Bakussa alkoi kymmeniä kuolonuhreja vaatinut armenialaisvastainen pogromi, joka kukistettiin verisesti neuvostoarmeijan voimin.Moskovassa avattiin Neuvostoliiton ensimmäinen McDonald's-ravintola.
10. tammikuuta –Time Warner -mediayhtiö syntyi Timen ja Warner Communications -yhtiöiden yhdistyttyä.
10. tammikuuta –Kiina lakkauttiPekingissä kesän 1989mielenosoitusten tukahduttamisesta lähtien voimassa olleensotatilan. Päätöksellä ei kuitenkaan katsottu olevan suurtakaan merkitystä, koska vain hallitusta tukeneet mielenosoitukset oli sallittu.
13. tammikuuta – AzerbaidžaninBakussa alkoipogromi armenialaisia vastaan. Azerbaidžanin kansanrintaman mielenosoituksen jälkeen alkoivat hyökkäykset, joissa tapettiin 90 armenia ja parikymmentä neuvostoarmeijan sotilasta.
25. tammikuuta –Liikenneturva ilmoitti, että Suomen tieliikenteessä oli vuoden 1989 aikana kuollut 750 ja loukkaantunut noin 13 000 ihmistä eli enemmän kuin kertaakaan 1980-luvulla. Syynä tähän pidettiin yleisen välinpitämättömyyden lisääntymistä.[1]
6. helmikuuta –Tilastokeskus ilmoitti, että Suomenbruttokansantuote oli kasvanut vuoden 1989 aikana viisi prosenttia. Suomen BKT oli kasvanut yhtäjaksoisesti vuodesta1977 alkaen keskimäärin 3,8 prosenttia vuodessa.
15. helmikuuta –Latvian korkein neuvosto julisti laittomaksi Latvian liittämisen Neuvostoliittoon vuonna1940 ja asetti tavoitteeksi maan itsenäisyyden palauttamisen.
15. helmikuuta – Suomessa alkoipankkilakko, joka sulki kaikki pankit yli kuukaudeksi Postipankkia lukuun ottamatta. Jo kolme viikkoa aiemmin oli alkanut maksuvälityssaarto, jonka aikana rahasuorituksia ei ollut välitetty pankkiryhmästä toiseen, ja helmikuun alussa työnantajan julistamatyösulku.
23. helmikuuta –Suomen Kommunistisen Puolueen edustajakokous päätti siirtää puolueen poliittisen toiminnan perustettavalle Vasemmistoliitolle, mutta säilyttää itse puolueen. Kokouksessa pidetyissä puheenvuoroissa arvosteltiin SKP:n toiminnassa vuosien aikana tehtyjä virheitä.
1. maaliskuuta – Pääesikunnan päällikkö, amiraaliJan Klenberg siirtyi uudeksi puolustusvoimain komentajaksi. Hänen edeltäjänsä kenraaliJaakko Valtanen jäi eläkkeelle. Valtanen oli viimeinen palveluksessa ollut, talvi- ja jatkosotiin osallistunut kenraali.
2. maaliskuuta – Neuvostoliitto ilmoitti kotiuttavansa kaikkiMongoliassa olevat 55 000 sotilastaan vuoden1992 loppuun mennessä.
3. maaliskuuta – Oikeustieteen kandidaattiEsa Swanljung valittiin STTK:n uudeksi puheenjohtajaksi valtakunnansovittelijaksi siirtyneen Jorma Reinin tilalle.
9. maaliskuuta –Albania ilmaisi halukkuutensa osallistua seuraavaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokoukseen. Albania oli ainoana Euroopan maana jättäytynyt pois Helsingissä vuonna1975 pidetystäkokouksesta.
9. maaliskuuta –Georgian korkein neuvosto julisti laittomaksi maan liittämisen Neuvostoliittoon vuonna1922 ja asetti tavoitteeksi itsenäisyyden palauttamisen.
13. maaliskuuta – PääministeriHarri Holkeri esitti eduskunnalle hallituksen selonteon Suomen liittymisestä kaavailtuun eurooppalaiseen talousalueeseen (ETA).
13. maaliskuuta –Talvisodan päättymisestä tuli kuluneeksi 50 vuotta.
15. maaliskuuta – Neuvostoliitto ilmoitti Liettuan itsenäisyysjulistuksen olevan laiton.
18. maaliskuuta – Yhteisarvoltaan sadan miljoonandollarin arvoiset 12 taulua varastettiin Isabella Stewart Gardner -museostaBostonissa. Maalauksia ei ole toistaiseksi löydetty.
27. maaliskuuta – Eduskunta hyväksyi vaalilain muutoksen, jonka nojalla presidentin-, eduskunta- ja kunnallisvaalit muuttuivat kaksipäiväisistä yksipäiväisiksi. Ensimmäiset yksipäiväiset vaalit olivatvuoden 1991 eduskuntavaalit.
Tuhopoltto ja turvatoimien laiminlyöntiScandinavian Star -risteilyaluksella surmasivat 160 ihmistä.Hubble-avaruusteleskooppi laukaistiin kiertoradalle.
4. huhtikuuta –Postipankki ilmoitti sulkevansa noin 1900 konttoriaan eri puolilla maata seuraavien kahden vuoden aikana.
7. huhtikuuta –Bahaman mukavuuslipun alla purjehtinut risteilyalusScandinavian Star paloi Oslonvuonossa, jolloin 160 ihmistä sai surmansa. Laivan turvatoimet oli laiminlyöty ja palo oli sytytetty tahallaan.[2]
13. huhtikuuta – Neuvostoliitto tunnusti syyllisyytensäKatynissa vuonna1940 tehtyyn tuhansien puolalaisten upseerienjoukkomurhaan. Tähän asti se oli syyttänyt teostaNatsi-Saksaa. Neuvostoliitto ilmoitti, että teosta oli ollut vastuussaJosif Stalinin aikainen salainen poliisiNKVD.
19. huhtikuuta –Nicaraguan yhdeksän vuotta kestänyt sisällissota päättyi, kun hallitus ja sitä vastustaneet contra-sissit solmivat aselevon.
23. huhtikuuta – Namibia liittyi YK:n jäseneksi, jolloin siitä tuli järjestön 160. jäsenmaa.
24. huhtikuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei SKDL:n kansanedustajien kauppa- ja teollisuusministeriIlkka Suomista ja ulkomaankauppaministeriPertti Salolaista vastaan syyskuussa 1989 tekemä tutkintapyyntö antanut aihetta jatkotoimiin eikä syytteiden nostamiseen heitä vastaanvaltakunnanoikeudessa. Tutkintapyynnön aiheena oli ollut Suomisen ja Salolaisen toimintaWärtsilä Meriteollisuuden talousvaikeuksien yhteydessä.
2. toukokuuta – UlkoministeriPertti Paasio esitti Suomessa vierailleelle Iranin ulkoministerilleAli Akbar Velayatille Suomen virallisen vastalauseen kirjailijaSalman Rushdielle langetetun tappotuomion vuoksi. Paasio sanoi tuomion haittaavan Suomen ja Iranin välisiä suhteita. Iranin uskonnollinen johtajaAli Khamenei oli helmikuussa uudistanut Rushdien tuomion.
17. toukokuuta –Ruotsin arvokkaimpiin kirkkorakennuksiin kuuluva, 1600-luvulla rakennettu Katariinan kirkkoTukholmassa Södermalmin kaupunginosassa, tuhoutui tulipalossa. Kirkko päätettiin rakentaa uudelleen.
22. toukokuuta –Pohjois- jaEtelä-Jemen yhdistyivätJemeniksi. Yhdistyneen valtion pääkaupungiksi tuli Pohjois-Jemenin pääkaupunkiSanaa ja taloudelliseksi keskukseksi Etelä-Jemenin pääkaupunkiAden. Sosialistisen Etelä-Jemenin katoaminen kartalta vähensi merkittävästi Neuvostoliiton vaikutusvaltaa Lähi-idässä.
27. toukokuuta –Burmassa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit sitten vuoden 1960. Ne voittiAung San Suu Kyin johtama Kansallinen demokratialiike, mutta sotilashallitus kieltäytyi luopumasta asemastaan.
27.toukokuuta Voltin rautatieaseman matkustajaliikenne lopetettiin
1. kesäkuuta –Yleisradion radiokanavilla toteutettiin uuden radiojohtajanOlli Alhon sommittelemauudistus. Entistenyleis- jarinnakkaisohjelmien tilalle tulivatYle 1 (Ylen ykkönen),Yle 2 (Radiomafia) jaYle 3 (Radio Suomi). Alhon mukaan kanavauudistuksella, etenkin Radiomafian perustamisella, pyrittiin vastaamaan tehokkaammin kaupallisten radiokanavien haasteeseen.
4. kesäkuuta – Poliisi ja turvallisuusmiehet estivät opiskelijoiden mielenosoituksenPekingin Taivaallisen rauhan aukiolla vuoden 1989mielenosoitusten tukahduttamisen vuosipäivänä. Aukio suljettiin kaikilta ulkopuolisilta.
5. kesäkuuta – MetsäteollisuusyhtiötRauma-Repola jaYhtyneet Paperitehtaat allekirjoittivat sopimuksen yhtiöiden yhtymisestä Repola Oy:ksi vuoden 1991 alussa.
7. kesäkuuta –Varsovan liitto päätti muuttaa rakennettaan ja toimintatapojaan sotilasliitosta ”suvereenien valtioiden liitoksi” vuoden 1991 alkuun mennessä. Päätöstä pidettiin loppuna Neuvostoliiton johtoasemalle.
11. kesäkuuta – Yhdysvaltalainen amiraali John Poindexter tuomittiinIran–Contra-skandaalia käsitelleessä oikeudenkäynnissä kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen ja 250 dollarin sakkoihin. Poindexter oli toiminut presidenttiRonald Reaganin turvallisuuspoliittisena neuvonantajana ja oli seitsemästä jutun vuoksi oikeuteen joutuneesta henkilöstä ainoa ehdottomaan vankeuteen tuomittu.
19. kesäkuuta – 20-vuotiaan neuvostoliittolaisen opiskelijan Oleg Kozlovin kaappaamaAeroflotin matkustajakone laskeutuiHelsinki-Vantaan lentoasemalle. Kozlov kaappasi Riiasta Murmanskiin matkalla olleen koneen ja uhkasi räjäyttää sen. Alun perin Ruotsiin pyrkinyt Kozlov antautui poliisille ja anoi Suomesta poliittistaturvapaikkaa.[4] Anomus hylättiin ja Kozlov palautettiin Neuvostoliittoon heinäkuun lopulla. Parin kuukauden aikana Suomeen ja Ruotsiin kaapattiin tai yritettiin kaapata liki 20 neuvostoliittolaista matkustajakonetta.
20.–21. kesäkuuta – Iranissa Manjilin–Rudbarin alueella tapahtui voimakasmaanjäristys, jossa kuoli arviolta 40 000–50 000 ja loukkaantui yli 60 000 ihmistä.
22. kesäkuuta – Tunnetuin Länsi- ja Itä-Saksan välinen rajanylityspaikka,Berliinissä sijainnut ja Saksan kahtiajaon yhdeksi symboliksi muodostunutCheckpoint Charlie poistettiin käytöstä juhlavin menoin.
25. kesäkuuta –Puolan riippumatonSolidaarisuus-ammattiliitto hajosi kahtia sisäisten kiistojensa vuoksi. Liikkeen oppositio oli syyttänyt puheenjohtajaLech Wałęsaa yksinvaltaisuudesta.
26. kesäkuuta – Unkari ilmoitti eroavansa Varsovan liitosta vuoden 1991 loppuun mennessä.
1. heinäkuuta – Länsi- ja Itä-Saksan talous- ja rahaliitto astui voimaan. Itäsaksalaiset saivat käyttöönsä läntisen D-markan ja Itä-Saksan markka poistui käytöstä.
5. heinäkuuta –Nato ilmoitti luopuvansa vuodesta1967 noudattamastaan ”joustavan vastaiskun” opista ja julistiydinaseet ”viimeiseksi keinoksi”. Päätös oli vastaus Neuvostoliiton presidentin Mihail Gorbatšovin kesäkuiselle julistuksellekylmän sodan päättymisestä.
8. heinäkuuta – Neuvostoliitto ilmoitti ryhtyvänsä luopumaan asteittain talousavustaanKuuballe jaVietnamille. Yhdysvallat oli vaatinut Neuvostoliittoa lopettamaan Kuuban tukemisen ehtona talousavun myöntämiseksi Neuvostoliitolle.
7. elokuuta – Irak sulki rajansa ja ilmoitti pitävänsä maassa olevia ulkomaalaisia panttivankeina – kansallisuudesta riippumatta – ja tarvittaessaihmiskilpinä strategisesti tärkeissä kohteissa.
8. elokuuta – Irak liitti Kuwaitin itseensä ”ikuisiksi ajoiksi” ja määräsi Kuwaitissa toimineet ulkomaiset edustustot siirtymään Bagdadiin.
14. elokuuta – Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov palautti kaikkienJosif Stalinin valtakaudella surmattujen ihmisten kunnian ja mitätöi tuolloin langetetut kuolemantuomiot.
15. elokuuta –Liechtenstein liittyi Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi järjestön 160. jäsenmaana. YK:n jäsenmaiden lukumäärä oli vähentynyt aiemmin yhdellä Pohjois- ja Etelä-Jemenin yhdistyttyä.
15. elokuuta – Neuvostoliitto päätti palauttaa kansalaisoikeudet useille vuosina1966–1988 maanpakoon joutuneille kulttuurihenkilöille. Yksi tunnetuimmista oli Yhdysvalloissa oleskellut Nobel-kirjailijaAleksandr Solženitsyn, joka kuitenkin kieltäytyi ottamasta niitä vastaan.
26. elokuuta –Itävallan presidenttiKurt Waldheim vieraili Irakissa ja sai neuvotelluksi maastapoistumisluvan kaikille Itävallan kansalaisille. Monissa Euroopan maissa Waldheimia arvosteltiin poikkeamisesta yhteisesti sovitulta linjalta.
28. elokuuta – Ison-Britannian pääministeriMargaret Thatcher saapui kolmen päivän vierailulle Suomeen. Thatcher esitti vierailun aikana mielipiteenään, että Suomen puolueettomuus ei olisi este Suomen liittymiselleEuroopan yhteisön jäseneksi.
31. elokuuta – YK:n pääsihteeriJavier Perez de Cuellar tapasi Irakin ulkoministerinTariq Azizin Bagdadissa, mutta heidän neuvottelunsa Kuwaitin kriisin ratkaisemisesta jäivät tuloksettomiksi.
3. syyskuuta – KuvanveistäjäPekka Kauhasen muotoilema presidenttiUrho Kekkosen muistomerkkiSuuri aika paljastettiinKajaanissa. Kekkosen syntymästä oli kulunut 90 vuotta. Urho Kekkonen oli asunut Kajaanissa nuoruudessaan 1910- ja 1920-luvuilla.
5. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto vaati Yleisradion TV-uutisten haastattelussa Irakin pikaista ja ehdotonta vetäytymistä Kuwaitista sekä Irakin ottamienpanttivankien vapauttamista ehdoitta. Koiviston kannanottoa pidettiin poikkeuksellisen jyrkkänä. Koivisto korostiYK:n roolia kriisin ratkaisemisessa.
8. syyskuuta – Irakin hyökkäyksen vuoksi Neuvostoliitto ja Yhdysvallat päättivät järjestää pikaisesti huippukokouksen.Mihail Gorbatšov jaGeorge Bush tapasivat Helsingissä vain viikon varoitusajalla.Mauno Koivisto isännöi tilaisuutta.
14. syyskuuta – Suomen hallitus alkoi painattaa polttonesteiden säännöstelykuponkeja Kuwaitin kriisin mahdollisesti aiheuttaman polttoainepulan varalta.
18. syyskuuta – Yhdysvallat ilmoitti sulkevansa lähivuosina yli sata sotilastukikohtaansa eri puolilla maailmaa. Suurin osa suljettavista tukikohdista sijaitsi kuitenkin Länsi-Saksan alueella.
19. syyskuuta – Puolan presidenttiWojciech Jaruzelski ilmoitti eroavansa virastaan kesken virkakautensa. Hänet oli valittu kuuden vuoden virkakaudelle kesällä1989. Jaruzelskia oli painostettu eroamaan hänen kommunistitaustansa vuoksi. Solidaarisuus-järjestön johtaja Lech Wałeşa ilmoittautui ehdokkaaksi seuraaviin presidentinvaaleihin 21. syyskuuta.
21. syyskuuta – Suomi muuttiPariisin rauhansopimuksen tulkintaa. Sopimuksen Suomen täysivaltaista asemaa ja puolustusta koskevien kohtien oli katsottu vanhentuneen Euroopan poliittisten olojen muututtua. Sopimustekstistä poistettiin myös viittaukset ”Saksaan tai sen kanssa liitossa olevaan valtioon” vihollismaana. Sopimuksen toiset osapuolet, Neuvostoliitto jaIso-Britannia, eivät vastustaneet Suomen uutta tulkintaa. Ydinaseiden osalta Suomi totesi, että kansainvälinenydinsulkusopimus, johon Suomi oli liittynyt vuonna 1969, kielsi ydinaseiden hankkimisen.
24. syyskuuta – Etelä-Afrikan presidenttiFrederik de Klerk vieraili Yhdysvalloissa ensimmäisenä Etelä-Afrikan valtionpäämiehenä toisen maailmansodan jälkeen. Yhdysvallat ei kuitenkaan purkanut Etelä-Afrikan vastaisia talouspakotteita.
25. syyskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto julisti Irakin ilmasaartoon lukuun ottamatta avustusjärjestöjen valvomia humanitaarisia lentoja.
28. syyskuuta – Karttakeskus julkaisi uusintapainoksena vuoden1938kartanKarjalan kannaksesta. Se oli yksityiskohtaisin saatavissa oleva kartta alueesta.
4. lokakuuta –Suomen KeskustanJohannes Virolaisesta tuli eduskuntavuorokausilla mitattuna Suomen kaikkien aikojen pitkäaikaisin kansanedustaja. Virolainen oli ollut eduskunnan jäsenenä yhtäjaksoisesti vuosina1945–1983 ja uudelleen vuodesta1987 yhteensä 42 valtiopäivillä. Edellinen ennätys oli ollutRKP:nJohn Österholmin nimissä; Österholm oli istunut eduskunnassa vuodet1919–1960 yhteensä 46 valtiopäivillä.
19. lokakuuta –Pohjoismaiden neuvoston valtuuskunta vieraili Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Neuvosto asettui tukemaan Baltian maiden itsenäisyyttä.
19. lokakuuta – YmpäristöministeriKaj Bärlund nimitettiinvesi- ja ympäristöhallituksen pääjohtajaksi joulukuun alusta lukien. Bärlund siirtyi uuteen tehtäväänsä kuitenkin vasta hallituksen erottua kevääneduskuntavaalien jälkeen.
21. lokakuuta – Irakissa vieraillut suomalainen valtuuskunta, johon kuuluivat kansanedustajatPekka Haavisto (Vihr.),Saara-Maria Paakkinen (SDP) jaMarjatta Stenius-Kaukonen (Vas.), sai Irakin vapauttamaan viisi kaikkiaan 14 suomalaisesta panttivangista, jotka olivat jääneet maahan Persianlahden kriisin puhjettua.
1. marraskuuta – Suomessa otettiin käyttöön kuvanveistäjäAntti Neuvosen suunnittelemat uudet 10 ja 50 pennin kolikot. Samalla lopetettiin viiden ja kahdenkymmenen pennin kolikoiden valmistus. Uudet yhden, viiden ja kymmenen markan kolikot oli tarkoitus saada käyttöön vuonna 1993.
6. marraskuuta –Itävalta kumosi Suomen esimerkkiä seuraten vuoden1955 valtiosopimuksestaan vanhentuneiksi katsotut aseistusta rajoittaneet kohdat.
9. marraskuuta – Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov saapui valtiovierailulle Saksaan. Vierailun aikana Gorbatšov ja liittokansleri Helmut Kohl allekirjoittivat laajan sopimuksen maiden välisten suhteiden uudistamisesta.
13. marraskuuta –SAK:n puheenjohtajaPertti Viinanen jätti paikkansa ja siirtyi Eläketiedotustoimiston toimitusjohtajaksi. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin järjestön sihteeriLauri Ihalainen.
14. marraskuuta – Britannian entinen puolustusministeriMichael Heseltine ilmoittautuiMargaret Thatcherin vastaehdokkaaksi konservatiivipuolueen puheenjohtajan vaaliin. Heseltine oli eronnut Thatcherin hallituksesta Euroopan yhteisöstä syntyneiden erimielisyyksien vuoksi vuonna 1986.
26. marraskuuta – Suomeen saapui rautateitseVainikkalan kautta ensimmäinen suuri ryhmäsomaleja (120 henkilöä), jotka anoivat poliittistaturvapaikkaa. Seuraavana päivänä somaleja saapui lähes yhtä suuri joukko ja uusi suurehko aalto seurasi vuodenvaihteen 1990–1991 tienoilla.
28. marraskuuta –Sveitsiläinen Appenzell-Innerrhodenin kantoni pakotettiin myöntämäänäänioikeus naisille. Kantonin naiset saivat äänioikeuden viimeisinä koko Euroopassa.
29. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätös numero 678 salli voimankäytön, ellei Irak ajoissa vetäydy valtaamastaan Kuwaitista ja vapauta kaikkia ulkomaisia vankeja. Myös turvallisuusneuvoston vaihtuvana jäsenenä ollut Suomi äänesti päätöslauselman puolesta.
30. marraskuuta – PankinjohtajaUlf Sundqvist (SDP) ja kansanedustajaPaavo Väyrynen (Kesk.) vierailivat Irakissa. Vierailun tuloksena vapautettiin viisi Irakissa vielä olleista yhdeksästä suomalaisesta panttivangista. Loput neljä panttivankia pääsivät palaamaan Suomeen joulukuussa.
1. joulukuuta –Itä-Saksan entinen valtionpäämiesErich Honecker pidätettiin syytettynä siitä, että hän oliBerliinin muurin rakentamisen jälkeen henkilökohtaisesti antanut käskyn ampua kaikki pakoa länteen yrittäneet itäsaksalaiset.
1. joulukuuta – KeskiafrikkalaisenTšadin kapinalliset valtasivat maan pääkaupunginN’Djamenan. PresidenttiHissène Habré pakeni naapurimaahanKameruniin ja uudeksi presidentiksi julistautui maan armeijan entinen esikuntapäällikkö kenraaliIdriss Déby. Tšadin sisäisen sekasorron ei uskottu päättyvän vielä aikoihin.
2. joulukuuta –Helmut Kohl valittiin vapailla vaaleilla koko Saksan kansleriksi ensi kertaa sitten vuoden1932. Liittopäivävaalien voittajaksi tuli kristillisdemokraattinen puolueCDU.
2. joulukuuta –Latvian puoluejohtajana vuosina 1984–1988 toiminutBoris Pugo nimitettiin Neuvostoliiton sisäministeriksi.
10. joulukuuta –Neuvostoliitto ilmoitti lopettavansa ns.clearing-järjestelmän ja siirtyvänsä normaaliin ulkomaankauppaan kaikkien muiden maiden, myös Suomen, kanssa. Muutos toteutettiin ilman siirtymäkautta vuodenvaihteessa 1990–1991. Tämä merkitsi kovaa iskua Suomen vientiteollisuudelle, joka oli toivonut useiden vuosien siirtymäaikaa. Neuvostoliiton osuus Suomen ulkomaankaupasta oli ollut suurimmillaan vuosina 1982–1983 liki neljännes, mutta se oli supistunut vuoteen 1990 mennessä noin kymmeneen prosenttiin.[6]
12. joulukuuta – Suomen hallitus päätti ryhtyä valmistelemaanenergian tuontisäännöstelyn purkamista Neuvostoliiton kanssa käydyn clearing-kaupan päättymisen vuoksi. Muun muassaraakaöljyä saisivat jatkossa tuoda muutkin yritykset kuinNeste.
20. joulukuuta – Neuvostoliiton ulkoministeriEduard Ševardnadze erosi virastaan katsottuaan ”taantumuksellisten voimien” hyökänneenperestroikan ulkopoliittista linjaa vastaan ja varoitti Neuvostoliiton voivan luisuadiktatuuriin.
25. joulukuuta – Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov sai lisää valtaoikeuksia, kunkansanedustajien kongressi päätti myöntää presidentille oikeuden kumota hallituksen hyväksymät lait, mikäli ne olivat ristiriidassa perustuslain tai muiden lakien kanssa.
27. joulukuuta – Albania ilmoitti alkavansa siirtyä vähitellen markkinatalouteen.
27. joulukuuta – Kahdeksan merimiestä hukkuiHangon Koverharin edustallaFinn-Baltic-työntöaluksen ja proomun kaaduttua kovassa merenkäynnissä. Kaksi miehistön jäsentä saatiin pelastetuiksi työntöaluksen konehuoneesta. Proomun lastina oli RuotsinLuulajasta tuotua rautamalmia.
31. joulukuuta – Noin 200 000 Neuvostoliitonjuutalaisen ilmoitettiin muuttaneen Israeliin vuoden 1990 aikana. Näistä pieni osa oli matkustanut Suomen kautta. Vuoden 1992 loppuun mennessä ennakoitiin miljoonan Neuvostoliiton juutalaisen muuttavan Israeliin ja seuraavan miljoonan vuoteen 1995 mennessä.[7]
.jpg)
.jpg)
.svg)
_(cropped).JPG)
