4. tammikuuta –Kansainvälinen Punainen Risti ja useat muut avustusjärjestöt varoittivat ainakin 20 miljoonaa ihmistä uhkaavastanälänhädästäAfrikassa. Tilannetta kuvattiin lähes yhtä vakavaksi kuin vuosina1984–1985, jolloin noin miljoona ihmistä kuoli nälkään.
19. tammikuuta – Ainakin kolme Scud-ohjusta räjähtiTel Avivissa surmaten 17 ihmistä. Israel vannoi puolustautuvansa, mutta pidättäytyi hyökkäyksestä. Yhdysvallat siirsi Patriot-ohjuksia Israeliin.[2]
20. tammikuuta – Irakin televisio haastatteli alas ammuttuja liittouman lentäjiä. Saudi-Arabiaan ammuttiin kymmenen ohjusta, joista ohjustentorjunta ampui alas yhdeksän ja yksi putosi mereen.[2]
22. tammikuuta – Irakilaiset sytyttivät tuleen Kuwaitin öljylähteitä ja öljysäiliöitä. Kuusi ohjusta ammuttiin Saudi-Arabiaan ja yksi osui Tel Aviviin.[2]
25. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi syyslukukauden 1991 alussa voimaan astuvat uudetperuskoulu- jalukiolait, jotka siirsivät lähes kaiken kouluja koskevan päätösvallankunnille.
26. tammikuuta – Ensimmäisessä ilmataistelussa YhdysvaltainF-15-koneet pudottivat kolme IrakinMiG-23-konetta. Irakilaiset koneet laskeutuvat turvaan Iraniin. Persianlahteen päästetty öljy uhkasi Saudi-Arabian teollisuutta, suolanpoistolaitoksia ja meren eliöstöä.[2]
29. tammikuuta –Rovaniemen kihlakunnanoikeus tuomitsi vuonna 1989konkurssin tehneen Poro ja Riista Oy:n toimitusjohtajan kolmeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen sekä sakkoihin ja korvauksiin jatketusta törkeästä veropetoksesta ja väärennyksistä. Yhtiö oli toimittanut markkinoille suuria määriä syötäväksi kelpaamatontaporonlihaa ja nostanut lähes 14 miljoonan markan arvosta valtion vientitukea eliliikevaihtoveron palautusta väärin perustein vuosina 1986–1988.
30. tammikuuta – Irakin joukot etenivät panssarivaunuin Saudi-Arabian puolelle, missä niitä olivat vastassa Yhdysvaltain merijalkaväki, saudien ja Qatarin joukot. Yhdysvallat menetti 11 sotilasta. Saudit ja qatarilaiset valtasivat seuraavana päivänä takaisin Khafjin kylän.[2]
31. tammikuuta –Sisäministeriö ilmoitti, että Suomesta oli vuoden 1990 aikana hakenutturvapaikkaa 2 725 henkilöä – näistä yli puoletsomaleja –, mikä oli yli 15 kertaa enemmän kuin vuonna 1989. Hakijoiden joukossa oli ollut myös toistakymmentä nuorta neuvostoliittolaista lentokonekaapparia. Turvapaikkahakemuksia oli ehditty käsitellä vain 364 ja vajaa kolmannes hakijoista oli saanut turvapaikan tai oleskeluluvan.[3]
11. helmikuuta –Islanti tunnusti ensimmäisenä valtiona Liettuan itsenäisyyden. Neuvostoliitto lähetti Islannillenootin, jossa se syytti Islantia puuttumisesta Neuvostoliiton sisäisiin asioihin.
12. helmikuuta – Vuoden1989 Pekingin opiskelijamielenosoitusten pääideologeiksi nimetyt kaksi kiinalaistatoisinajattelijaa tuomittiin ”laittomien järjestöjen” perustamisesta ja ”kumouksellisesta toiminnasta” 13 vuoden vankeuteen.
13. helmikuuta – Häivepommittajien pudottamat laserohjatut pommit tuhosivat bunkkerinBagdadissa. Irakin hallitus väitti 500 siviilin saaneen surmansa,Yhdysvallat väitti bunkkerin olleen sotilaskohde.[2]
15. helmikuuta – Irak tarjoutui vetäytymään Kuwaitista, josIsrael vetäytyisi miehitetyiltä arabien mailta, Irakin velat annettaisiin anteeksi ja liittouma maksaisi Irakin jälleenrakennuksen. Presidentti Bush tyrmäsi tarjouksen huijauksena.[2]
16. helmikuuta – YhdysvaltainUSS Tripoli jaUSS Princeton vaurioituivat miinoista Persianlahdella.[2]
16. helmikuuta –Koleran ilmoitettiin leviävänPerussa. Tautiin oli tammikuun alusta lähtien sairastunut noin 13 000 ihmistä, joista oli kuollut lähes sata.
19. helmikuuta – Venäjän presidenttiBoris Jeltsin vaati Neuvostoliiton presidentinMihail Gorbatšovin eroa ja korkeimman päätösvallan siirtämistä tasavaltojen päämiesten muodostamalle neuvostolle.
21. helmikuuta –Neuvostoliitto ilmoitti päässeensä sopimukseen Irakin kanssa sen vetäytymisestä. Presidentti Bush hylkäsi tarjouksen.[2]
22. helmikuuta – Irakilaiset sytyttivät tuleen kuudenneksen Kuwaitin 950 öljylähteestä.[2]
22. helmikuuta – PresidenttiRamiz Alia otti henkilökohtaisesti vallan käsiinsä Albaniassa. Neljä ihmistä kuoli ja useita loukkaantui mielenosoittajien ja poliisin yhteenotoissa Tiranassa.
25. helmikuuta – Persianlahden sota:Saddam Hussein ilmoitti joukkojen vetäytyvän Kuwaitista Neuvostoliiton rauhanehdotuksen mukaan. Scud-ohjus osui parakkiin Saudi-Arabiassa ja surmasi 28 yhdysvaltalaista sotilasta.[2]
25. helmikuuta –Varsovan liitto päätettiin lakkauttaa sotilaallisena järjestönä.
25. helmikuuta – OikeudenkäyntiBulgarian entistä puoluejohtajaaTodor Živkovia vastaan alkoi maan pääkaupungissa Sofiassa. Živkovia syytettiin valtion varojen kavaltamisesta. Myöhemmin häntä vastaan nostettiin syyte myös maanpetoksesta, koska hän oli aikanaan suunnitellut Bulgarian liittämistä Neuvostoliittoon. Živkov oli ensimmäinen oikeuteen joutunut itäeurooppalainen kommunistijohtaja.
25. helmikuuta – RuotsalainenWallenberg-konserni osti autovalmistajaSaab-Scania Ab:n 12,8 miljardin kruunun kauppahinnalla.
26. helmikuuta –Saddam Hussein ilmoitti joukkojen vetäytyvän täydellisesti. Irakilaisia on otettu vangiksi 30 000 ja päivän aikana lukema nousi 63 000:een.
26. helmikuuta – Lähes kaikkiEuroopan talouskomission (ECE) jäsenmaat, myös Suomi, allekirjoittivat sopimuksen ympäristövaikutusten arvioinnista (YVA). Sopimus velvoitti jäsenmaat selvittämään suurten taloushankkeiden vaikutukset ympäristöön ennen niiden toteuttamista.
27. helmikuuta – Persianlahden sota päättyi tulitaukoonIrakin ja liittouman joukkojen välillä.[2]
3. maaliskuuta – Amatöörikuvaaja George Holliday nauhoitti tilannetta, jossaLos Angelesin poliisi pahoinpiteliRodney Kingia. Vuotta myöhemmin jury hylkäsi syytteet LAPD:n poliiseja vastaan, mikä johti nelipäiväisiin mellakoihin Yhdysvalloissa. Mellakoissa kuoli 55 ihmistä ja tuhottiin omaisuutta miljardin dollarin arvosta.[4]
4. maaliskuuta – Neuvostoliiton parlamentti ratifioi Saksojen yhdistymissopimuksen, mutta jätti Saksassa olevien neuvostojoukkojen kotiuttamisaikataulun vielä avoimeksi.
13. maaliskuuta – Itä-Saksan entinen puoluejohtajaErich Honecker siirrettiinBerliinin lähellä sijaitsevasta sotilassairaalasta Neuvostoliittoon, mikä nostatti vastalauseiden myrskyn Saksassa.
14. maaliskuuta – Neuvostoliittolaisen matkustajakoneen Suomeen kesäkuussa 1990 kaapannut opiskelija Oleg Kozlov tuomittiin Latvian pääkaupungissa Riiassa viideksi vuodeksi ”keskimmäisen kuriasteen” työleirille.
15. maaliskuuta –Ranskan, Yhdistyneen kuningaskunnan, Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton miehitysjoukot luopuivat virallisesti lopuista oikeuksistaanSaksassa.
17. maaliskuuta – Suomessa pidettiineduskuntavaalit. Vaaleihin asetti ehdokkaita kaikkiaan 17 rekisteröityäpuoluetta, mikä oli enemmän kuin koskaan aiemmin.Suomen Keskusta lisäsi paikkalukuaan 15:llä, kun taasSDP menetti kahdeksan jaKokoomus peräti 13 paikkaa.
24. maaliskuuta – SDP:n puolueneuvosto hyväksyi puolueen johdon esityksen SDP:n jäämisestä oppositioon. SDP oli ollut mukana miltei kaikissa Suomen poliittisissa hallituksissa vuodesta1966 lähtien.
9. huhtikuuta – Saksan hallitus vahvisti tiedot, joiden mukaan Itä-Saksan salainen poliisiStasi ja länsisaksalainen terrorijärjestöPunainen armeijakunta (RAF) olivat olleet läheisessä yhteistyössä 1970- ja 1980-luvuilla.
9. huhtikuuta – Georgian parlamentti palautti voimaan vuonna1918 annetun itsenäisyysjulistuksen.
18. huhtikuuta – Irak luovutti kemiallisten aseiden materiaalia YK:n tarkastajille ja ilmoitti, ettei sillä ole biologisia aseita.
24. huhtikuuta –Etelä-Afrikan presidenttiFrederik de Klerk käviTanskassa lyhyellä vierailulla. Tämä oli hänen ensimmäinen käyntinsä Pohjoismaissa. Tanskan kansankäräjillä ei päästy vasemmiston vastustuksen vuoksi päättämään Etelä-Afrikan vastaisten pakotteiden poistamisesta.
30. huhtikuuta – Kaksi entisenItä-Saksan symbolia siirtyi historiaan. ViimeisetTrabant-autot valmistuivat ja lentoyhtiöInterflug teki viimeiset reittilentonsa. Tuhansia ihmisiä jäi työttömiksi yhtiöiden toiminnan loputtua.
30. huhtikuuta – Eduskunnan puhemiehistöön tuli muutoksia Ahon hallituksen nimityksen jälkeen. Puhemieheksi valittiin KokoomuksenIlkka Suominen ja toiseksi varapuhemieheksi KeskustanMikko Pesälä.
4. toukokuuta –Euroviisut järjestettiinRoomassa. Kilpailun voitti äärimmäisen niukastiRuotsinCarola kappaleellaFångad av en stormvind.RanskanAmina kappaleellaC'est le dernier qui a parle qui a raison oli saanut saman verran pisteitä, mutta Carola kuitenkin voitti, koska sillä oli enemmän korkeita pisteitä kuin Aminalla.
14. toukokuuta –Uusi Kiina -uutistoimisto ilmoitti Kiinan entisen johtajanMao Zedongin lesken, niin sanottuunNeljän koplaan kuuluneenJiang Qingin tehneen itsemurhan. Hän oli vapautunut elinkautisesta vankeudesta vain hieman aiemmin.
24. toukokuuta – Presidentti Mauno Koivisto esitti hallitukselle ulkopoliittisen katsauksen, jonka mukaan Suomi sulki tässä vaiheessa pois jäsenyyden Euroopan yhteisössä.
31. toukokuuta – Presidentti Mauno Koivisto sanoiKotimaa-lehdelle antamassaan haastattelussa, ettäSuomen evankelisluterilaisen kirkon tulisi etääntyä valtiosta ja mahdollisesti valmistautua luopumaan virallisesta asemastaan.
8. kesäkuuta – UlkomaankauppaministeriPertti Salolainen valittiin Kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi. Varapuheenjohtajiksi valittiin edelleen kansanedustajaHeikki A. Ollila ja ympäristöministeriSirpa Pietikäinen sekä uutena kansanedustajaRiitta Jouppila. Puoluekokous hyväksyi kannanoton, jonka mukaan Suomen oli asetettava tavoitteekseen Euroopan yhteisön jäsenyys.
9. kesäkuuta – Yli 600 vuotta lepotilassa ollut ja sammuneeksi luultu tulivuoriPinatubo alkoi purkautuaFilippiineillä. Varotoimista huolimatta purkauksen aiheuttamissa maanjäristyksissä ja mutavyöryissä sai surmansa noin 550 ihmistä ja noin 300 000 ihmistä joutui jättämään kotinsa. Kyseessä oli yksi historian suurimmista tunnetuista tulivuorenpurkauksista.[6]
12. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi yksimielisestipresidentinvaalin muuttamisen suoraksi kansanvaaliksi ja siirtymisen uuteen vaalitapaan jo seuraavissa, vuoden 1994 vaaleissa.
14. kesäkuuta – Seitsemän sotaharjoituksiin osallistunutta varusmiestä hukkuiTaipalsaarella, kun heidän kuljettamansa venäläinenBTR-60-miehistönkuljetuspanssarivaunu upposi.
17. kesäkuuta – Saksa jaPuola solmivat ystävyyssopimuksen, jossaOder–Neisse-linja määriteltiin maiden pysyväksi rajaksi. Puola lupasi taata saksalaisvähemmistönsä oikeudet ja Saksa puolestaan tukea Puolan pyrkimyksiä päästä Euroopan yhteisön jäseneksi.
20. kesäkuuta – Saksan liittopäivät hyväksyi äänin 337–320 liittopäivien ja hallituksen siirtymisenBonnistaBerliiniin. Saksan liittoneuvosto jäi edelleen toistaiseksi Bonniin.
23. kesäkuuta –Norjan kuningasHarald V ja kuningatar Sonja vihittiin tehtäviinsäTrondheimin tuomiokirkossa tuhat vuotta vanhojen perinteiden mukaan. Mielipidemittausten mukaan 84 prosenttia norjalaisista kannattimonarkiaa.
24. kesäkuuta – Presidentti Mauno Koivisto matkusti vierailulle Moskovaan ja tapasi sen aikana muiden muassa Neuvostoliiton presidentinMihail Gorbatšovin ja Venäjän presidentinBoris Jeltsinin.
26. kesäkuuta – Kahdeksan tutkijan ryhmä aloitti YhdysvalloissaArizonan osavaltiossaBiosfääri II -kokeilun sulkeutumalla pinta-alaltaan 1,3 hehtaarin suuruisen lasikuvun alle. Kokeilun tarkoituksena oli kehittää itsenäinen, ekologisessa tasapainossa oleva elinympäristö, joka voisi toimia Maan ilmakehän ulkopuolella. Kokeilun piti kestää kaksi vuotta, mutta se ajautui vaikeuksiin ja keskeytettiin heinäkuussa1992. Myös kokeilun eettiset perusteet kyseenalaistettiin.
28. kesäkuuta – Sosialististen maiden talousjärjestön (SEV) toiminta päättyi virallisesti.
7. heinäkuuta – Brionin sopimus päätti kymmenpäiväisen sodanSlovenian ja Jugoslavian välillä ja viivytti Slovenian ja Kroatian itsenäistymistä kolmella kuukaudella.
21. heinäkuuta – Somalian sisällissodan osapuolet solmivat tulitauon ja sopivat vallanjaosta. Presidentiksi valittiinAli Mahdi Mohamed kahdeksi vuodeksi.
22. heinäkuuta – Presidentti Mauno Koivisto vahvisti uudenpuolustustilalain javalmiuslain, jotka oli säädetty perustuslain säätämisjärjestyksessä ja hyväksytty vaaditulla 2/3 enemmistöllä kaksilla peräkkäisillä valtiopäivillä. Lait antoivat hallitukselle laajat valtuudet poikkeusolojen, muun muassa taloudellisten ja poliittisten kriisien aikana.
28. heinäkuuta –Saksan ympäristöviranomaiset arvioivat, että entisen Itä-Saksan alueen ympäristön puhdistaminen länsieurooppalaiselle tasolle vaatii yli 10 miljardia Suomen markkaa kymmenen vuoden aikana.
1. elokuuta – Yhdysvaltain presidenttiGeorge H. W. Bush pitiUkrainassa vieraillessaan ns.Chicken Kiev -puheen, jossa hän varoitti ettei Yhdysvallat tue ”paikallisdespotismiin” johtavia itsenäistymishankkeita ja varoitti etnisestä vihasta lähtevästä nationalismista.
4. elokuuta – Kreikkalainen risteilyalusMS Oceanos upposi Etelä-Afrikan rannikolla, turma ei vaatinut kuolonuhreja.
7. elokuuta – Venäläinen poliitikkoVladimir Žirinovski kyseenalaisti antamassaan lausunnossa Suomen itsenäisyyden, koska hänen mielestäänVladimir Leninillä ei olisi ollut valtuuksia sen myöntämiseen vuonna1917.
12. elokuuta – Suomen puolustusvoimat ilmoitti ostavansa entisenItä-Saksan aseita ja ampumatarvikkeita yhteensä 200 miljoonalla markalla.
12. elokuuta –Metallica julkaisi viidennen albuminsaMetallican, joka tunnetaan myös ”Black Albumina” sen kannen värityksen vuoksi.
14. elokuuta – Ruotsin radio kertoi, että ruotsalaiset tiedusteluelimet olivat varautuneet toisesta maailmansodasta lähtien aina 1980-luvulle saakka ottamaan vastaan Suomen pakolaishallituksen, mikäli Neuvostoliitto olisi miehittänyt Suomen. Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelunCIA:n kerrottiin rahoittaneen toimia, joilla oli varauduttu Suomen ja Ruotsin mahdolliseen miehitykseen. Suomen puolustusministeriElisabeth Rehn sanoi, ettei Suomessa ollut tiedetty tällaisista suunnitelmista.
19. elokuuta – Albania ja Israel solmivat diplomaattisuhteet.
20. elokuuta –Viro julistautui itsenäiseksi. 100 000 ihmistä kerääntyiMoskovassa parlamenttitalon edustalle tukemaan presidentti Gorbatšovia.
21. elokuuta –Latvia julistautui itsenäiseksi. Neuvostoliiton vallankaappaus päättyi armeijan joukkojen tukiessa Gorbatšovia.
22. elokuuta – Presidentti Mauno Koivisto sanoi Neuvostoliiton vallankaappauksen panneen Suomen ulkopoliittisen linjan kovalle koetukselle, koska Suomi oli yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa puuttunut Neuvostoliiton sisäisiin asioihin arvostelemalla neuvostojohdon poliittisia ratkaisuja.
25. elokuuta – OpiskelijaLinus Torvalds lähetti viestin comp.os.minix-uutisryhmään kertoen kehittämästään käyttöjärjestelmän ytimestä.
25. elokuuta –Valko-Venäjä julistautui itsenäiseksi.
25. elokuuta – Suomi aloitti Baltian maiden kanssa neuvottelut normaalien diplomaattisuhteiden palauttamisesta. Uutta tunnustusta maiden itsenäisyydelle ei pidetty tarpeellisena, koska Suomi oli tunnustanut Baltian maiden itsenäisyyden jo 1920-luvulla eikä ollut tunnustanut niiden liittämistä Neuvostoliittoon vuonna1940. Diplomaattisuhteet palautettiin Suomen ja Baltian maiden välille 29. elokuuta.
27. elokuuta – Euroopan yhteisön jäsenmaat sopivat Baltian maiden tunnustamisesta. Muutamassa päivässä liki 40 maata ilmoitti tunnustavansa tai oli jo tunnustanut niiden itsenäisyyden.
27. elokuuta –Moldova julistautui itsenäiseksi.Romania tunnusti sen välittömästi.
11. syyskuuta – Neuvostoliitto ryhtyi kotiuttamaan Kuubassa olleita sotilaitaan.
13. syyskuuta –Lotta Svärd -järjestön perustamisesta tuli kuluneeksi 70 vuotta. Merkkipäivänä järjestettyyn juhlatilaisuuteen HelsinginFinlandia-talossa osallistui noin 1 600 entistä lottaa.
13. syyskuuta – Ensimmäiset Suomen Baltian maiden suurlähettiläät nimitettiin virkoihinsa. SuomenTallinnan-suurlähettilääksi tuli ulkoministeriön neuvotteleva virkamiesJaakko Kaurinkoski,Riian-suurlähettilääksi suurlähettiläs Antti Lassila jaVilnan-suurlähettilääksi ulkoministeriön neuvotteleva virkamies Taisto Tolvanen.
21.–30. syyskuuta –IAEA:n tarkastajat löysivätIrakin salaisen ydinohjelman dokumentit, jotka viranomaiset takavarikoivat estäen tarkastajia lähtemästä elleivät he luovuttaisi niitä kaikkia. Tästä seurasi nelipäiväinen pattitilanne. Irak luovutti, kun YK:n turvallisuusneuvosto uhkasi seuraamuksilla.
24. syyskuuta – Tuhannet mielenosoittajat vaativatZairen pääkaupungissaKinshasassa maan presidentinMobutu Sese Sekon eroa. Yli sata ihmistä kuoli hallituksen joukkojen hajottaessa mielenosoituksen aseellisesti.Ranska jaBelgia lähettivät joukkojaan Mobutun tueksi.
3. lokakuuta – Arviolta 25 000–40 000 ihmistä osallistui Helsingissä palkansaajakeskusjärjestöjen järjestämään, hallituksen ja työnantajajärjestöjen politiikkaa vastustaneeseen suurmielenosoitukseen.
5. lokakuuta – Ukrainan presidenttiLeonid Kravtšuk pyysi maailmanjuutalaisilta anteeksi ukrainalaisten osallistumistaNatsi-Saksan rikoksiin juutalaisia vastaan toisen maailmansodan aikana. Syyskuun lopussa oli tullut kuluneeksi 50 vuottaBabyn Jarin rotkossa lähelläKiovaa toimeenpannusta verilöylystä, jossa oli ammuttu lähes 34 000 juutalaista.
8. lokakuuta – KuvanveistäjäErkki Salmela voitti Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlarahan suunnittelukilpailun.Kultaista, tuhannen markan arvoista rahaa lyötiin 35 000 kappaletta keväällä 1992 jahopeista, sadan markan arvoista rahaa 300 000 kappaletta joulukuussa 1992.
10. lokakuuta – Kuuban presidenttiFidel Castro vakuuttiKuuban kommunistisen puolueen järjestyksessä neljännessä puoluekokouksessa Kuuban pysyvän sosialistisena maana. Castro valittiin uudelle kaudelle puolueen ensimmäiseksi sihteeriksi ja toiseksi sihteeriksi samoin uudelle kaudelle valittiin hänen veljensä, puolustusministeri ja asevoimien komentajaRaúl Castro.
15. lokakuuta – SDP:n puheenjohtajaPertti Paasio ilmoitti jättävänsä tehtävänsä.
18. lokakuuta – Neuvostoliitto ja Israel solmivat uudelleen 24 vuotta poikki olleet diplomaattisuhteensa, jotka olivat katkenneet vuoden1967kuuden päivän sodan vuoksi.
25. lokakuuta – Merivoimat karkotti sotaharjoitusten yhteydessä Suomen aluevesillä liikkuneen sukellusveneen varoituspommeilla.
29. lokakuuta – Ukrainan parlamentti päätti, ettäTšernobylin ydinvoimala suljetaan vuoden1993 aikana. Viimeinen voimalan neljästä reaktorista sammutettiin kuitenkin vasta joulukuussa2000.
2. marraskuuta – MetropoliittaBartolomeos I valitaan yksimielisesti uudeksi Konstantinopolin ja Uuden Rooman Arkkipiispaksi ja Ekumeeniseksi Patriarkaksi.
3. marraskuuta – Suomi ja Neuvostoliitto pääsivät yksimielisyyteenYYA-sopimuksen korvaavasta uudesta naapuruussopimuksesta. Paineet YYA-sopimuksen purkamiseksi olivat kasvaneet Saksan yhdistymisen jälkeen.
4. marraskuuta – Filippiinien entisen presidentin Ferdinand Marcosin leski Imelda Marcos palasi kotimaahansa, jossa hän sai kannattajiltaan sankarin vastaanoton. Imelda Marcosia odotti Filippiineillä myös syyte valtion varojen kavaltamisesta.
8. marraskuuta – Suomen evankelisluterilaisen kirkonkirkolliskokous hyväksyi uuden kirkkolain sekä kirkko- ja vaalijärjestyksen, joiden arvioitiin tulevan voimaan vuonna1994.
12. marraskuuta –Indonesian joukkojen tekemässä verilöylyssäDilin Santa Cruzin hautausmaalla tapettiin ainakin 271 itätimorilaista ja saman verran ihmisiä katosi.[8]
18. marraskuuta –Suomen Pankin pääjohtajaRolf Kullberg pyysi eroa virastaan, mutta presidenttiMauno Koivisto pyysi häntä jatkamaan. Myös pankin johtokunnan jäsenKalevi Sorsa oli pyytänyt eroa, mutta hän perui eronsa keskusteltuaan Koiviston kanssa. Kullberg ja Sorsa olivat vastustaneet markan devalvointia.
22. marraskuuta – Eduskunta hylkäsi kansanedustajaMarjatta Stenius-Kaukosen eroanomuksen. Stenius-Kaukonen oli perustellut anomustaan ”politiikan moraalisella rappiolla”.
Lentoyhtiö Pan Am ajautui konkurssiin ja lopetti toimintansa kokonaan 4. joulukuuta.Suomenlinnasta tuli Unescon maailmanperintökohde.Neuvostoliitto hajosi 15 eri valtioksi, tosin useimmat valtiot olivat itsenäistyneet jo hieman ennen Neuvostoliiton loppumista.
1. joulukuuta –Ukrainalaiset äänestäjät päättivät maan itsenäistymisestä. Venäjä, Puola jaKanada tunnustivat ensimmäisinä Ukrainan itsenäisyyden.
26. joulukuuta – Neuvostoliiton Korkein neuvosto kokoontui ja päätti Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton purkamisesta.
27. joulukuuta –SAS:n lentokoneMD-81 syöksyi maahanEtelä-Ruotsissa. Koneessa oli 122 matkustajaa ja 7 miehistön jäsentä, jotka kaikki selviytyivät hengissä ja joista vain 23 loukkaantui.
30. joulukuuta – Suomi tunnusti Venäjän, Armenian, Azerbaidžanin, Kazakstanin, Kirgisian, Moldovan, Tadžikistanin, Turkmenistanin, Ukrainan, Uzbekistanin ja Valko-Venäjän itsenäisyyden sekä Venäjän aseman Neuvostoliitonseuraajavaltiona. Georgian tunnustaminen lykättiin toistaiseksi maan sekavan sisäisen tilanteen vuoksi.
31. joulukuuta – Neuvostoliitto lakkasi lopullisesti olemasta.
.svg)
.jpg)
