1. tammikuuta – Tasavallan presidenttiMauno Koivisto kehottiuudenvuodenpuheessaan kansalaisia arvioimaan taloustilannetta realistisesti ja varoitti uhkaavastalamasta. Suomelle edullisten taloudellisten suhdanteiden aika alkoi Koiviston mielestä olla ohi.
7. tammikuuta – KirjailijaHelvi Hämäläinen sai neljännen kerran myönnetynFinlandia-palkinnon runokokoelmastaanSukupolveni unta, joka oli 80-vuotiaan Hämäläisen ensimmäinen teos liki 20 vuoteen.
11. tammikuuta – Neuvostoliitto vahvisti osallistumisensa Soulin kesäolympialaisiin ja sanoutui siten irtiPohjois-Korean uhkaamasta kisaboikotista.Kuuba oli jo ehtinyt asettua Pohjois-Korean tueksi.
14. tammikuuta –Valtionrautatiet ilmoitti lakkauttavansa lähes 60 paikallisjunavuoroa ja romuttavansa viimeiset kolmisenkymmentäDm7-lättähattujunaa. Dm7-liikenne päättyi virallisesti lauantaina 28. toukokuuta.
18. tammikuuta –Suomen Pankki ilmoitti ryhtyvänsä rajoittamaan luotonantoaan pankeille. PääjohtajaRolf Kullberg varoitti Suomen rahamarkkinoiden ylikuumenemisesta.
25. tammikuuta –Ruotsin syyttäjäviranomaiset päättivät lopettaaBofors-yhtymää koskevan esitutkinnanIntian kanssa tehtyyn suureen tykkikauppaan liittyneistälahjuksista, koska todisteita syytteiden nostamiseksi ei katsottu olevan riittävästi.
26. tammikuuta – Presidentti Mauno Koivisto otti ensimmäisen kerran kantaa Suomen jäsenyyteenEuroopan neuvostossa. Koiviston mielestä Suomen liittymiselle neuvoston jäseneksi ei ollut esteitä.
8. helmikuuta – Kansainvälinen tiedemiesryhmä esitti raportinItävallan presidentinKurt Waldheimin toiminnasta toisen maailmansodan aikana. Sen mukaan Waldheim tiesi palveluspaikallaanBalkanin niemimaalla tehdyistä julmuuksista enemmän kuin hän oli julkisesti kertonut. Talven ja kevään aikana järjestettiin Wienissä useitamielenosoituksia, joissa vaadittiin Waldheimin eroa.
10. helmikuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous päätti, ettäOulun hiippakunnan naisteologit vihitäänpapeiksi hiippakunnan ulkopuolella. Ratkaisuun päädyttiin, koska Oulun piispaOlavi Rimpiläinen vastusti naispappeutta.
12. helmikuuta – OikeuskansleriJorma S. Aalto totesi, etteiMikkelin panttivankidraamassa mukana olleita poliiseja eikä poliisiylijohtaja Olli Urposta vastaan ollut aihetta nostaa syytteitäkuolemantuottamuksesta, mitä surmansa saaneen panttivangin Jukka Häkkisen perhe oli vaatinut. Hieman aiemminkeskusrikospoliisi oli julistanut panttivankidraaman aikaiset poliisin puhelinnauhoitukset ja niistä tehdyn pöytäkirjan salaisiksi.
14. helmikuuta – Itävallan liittokansleriFranz Vranitzky uhkasi erota virastaan, koska hän katsoi presidentti Kurt Waldheimin ympärille nousseen kohun haittaavan hallituksen toimintaa.
14. helmikuuta –Kokoomus kehotti valitsijamiehiään asettumaanMauno Koiviston tueksi presidentinvaalien ratkaisevalla kierroksella, mikä herätti hämmennystä puolueen kannattajien keskuudessa.
15. helmikuuta – Itävallan presidentti Kurt Waldheim torjui vaatimukset erostaan.
28. helmikuuta – Pohjois-Irakissa alkoi Anfal-kampanja Irakin kurdeja vastaan "Kemikaali-Ali"-lisänimen saaneenAli Hassan al-Majidin johdolla. Osa Pohjois-Irakista julistettiin kielletyksi alueeksi ja sinne jääneet poistettiin systemaattisesti. Kampanja jatkui syyskuuhun, jonka jälkeen henkiin jääneet kurdit armahdettiin.
Mauno Koivisto vuonna 1987.Irakin Halabjassa tapahtui noin 5 000 uhria vaatinut kaasuhyökkäys.
1. maaliskuuta – Presidentti Mauno Koivisto aloitti toisen virkakautensa antamalla eduskunnassa juhlallisen vakuutuksen.Vuoden 1988 presidentinvaalissa presidentti valittiin ainutlaatuisesti sekamenetelmällä, eli ensin kansa sai ensimmäistä kertaa äänestää presidenttiä suoraan, mutta koska kukaan ehdokkaista ei saanut yli puolta äänistä, valinta siirtyi samaan aikaan valituille valitsijamiehille.
23. maaliskuuta – Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistö määräsi sisäministeriön ryhtymään "kaikkiin välttämättömiin toimiin" järjestyksen palauttamiseksi Azerbaidžaniin ja Vuoristo-Karabahiin. Azerbaidžan vastusti Vuoristo-Karabahin palauttamista osaksi Armeniaa ja alueella puhjenneissa kristittyjen ja muslimien yhteenotoissa oli saanut surmansa kymmeniä ihmisiä.
7. huhtikuuta – Kokoomuksen puheenjohtaja, kauppa- ja teollisuusministeriIlkka Suominen valittiinAlkon hallintoneuvoston jäseneksi vuoden 1989 alusta alkaen.
25. huhtikuuta – Kahdeksan ihmistä kuoli ja yli 70 loukkaantui pikajunan suistuttua kiskoiltaTanskassa lähelläKööpenhaminaa. Onnettomuuden syynä oli junan liian kova vauhti.
26. huhtikuuta – Nowa Hutan terästehtaallaPuolan Krakovassa alkoi maan laajin työselkkaus vuoden1981 jälkeen. 16 000 lakkoillutta työntekijää vaati tuntuvia palkankorotuksia ja erotettujen ammattiyhdistysaktivistien ottamista takaisin töihin.
5. toukokuuta – Puolan poliisi lopetti yllätyshyökkäyksellä noin 16 000 työntekijän lakon Nowa Hutan terästehtaalla Krakovassa. Kymmeniä lakkolaisia pidätettiin.
5. toukokuuta – Suomen jääkiekkojoukkueen ottelumatkaEtelä-Afrikkaan keskeytettiinLuxemburgissa.Suomen Jääkiekkoliitto uhkasi Etelä-Afrikkaan matkaavia joukkueen jäseniä elinikäisillä peli- ja toimitsijakielloilla. Tapaus sai matkan epävirallisuudesta huolimatta osakseen kansainvälistäkin huomiota. Viikkoa myöhemmin ilmeni, että muutama pelaaja oli kiellosta huolimatta jatkanut matkaansa Etelä-Afrikkaan.
8. toukokuuta – Ranskan presidentti François Mitterrand valittiin toiselle seitsenvuotiselle virkakaudelle. Mitterrand sai annetuista äänistä 54 ja hänen vastaehdokkaansa pääministeri Jacques Chirac 46 prosenttia. Mitterrandista tuli Ranskan ensimmäinen suoralla kansanvaalilla toiselle kaudelle valittu presidentti.
8. toukokuuta – Neuvostoliitossa julkistettiin ensimmäistä kertaa teksti, jossa sanottiin Neuvostoliiton aloittaneentalvisodan vuonna1939. Kyseessä olivat vuonna1979 kuolleen kirjailijaKonstantin Simonovin muistelmat, joiden julkaisemisensensuuri oli tähän saakka estänyt.
11. toukokuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ilmoitti tukevansa varapresidenttiGeorge H. W. Bushin valintaa maan seuraavaksi presidentiksi.
23. toukokuuta –SKP:n puheenjohtajaArvo Aalto erosi tehtävästäänTampereella pidetyssä puoluekokouksessa. Aalto perusteli eroaan puolueen talouskriisillä ja puoluejohdossa esiintyvällä "arvottomalla pelillä". Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustajaJarmo Wahlström.
25. toukokuuta – Neuvostoliitto julkisti ensimmäisen kerran Afganistanin miehityksen aikana kokemiaan henkilötappioita. Miehityksen alusta toukokuun alkuun 1988 mennessä kerrottiin yli 13 000 neuvostosotilaan kaatuneen, yli 35 000 sotilaan haavoittuneen ja yli 300 sotilaan kadonneen tai jääneenvangeiksi.
27. toukokuuta – Presidentti Mauno Koivisto valtuutti ulkoministeriKalevi Sorsan ilmoittamaan virallisesti Suomen halukkuuden liittyä Euroopan neuvoston jäseneksi.
29. toukokuuta – Yhdysvaltain presidentti Ronald Reagan ja Neuvostoliiton puoluejohtajaMihail Gorbatšov aloittivat viisipäiväisen huippukokouksensa Moskovassa.
4. kesäkuuta –Tammisaaressa alkoi kaksipäiväinenpunavankileirin muistotapahtuma. Aikanaan "Tammisaaren yliopistoksi" kutsutulla leirillä oli ollut enimmillään lähes 8700 vankia. Pelkästään kesä- ja joulukuun1918 välisenä aikana siellä oli kuollut lähes 3000 ihmistä. Leiri oli lakkautettu vuonna1940.
16. kesäkuuta –Hangon raastuvanoikeus hylkäsi Forcit-räjähdysainetehtaan johtoa vastaan tammikuussa1987 nostetut syytteeträjähteiden salakuljetuksesta ja laittomasta myynnistä sotaa käyviin maihin, koska näyttöä asiasta ei katsottu olevan riittävästi.
27. kesäkuuta – Tamperelainen Aaltosen kenkätehdas lopetti toimintansa. Viimeisessä tehtaan yksikössä työskennelleet 25 henkilöä menettivät työpaikkansa.
29. kesäkuuta – Suomessa mitattiin kaikkien aikojen vuorokauden salamaennätys, kun koko Suomen alueella tilastoitiin yhden vuorokauden aikana yhteensä 40 000 salamaniskua.[2]
4. heinäkuuta –Korkein oikeus vahvisti alempien oikeusasteiden päätöksen, jonka mukaan SKP:n vuonna1985 pidetyn ylimääräisen edustajakokouksen päätös erottaa kahdeksan niin sanotuntaistolaisen vähemmistön hallitsemaa piirijärjestöä puolueesta oli ollut laiton.
9. heinäkuuta – Suomen merivoimat järjestivät 70-vuotisjuhliensa kunniaksi laivastoparaatin Helsingin edustalla.
10. heinäkuuta – Neuvostoliitto ilmoitti, että huomattavien kommunistipoliitikkojenNikolai Buharinin jaAleksei Rykovin kunnia oli palautettu. Buharin ja Rykov oli tuomittu kuolemaan ja teloitettu Josif Stalinin käskystä vuonna1938.
11. heinäkuuta –Nicaragua karkotti YhdysvaltainManaguan-suurlähettilään syyttäen Yhdysvaltoja sekaantumisesta maan sisäisiin asioihin. Vastavetona Yhdysvallat karkotti Nicaraguan suurlähettiläänWashingtonista seuraavana päivänä.
18. heinäkuuta – Maailman tunnetuimpiinmielipidevankeihin kuulunut eteläafrikkalainen ihmisoikeustaistelijaNelson Mandela täytti 70 vuotta. Etelä-Afrikan hallitus kielsi kaiken juhlinnan. Mandela oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen vuonna1962.
18. heinäkuuta – Neuvostoliiton korkeimman neuvoston puhemiehistö päätti pitää Armeniaan liittymistä anoneen Vuoristo-Karabahin osana Azerbaidžania.
3. elokuuta –Neuvostoliitto armahti länsisaksalaisen opiskelijanMathias Rustin, joka oli toukokuussa1987 lentänyt pienkoneella Moskovan Punaiselle torille. Rust oli ehtinyt kärsiä työleirituomiostaan vajaan vuoden.
17. elokuuta –Pakistanin presidentti MohammadZia ul-Haq jaYhdysvaltain lähettiläs Arnold Raphel kuolivat lento-onnettomuudessa, jossa sai surmansa kaikkiaan 29 ihmistä. Väliaikaiseksi presidentiksi valittuGhulam Ishaq Khan julisti onnettomuuden vuoksi Pakistaniin hätätilan.
17. elokuuta – Suomen vanhimman kirjan, Turun hiippakunnan messukirjanMissale Aboensen ilmestymisestä tuli kuluneeksi 500 vuotta. Suomalaisen kirjan juhlavuoden päätapahtuma pidettiinTurussa.
27. elokuuta –SKP:n puheenjohtajaJarmo Wahlström sanoi puolueen kärsineen 35 miljoonan markan tappiot kevään ja kesän taloussotkuissa. Puolueen edellinen johto oli sijoittanut puolueen varoja huonoiksi sijoituskohteiksi osoittautuneisiin yhtiöihin.
28. elokuuta – Italialainen lentokone syöksyi lentonäytöstä seuranneen yleisön joukkoonRamsteinissaLänsi-Saksassa, jolloin 46 ihmistä kuoli ja yli 300 loukkaantui.[3] Kone törmäsi kahteen muuhun lentokoneeseen ennen putoamistaan maahan.
28. elokuuta – Suomalainen koelentäjä majuri (evp) Ari Piippo sai surmansa hänenValmet L-90 TP Redigo lentokoneensa pudottua maahan belgialaisella sotilaslentokentällä kesken lentonäytöksen.
10. syyskuuta – Kahden juutalaisen entisen sissin ilmoitettiin tunnustaneen osallisuutensa ruotsalaisen diplomaatin kreiviFolke Bernadotten murhaanJerusalemissa vuonna1948. Murhan tehnyttä sissiryhmää oli johtanut myöhempi Israelin pääministeriJitzhak Shamir.[4]
14. syyskuuta –Yhdistyneet kansakunnat pelastui loppusyksyllä uhanneelta vararikolta, kun Yhdysvallat ilmoitti suorittavansa järjestölle maksamatta olleet jäsenmaksunsa.
14. syyskuuta – Oppositio syytti hallitusta väärien tietojen antamisestaVerotus kevenee -tiedotteessa. Laskelmat olivat osoittaneet monen veronmaksajan kohdalla päinvastaista.
19. syyskuuta – Neuvostoliiton ulkoministeriö ilmoitti ruotsalaisen diplomaatinRaoul Wallenbergin kuolleen sydänkohtaukseen Lubjankan vankilassa Moskovassa vuonna1947. Wallenberg oli kadonnut jäätyään neuvostosotilaiden vangiksiBudapestissa tammikuussa1945 ja huhuja hänen elossa olostaan oli liikkunut vuosikymmenien ajan.
26. syyskuuta –Kanadalainen pikajuoksijaBen Johnson jäi kiinnidopingin käytöstä Soulin olympialaisissa. Kansainvälinen yleisurheiluliittoIAAF tuomitsi Johnsonin menettämään 100 metrin juoksussa voittamansa kultamitalin ja määräsi hänet elinikäiseen kilpailukieltoon sekä julisti 100 metrin juoksun voittajaksi toiseksi tulleen yhdysvaltalaisenCarl Lewisin.
28. syyskuuta –Tiibetin hengellinen johtaja14. dalai-lama saapui kolmipäiväiselle yksityisluonteiselle vierailulle Suomeen. Kiina esitti vastalauseensa vierailun johdosta.
30. syyskuuta – Neuvostoliiton presidenttiAndrei Gromyko siirtyi eläkkeelle. PuoluejohtajaMihail Gorbatšov otti nyt hoitaakseen myös presidentin viran. Gromyko oli maailman pitkäaikaisin ulkoministeri toimittuaan Neuvostoliiton ulkoministerinä vuosina1957–1985.
11. lokakuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouvaTellervo Koivisto aloittivat kuusipäiväisen valtiovierailunKiinassa. Kyseessä oli ensimmäinen Suomen valtionpäämiehen Kiinaan tekemä vierailu.
15.–16. lokakuuta – Suomessa pidettiinkunnallisvaalit. Suurin voittaja oli Suomen Keskusta; SDP:n ja Kokoomuksen kannatus säilyi jokseenkin ennallaan, kun taas suurimmat häviäjät olivatSKDL jaSMP. Eniten huomiota herätti, että lähes kolmasosa äänioikeutetuista jätti äänestämättä.
22. lokakuuta –Liettuan laajempaa itsemääräämisoikeutta vaatinut kansanliike järjestäytyiSąjūdis-kansanrintamaksi.
26. lokakuuta – Suomi valittiinYK:n turvallisuusneuvoston jäseneksi kaksivuotiskaudeksi 1989–1990. Suomen ensimmäinen kausi turvallisuusneuvoston jäsenenä oli ollut vuosina 1969–1970.
26. lokakuuta –Sambian presidenttiKenneth Kaunda valittiin kuudennelle virkakaudelle vaalien ainoana ehdokkaana.
30. lokakuuta –Puolan hallitus päätti sulkeaSolidaarisuus-ammattiliiton tukikohdan,Gdańskin Lenin-telakan, "taloudellisten vaikeuksien vuoksi". Telakalla työskenteli yli 10 000 henkilöä ja sillä oli 11 laivatilausta.[6]
9. marraskuuta – SekäLänsi- ettäItä-Saksassa muistettiin monin tapahtumin ns.kristalliyötä, josta tuli kuluneeksi 50 vuotta. Kristalliyö merkitsi aikanaan natsien juutalaisvainojen alkamista.
14. marraskuuta – Kolme matkustajaa ja kaksi miehistön jäsentä sai surmansa lentoyhtiöWasawingsin 15-paikkaisen matkustajakoneen pudottua maahan sen ollessa laskeutumassa Rengonharjun kentälleIlmajoella. Yksi loukkaantuneista matkustajista kuoli myöhemmin sairaalassa.Onnettomuus oli Suomen siviili-ilmailun kolmanneksi tuhoisinKoivulahden (1961) jaMaarianhaminan (1963) lentoturmien jälkeen.
16. marraskuuta –Pakistanin kansanpuolueen PPP:n johtaja, 1970-luvulla pääministerinä toimineenZulfikar Ali Bhutton tytärBenazir Bhutto valittiin vapaissa vaaleissaPakistanin pääministeriksi. PPP:stä tuli Pakistanin suurin puolue sen saadessa 92 paikkaa parlamentin 215:stä täytetystä paikasta.
28. marraskuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat mäkihyppääjäMatti Nykäsen vuoden parhaaksi urheilijaksi. Nykänen oli voittanut äänestyksen myös vuonna1985.
30. marraskuuta –Yleisradion toimittajat aloittivatlakon, jonka syynä olivat palkkaerimielisyydet. Lakko hiljensi Yleisradion radio- ja TV-ohjelmat kolmeksi viikoksi. Radiokanavat lähettivät ainoastaanväliaikamerkkiä sekämerisään viidesti päivässä.
1. joulukuuta – Neuvostoliiton korkein neuvosto hyväksyi maalle uudenperustuslain, joka korvasi vuodelta1977 olleen vanhan lain.
7. joulukuuta –Armeniassa 6,9richterinmaanjäristys surmasi 25 000 ihmistä, 15 000 loukkaantui ja 400 000 jäi kodittomiksi. Järistyksen keskus oli lähellä Spitakin kaupunkia, joka tuhoutui täysin.[7]
7. joulukuuta –Mihail Gorbatšov ilmoitti 500 000 miehen vähennyksestä neuvostoarmeijassa.
10. joulukuuta – Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestöICAO katsoi Persianlahdella heinäkuun alussa sattuneen iranilaisen matkustajakoneen alasampumisen syynä olleen yhdysvaltalaisenUSS Vincennes -aluksen miehistön inhimillinen erehdys. Miehistö oli luullut konetta iranilaiseksi hävittäjäksi.
13. joulukuuta – Nokian uudeksi pääjohtajaksi nimitettiin yhtiön toimitusjohtaja, vuorineuvosSimo Vuorilehto, joka jatkoi toistaiseksi myös entisessä tehtävässään.
13. joulukuuta – PanimoyritysHartwall ostilahtelaisen Mallasjuoma Oy:n. Kaupan tuloksena Hartwallista tuli Pohjoismaiden kolmanneksi suurin panimoalan yritys tanskalaisenCarlsbergin ja ruotsalaisenPrippsin jälkeen.
16. joulukuuta – Yhdysvaltain jaPalestiinan vapautusjärjestönPLO:n edustajat tapasivat ensimmäisen kerran virallisesti yli kymmeneen vuoteenKarthagossaTunisiassa. Israel esitti välittömästi jyrkän vastalauseen tapaamisen johdosta.
23. joulukuuta –Etelä-Afrikan,Angolan jaKuuban edustajat allekirjoittivat New Yorkissa sopimuksenNamibian itsenäistymisestä. Sopimuksen toimeenpanon oli tarkoitus alkaa huhtikuun alussa 1989. Angolassa toiminuttaMPLA-vapautusliikettä tukenut Kuuba lupasi samalla kotiuttaa Angolassa olleet noin 50 000 sotilastaan.
28. joulukuuta – KuvanveistäjäPekka Kauhanen voitti kilpailunKajaaniin sijoitettavasta presidenttiUrho Kekkosen muistomerkistä ehdotuksellaanSuuri aika.
31. joulukuuta –Intia jaPakistan allekirjoittivat sopimuksen, jolla ne sitoutuivat olemaan hyökkäämättä toistensa ydinvoimaloita vastaan. Sopimusta pidettiin merkittävänä askeleena maiden välisten suhteiden lähentämiseksi.
.jpg)
