16. tammikuuta –Palestiinan vapautusjärjestönPLO:n johtajaJasser Arafat saapui kaksipäiväiselle viralliselle vierailulle Suomeen ja tapasi maan koko poliittisen johdon sekä arkkipiispaJohn Vikströmin. Vierailua sävyttivät erittäin tiukat turvatoimet.
25. tammikuuta – 14-vuotias raumalainen koulupoika ampui kahta koulutoveriaan aseella kesken oppitunnin. Molemmat uhrit kuolivat vammoihinsa myöhemmin samana päivänä.Raumanmeren koulusurmat on ensimmäinen kouluampuminen Suomen historiassa.
28. tammikuuta − Kansainvälinen ympäristöjärjestöGreenpeace ilmoitti perustavansa toimiston Helsinkiin.
3. helmikuuta –Paraguayta 35 vuotta yksinvaltaisesti hallinnut kenraaliAlfredo Stroessner syöstiin vallasta. Väkivaltaisessa kaappauksessa sai surmansa liki 300 ihmistä. Stroessner pakeniBrasiliaan.
3. helmikuuta – PresidenttiRisto Rytin syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta.
10. helmikuuta – KansanedustajaUrpo Leppänen erosiSMP:stä ja perusti omanVapaat demokraatit -eduskuntaryhmänsä. Myöhemmin hän liittyiLiberaaliseen Kansanpuolueeseen, jonka ainoa kansanedustaja hänestä tuli. Leppänen oli toiminut SMP:n puoluesihteerinä kahteen otteeseen vuosina 1972−1977 ja 1979−1984.
18. helmikuuta – Kirjailija Salman Rushdie pyysi julkisesti anteeksi kaikilta muslimeiltaSaatanalliset säkeet -romaaninsa aiheuttamaa mielipahaa. Muslimit olivat polttaneet kyseisiä kirjoja julkisesti eri puolilla maailmaa.
21. helmikuuta – Ulkoministeri Pertti Paasio esitti Iranin Helsingin-suurlähettiläälle Suomen virallisen vastalauseen Salman Rushdielle langetetun kuolemantuomion vuoksi.WSOY ilmoitti julkaisevansaSaatanalliset säkeet -romaanin suomeksi.
17. maaliskuuta − PääministeriHarri Holkeri nimitettiin Kalevi Sorsan tilalle suomalais-neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyökomission suomalaisosapuolen puheenjohtajaksi.
21. maaliskuuta – Viro päätti siirtyä samaan aikavyöhykkeeseen kuin Suomi.
26. maaliskuuta – Neuvostoliitossa järjestettiin ensimmäiset uudenkansanedustajain kongressin vaalit, joissa ehdokkaina oli muitakin kuin kommunistisen puolueen jäseniä. Vaaleissa herätti huomiota muun muassa Moskovan entisen puoluejohtajanBoris Jeltsinin aktiivinen kampanja – hän keräsi henkilökohtaisesti yli viisi miljoonaa ääntä eli lähes 90 prosenttia kaikista omassa vaalipiirissään annetuista äänistä.[1][2]
28. maaliskuuta −Hellas-Piano Oy:stä tuli Suomen ainoapianojen valmistaja sen ostettua ainoan kotimaisen kilpailijansa Fazer-Piano Oy:n koko osakekannan.
4. huhtikuuta Puolan kommunistihallitus jaSolidaarisuus-ammattiyhdistysliike pääsivät sopimukseen, että maassa oli kesäkuussa pidettävä parlamenttivaalit, joihin myös Solidaarisuus-liike sai asettaa ehdokkaita.
27. huhtikuuta – Noin 150 000 poliittisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia vaatinutta opiskelijaa kokoontuiPekinginTiananmenin aukiolle viranomaisten nimenomaisesta kiellosta huolimatta. Mielenosoitus oli suurin 40 vuoteen.
28. huhtikuuta –Belgialainen oikeusistuin langetti kolmen vuoden vankeustuomiot 14 brittiläiselle jalkapallofanille, joiden katsottiin ainakin välillisesti aiheuttaneen 39 ihmisen kuolemanHeyselinjalkapallostadionilla syntyneessä mellakassa toukokuussa1985. Lisäksi 14 muuta henkilöä tuomittiin sakkoihin.
Suomesta tuli Euroopan neuvoston jäsen.Outokummun kaivostoiminta loppui.
2. toukokuuta – Unkari ryhtyi purkamaanItävallan vastaisella rajalla sijainnutta, 1960-luvulla rakennettua hälytyslaittein varustettua aitaa, koska se oli ”teknisesti ja poliittisesti vanhentunut”.
12. toukokuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimittiPääesikunnan päällikön, vara-amiraaliJan Klenbergin uudeksi puolustusvoimain komentajaksi maaliskuun 1990 alusta lukien. Klenbergin seuraajaksi Pääesikunnan päällikkönä Koivisto nimitti mm. YK:n rauhanturvatehtävissä toimineen kenraaliluutnanttiGustav Hägglundin.
30. toukokuuta – Unkarin kommunistisen puolueen keskuskomitea tunnusti, että entinen pääministeriImre Nagy oli tuomittu kuolemaan ja teloitettu vuonna1958 tekaistujen syiden nojalla. Nagy haudattiin uudelleen valtiollisin kunnianosoituksin16. kesäkuuta.
2. kesäkuuta − Presidentti Mauno Koivisto nimitti eduskunnan oikeusasiamiehenOlavi HeinosenKorkeimman oikeuden presidentiksi. KKO:n edellinen presidenttiCurt Olsson jäi eläkkeelle.
4. kesäkuuta – Neuvostoliitossa Baskiriassa lähellä Ulu-Teliakia tapahtui räjähdys kahden junan sytyttäessä kaasuputkesta vuotaneen kaasun. Räjähdyksessä sai surmansa 575 ja 623 sai vammoja.[3]
6. kesäkuuta − OopperalaulajaMartti Talvela nimitettiinSuomen Kansallisoopperan johtajaksi vuoden 1991 alusta lukien ja pääjohtajaksi elokuun 1992 alusta lukien. Talvela kuoli kuitenkin äkilliseen sairauskohtaukseen kotonaanJuvalla heinäkuun lopulla.
11. kesäkuuta – Kiinan johtajaDeng Xiaoping ja pääministeriLi Peng kiittivät Kiinan kansanarmeijan sotilaita "erinomaisesta suorituksesta" näiden tukahdutettua "vastavallankumouksellisen" opiskelijamielenosoituksen.
24. kesäkuuta – Kiinan puoluejohtajaZhao Ziyang erotettiin tehtävistään syytettynä opiskelijamielenosoituksen tukemisesta. Uudeksi puoluejohtajaksi nimitettiin kovan linjanJiang Zemin.
6. heinäkuuta – Unkarin hallitus julisti entiselle pääministerilleImre Nagylle ja muille vuoden1956kansannousun johtajille langetetut kuolemantuomiot mitättömiksi ja poliittisista syistä annetuiksi.
8. heinäkuuta –Varsovan liitto ilmoitti, että jokaisella sen jäsenmaalla on oikeus päättää itse omista asioistaan. Tätä pidettiin voittona Mihail Gorbatšovin näkemykselle "erilaisista teistäsosialismiin".
9. heinäkuuta − Yhdysvaltain presidenttiGeorge Bush ja rouvaBarbara Bush saapuivat Puolaan viralliselle vierailulle, jonka aikana he tapasivatSolidaarisuus-liikkeen johtajanLech Walesan tämän kotonaGdańskissa. George Bush lupasi Yhdysvalloilta talousapua Puolalle 100 miljardin dollarin arvosta.
19. heinäkuuta −United Airlinesin lento 232: moottori rikkoutui ja hydrauliikkajohdot katkesivat, minkä jälkeen kone teki äärimmäisen haastavassa tilaneessa pakkolaskun suurella nopeudellaSioux Cityn lentoasemalle. 111 matkustajaa kuoli, 172 loukkaantui.
29. heinäkuuta − Iranin parlamentin puhemiesAli Akbar Hashemi Rafsanjani valittiin maan uudeksi presidentiksi. Samalla lakkautettiin pääministerin virka ja lisättiin presidentin valtaoikeuksia.
14. elokuuta −Etelä-Afrikan presidenttiP.W. Botha erosi virastaan kesken virkakautensa kärsittyään tappion oman puolueensa sisäisessä valtataistelussa. Väliaikaiseksi presidentiksi valittiin puoluejohtajaFrederik de Klerk.
17. elokuuta –Puolan parlamentti tuomitsi Puolan osallistumisen Tšekkoslovakian miehitykseen vuonna1968.
27. elokuuta – Viisi räjähtäviä kemikaaleja sisältänyttä neuvostoliittolaista, Keski-Eurooppaan matkalla ollutta säiliövaunua syttyi palamaanHaminan ratapihalla. Lähiympäristöstä evakuoitiin liki 200 asukasta. Henkilövahingoilta vältyttiin, vaikka sammutustöitä haittasi veden puute. Onnettomuus herätti keskustelun vaarallisten aineiden kauttakuljetuksista Suomen rautateillä.
Syyskuun alussa Helsingin metro laajeniMellunmäkeen.
1. syyskuuta – Yhdysvallat katkaisi diplomaattisuhteensaPanamaan ja asetti ehdoksi suhteiden palauttamiselle Panaman johtajanManuel Noriegan kukistamisen.
8. syyskuuta − 55 ihmistä kuoli norjalaisenConvair Metropolitan -potkuriturbiinikoneen syöksyessä mereenTanskan pohjoisrannikolla.
8. syyskuuta −Etiopian hallitus ja sitä vastaan taistelleidenEritrean sissien johtajat aloittivat rauhanneuvottelut Yhdysvaltain entisen presidentinJimmy Carterin välityksellä.
21. syyskuuta − Neljä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäsentä,Markus Aaltonen (SDP),Esko Almgren (SKL),Jörn Donner (RKP) jaEeva Kuuskoski-Vikatmaa (Kesk.), aloitti viikon pituisen vierailunBotswanassa ja Namibiassa. Suunniteltu käynti Etelä-Afrikassa jouduttiin perumaan asiasta kotimaassa nousseen kohun vuoksi. Ainoana valtuuskunnan jäsenenä Jörn Donner kävi tutustumassa lähemmin Etelä-Afrikan oloihin.
22. syyskuuta − SKDL:n kansanedustajat pyysivät eduskunnan perustuslakivaliokuntaa tutkimaan kauppa- ja teollisuusministeriIlkka Suomisen ja ulkomaankauppaministeriPertti Salolaisen toiminnan lainmukaisuuden heidän esitettyään valtion sitoumuksiaWärtsilä Meriteollisuuden veloille.
3. lokakuuta − Panaman johtajaa Manuel Noriegaa vastaan tehtiin epäonnistunut vallankaappausyritys.
5. lokakuuta –Kiina esitti Norjan suurkäräjien Nobel-komitealle voimakkaan vastalauseen sen vuoksi, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntääTiibetin hengelliselle johtajalle14. dalai-lamalle. Kiina piti dalai-lamaa "vaarallisena kansankiihottajana" ja uhkasi Norjaa taloudellisilla ja poliittisilla vastatoimilla.
11. lokakuuta –Svean hovioikeus vapauttiOlof Palmen murhasta syytetynChrister Petterssonin näytön puutteessa. Syyttäjä ei valittanut päätöksestä. Pettersson vaati kahden miljoonan kruunun korvauksia kymmenen kuukautta kestäneestä vapaudenriistosta; Ruotsin valtio maksoi hänelle 300 000 kruunua toukokuussa 1990.
25.–27. lokakuuta – Neuvostoliiton presidenttiMihail Gorbatšov ja hänen puolisonsaRaisa Gorbatšova tekivät valtiovierailun Suomeen. Vierailun aikana Gorbatšov tunnusti Suomen virallisesti puolueettomaksi.[7]
31. lokakuuta −Turkin parlamentti valitsi maan uudeksi presidentiksi pääministeriTurgut Özalin. Hänen edeltäjänsä kenraaliKenan Evren oli tullut valtaan vallankaappauksella syyskuussa1980.
11. marraskuuta –Latvian korkein neuvosto julisti laittomaksi maan liittämisen Neuvostoliittoon vuonna1940.Viron korkein neuvosto teki vastaavan päätöksen seuraavana päivänä.
15. marraskuuta −Kemira ilmoitti luopuvansa Soklin fosforikaivoshankkeesta, koska sen kustannukset olivat nousseet 25 prosenttia kahdessa vuodessa eikä kaivosta pidetty riittävän kannattavana. Hanke oli pantu vireille jo 1960-luvulla ja kaivos olisi sijoittunutLappiinSavukosken kunnan koillisosaan.
16. marraskuuta − Unkari jätti jäsenhakemuksen Euroopan neuvostolle.
24. marraskuuta – Tšekkoslovakian puoluejohtajaMiloš Jakeš erosi ehdittyään hoitaa virkaansa vain vajaat kaksi vuotta.
28. marraskuuta – Tšekkoslovakian kommunistinen puolue määräsi pidettäväksi monipuoluevaalit.
28. marraskuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, etteiPaavo Väyrynen ollut rikkonut ministerivastuulakia neuvotellessaan neuvostodiplomaatti Viktor Vladimirovin kanssa Ahti Karjalaisen presidenttiehdokkuuden tukemisesta syksyllä 1981. Valiokunnan enemmistön mielestä Väyrynen oli toiminut kuitenkin varomattomasti ja ulkoministerin roolille sopimattomalla tavalla. Eduskunta hylkäsi viiden kansanedustajan tekemän muistutuksen Väyrystä vastaan.
1. joulukuuta –Saksan demokraattisen tasavallan parlamentti peruutti kommunistisen puolueen johtavan aseman ja pyysi Tšekkoslovakialta anteeksi DDR:n osallistumista vuoden1968 miehitykseen. Kaksi päivää myöhemmin puolueen johtajaEgon Krenz, politbyroo ja keskuskomitea erosivat.
1. joulukuuta – Sotilaiden vallankaappausyritysFilippiineillä kukistettiin yhdysvaltalaisjoukkojen avulla. Kaappausyrityksessä kuoli yli 50 ihmistä.
1. joulukuuta – Pohjoismaiden ensimmäinen aamuajankohtaisohjelma alkaaSuomessa.
2. joulukuuta − Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat hiihtäjäMarjo Matikaisen vuoden parhaaksi urheilijaksi. Matikainen oli voittanut äänestyksen myös vuosina1986 ja1987.
15. joulukuuta – Ruotsalainen autovalmistajaSaab-Scania myi puolet henkilöautotuotannostaan yhdysvaltalaiselleGeneral Motors -konsernille. Kauppaan liittyi GM:n autojen kokoonpanon aloittaminenUudenkaupungin autotehtaalla.
24. joulukuuta – Neuvostoliiton parlamentti tuomitsi Molotov–Ribbentrop-sopimuksen ja siihen liittyneen salaisen lisäpöytäkirjan sekä neuvostojoukkojen marssinAfganistaniin vuonna 1979.
25. joulukuuta – Nicolae Ceaușescu ja hänen vaimonsa Elena teloitettiin pikaoikeudenkäynnin jälkeen. Romanian vallankumous päättyi, ja siinä sai surmansa yhteensä yli 1 100 romanialaista.
29. joulukuuta – Romanian uusi johto ilmoitti maan siirtyneen monipuoluejärjestelmään. Maan valtiomuoto muutettiin sosialistisesta tasavallasta tasavallaksi. TurvallisuuspoliisiSecuritate lakkautettiin.
30. joulukuuta − Puolan parlamentti ja senaatti kumosivat kommunistisen puolueen johtoaseman, hyväksyivät markkinatalouteen suuntautuvan uuden talousohjelman ja päättivät muuttaa maan nimeksiPuolan tasavalta.
.svg)
