvostoliitto oli tehnyt.
9.–10. heinäkuuta –Etykin seurantakokous järjestettiin Helsingissä. Etykin päätösasiakirjan allekirjoittivat yhdeksän uuden jäsenmaan – Jugoslaviasta itsenäistyneidenBosnia ja Hertsegovinan,Kroatian jaSlovenian sekä Neuvostoliitosta itsenäistyneidenArmenian,Azerbaidžanin,Georgian,Kazakstanin,Kirgisian jaTurkmenistanin – valtionpäämiehet. Etykin jäsenmaiden lukumäärä oli nyt 51, kun vuoden 1975 huippukokoukseen osallistui 35 valtiota.
17. heinäkuuta – Suomessa vietettiin ensimmäisen kerrankansanvallan päivää tasavaltaisen hallitusmuodon vahvistamisen vuosipäivänä. Päivää on sittemmin juhlittu vain satunnaisesti.
20. heinäkuuta –Václav Havel erosi Tšekkoslovakian presidentin virasta katsottuaan epäonnistuneensa yrityksessään pitää maa yhtenäisenä.
29. heinäkuuta –Itä-Saksan entinen puoluejohtajaErich Honecker lennätettiinMoskovasta Saksaan. Hänet vangittiin heti hänen saavuttuaan Saksan maaperälle.
2. elokuuta – Suomen kirkoissa ja kristillisissä yhteisöissä vietettiin juhlasunnuntaita 350-vuotiaan suomenkielisenRaamatun kunniaksi. Valtakunnallinen juhlajumalanpalvelus pidettiinTurun tuomiokirkossa.
3. elokuuta – Presidentti Mauno Koivisto myönsi kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalolle eron Ahon hallituksesta ja nimitti hänen seuraajakseen valtiosihteeriPekka Tuomiston.
12. elokuuta – Yhdysvallat,Kanada jaMeksiko pääsivät yksimielisyyteen Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksesta (NAFTA). Sopimuksen oli kaavailtu tulevan voimaan vuoden 1994 alussa, mutta tähän tarvittiin vielä maiden parlamenttien hyväksyntä.
14. elokuuta – Georgian poliisi ja kansalliskaarti saapuivat ottamaan haltuunsa kapinoivaa ja itsenäiseksi julistautunutta Abhasiaa. Sen hallitus pakeni 18. päiväSuhumistaGudautaan.
16. elokuuta – Toukokuussa muodostettu Afganistanin suurimpien sissiryhmien yhteishallitus hajosiGulbuddin Hikmatyarin johtamien joukkojen tehtyä tuhoisia raketti-iskuja maan pääkaupunkiinKabuliin. Iskuissa kuoli parin viikon aikana noin 1 800 ihmistä.
23. elokuuta –Äärioikeistolaiset nuoret hyökkäsivät turvapaikanhakijoiden asuntolaanRostockissa Saksassa. Useita lähinnä Afrikasta jaRomaniasta tulleita pakolaisia loukkaantui. Mellakat levisivät moniin muihinkin itäisen Saksan kaupunkeihin ja ne kestivät useita viikkoja.
24. elokuuta – Yhdysvaltain eteläosissa riehunuthirmumyrskyAndrew surmasi yli 20 ihmistä ja jätti ainakin 200 000 kodittomiksi.
7. syyskuuta – Tadžikistanin presidentti Rahman Nabijev pakotettiin luopumaan virastaan ja uudeksi presidentiksi tuliEmomali Rahmon. Nabijev kuoli huhtikuussa 1993.
8. syyskuuta – Laaja valuuttaspekulointi johtiSuomen markan päästämiseenkellumaan, ja sen arvo romahti 13 %. Vuoden aikana tehtiin yli 7 000 konkurssia.
12. syyskuuta –Loistava polku -sissijärjestön johtajaAbimael Guzmán pidätettiin Perussa. Perun sotaoikeus tuomitsi Guzmánin ja kaksi muuta järjestön johtajaa lokakuussa elinkautiseen vankeuteen maanpetoksesta.
13. syyskuuta – Albanian entinen presidenttiRamiz Alia pidätettiin ja asetettiinkotiarestiin syytettynä valtion varojen kavaltamisesta, vallan väärinkäytöstä ja siitä, että hän olisi antanut määräyksen mielenosoittajien ja maasta pakenevien ampumisesta vuonna1991.
14. syyskuuta –Liettuan entinen pääministeriKazimira Prunskienė erotettiin maan parlamentista. Liettuan korkein oikeus oli todennut Prunskienėn olleen yhteydessä Neuvostoliiton ja Venäjän turvallisuuspalveluihinKGB:hen jaFSB:hen.
20. syyskuuta – Virossa pidettiin parlamenttivaalit, jotka olivat maan ensimmäiset monipuoluevaalit yli 50 vuoteen. Parhaiten menestyi neljän oikeistopuolueen ja liberaalidemokraattien muodostama Isamaa-vaaliliitto, joka sai 29 paikkaa 101-paikkaiseenriigikoguun.
23. syyskuuta – Serbian ja Montenegron muodostama Jugoslavia erotettiin YK:sta ensimmäisenä maana järjestön historiassa. YK:n alajärjestöistä Jugoslaviaa ei kuitenkaan erotettu.
2. lokakuuta – Abhasian separatistit ja Venäjältä tulleet vapaaehtoiset tšetšeenit ja kasakat hyökkäsivät Georgian hallituksen hallussaan pitämäänGagran kaupunkiin.
4. lokakuuta – IsraelilaisenEl Al -lentoyhtiön rahtikonesyöksyi maahanAmsterdamin esikaupunkialueella Alankomaissa koneen kummankin moottorin irrottua. Liki 90 ihmistä sai surmansa.
12. lokakuuta – Yli 500 ihmistä kuoli ja noin 4 000 ihmistä loukkaantuiEgyptin pääkaupunkiaKairoa ravistelleessa maanjäristyksessä, jonka voimakkuus oli 5,9Richterin asteikolla. Noin 60 historiallista rakennusta kärsi vaurioita.
14. lokakuuta – Venäjän presidentin Boris Jeltsinin julkistamista jaPuolalle luovuttamista asiakirjoista ilmeni, ettäKatynin joukkomurha Puolan itäosassa vuonna1940 oli tehtyJosif Stalinin ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueenpolitbyroon toimeksiannosta. Neuvostoliitto oli kymmenien vuosien ajan vierittänyt syyn teostaNatsi-Saksan niskoille, mutta myöntänyt syyllisyytensä siihen vuonna1990.
15. lokakuuta –Andrei Tšikatilo todettiin Venäjällä syylliseksi 52 murhaan ja tuomittiin jokaisesta kuolemanrangaistukseen.
18. lokakuuta – Suomessa pidettiinkunnallisvaalit. Parhaiten menestyivät SDP jaVihreä liitto, tappioita kärsivätSuomen Keskusta jaKokoomus. SMP:n kannatus romahti puolueen menettäessä liki neljänneksen valtuustopaikoistaan. Vaalien eniten huomiota herättänyt piirre oli sitoutumattomien ehdokkaiden ennätyksellisen suuri määrä ja hyvä menestys. Kyseessä olivat ensimmäiset yksipäiväiset kunnallisvaalit.
31. lokakuuta –Tilastokeskus ilmoittityöttömien määrän Suomessa ylittäneen 400 000 henkilön rajan. Työttömiä oli 403 500 henkilöä eli 16,2 prosenttia työvoimasta.
3. marraskuuta – Eduskunta hyväksyi hallituksen energiapoliittisen selonteon ja sen yhteydessäponsiehdotuksen, jonka mukaan Suomeen ei rakenneta lisääydinvoimaloita.
29. marraskuuta –Uusi raamatunkäännös otettiin käyttöön Suomessa. Uutta Raamattua myytiin vuoden loppuun mennessä noin 485 000 kappaletta ja sitä arvioitiin myytävän seuraavien kolmen vuoden aikana noin 1,5 miljoonaa kappaletta.
16. joulukuuta – Albania haki ensimmäisenä entisen itäblokin maanaNaton jäsenyyttä. Nato torjui hakemuksen, mutta lupasi avustaa Albanian puolustusvoimien jälleenrakentamisessa.
.jpg)
