2. tammikuuta –Norjan puolustusministeriö ilmoitti Oslossa, että Norjan ilmavalvonta oli havainnut "risteilyohjuksen" lentäneenBarentsinmeren suunnasta Neuvostoliiton puolelta Norjan ilmatilan kautta kohti Suomea viisi päivää aiemmin.
4. tammikuuta –Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettiläsVladimir Sobolev esitti ulkoministeriPaavo Väyryselle Nl:n hallituksen pahoittelun joulukuun lopulla sattuneestaohjusvälikohtauksesta. Neuvostoliitto esitti asiasta pahoittelun myösNorjan hallitukselle, koska ohjus oli kulkenut Norjan ilmatilan kautta. PääministeriKåre Willoch piti tapausta vakavana, mutta ilmoitti, ettei se vaikuta Norjan ja Neuvostoliiton suhteisiin.
15. tammikuuta –Brasilian parlamentin jäsenistä koottu valitsijamiehistö valitsi oppositiopoliitikkoTancredo Nevesin maan uudeksi presidentiksi. Neves oli Brasilian ensimmäinen siviilipresidentti yli 20 vuoteen. Hänen oli määrä aloittaa virkakautensa maaliskuun puolivälissä.
15. tammikuuta −Hankkija ilmoitti ostaneensa turkulaisenPuolimatka-konsernin. Tätä Suomen kaikkien aikojen suurinta, yli 700 miljoonan markan arvoista yrityskauppaa edelsivät noin vuoden kestäneet erittäin salaiset neuvottelut.
4. helmikuuta –Inarinjärveen pudonneen neuvostoliittolaisen ohjuksen osien etsinnät lopetettiin. Neuvostoliitto lupasi korvata 560 000 markan etsintäkulut.
5. helmikuuta − Suomenruotsalainen kirjallisuusseuraSvenska Litteratursällskapet vietti 100-vuotisjuhliaan Helsingissä. Juhlan kunniaksi seura myönsi 30 000 markan palkinnonJohannes Salmiselle esseekokoelmastaGränsland (Rajamaa).
9. helmikuuta –Etiopian johtajaMengistu Haile Mariam esitti talousohjelman maata vaivaavannälänhädän lievittämiseksi. Useat kuivuuden uhreja avustaneet valtiot olivat arvostelleet Mengistua siitä, ettei hänen hallintonsa ollut itse tehnyt riittävästi nälänhädän helpottamiseksi.
11. helmikuuta −Keskusrikospoliisin ilmoitettiin takavarikoineen kymmeniä neuvostoliittolaisen taidemaalarinIlja Glazunovin nimellä signeerattuja maalauksia. Poliisi epäili taideväärennöstä tai salakuljetusta.
22. helmikuuta – Arkkitehti Matti K. Mäkinen valittiin rakennushallituksen uudeksi pääjohtajaksi. Hänen edeltäjänsä Kalevi Sassi oli erotettu virasta Noppa-jutun vuoksi.
24. helmikuuta – Neuvostoliiton puoluejohtajaKonstantin Tšernenko näyttäytyi julkisuudessa ensimmäisen kerran lähes kahteen kuukauteen käydessään äänestämässä. Tämä jäikin hänen viimeiseksi julkiseksi esiintymisekseen, sillä hän kuoli10. maaliskuuta.
25. helmikuuta −Oslossa alkoi oikeudenkäynti Norjan ulkoministeriön entistä lehdistöpäällikköä, vakoilusta Neuvostoliiton hyväksi syytettyäArne Treholtia vastaan. Treholt oli pidätetty tammikuussa 1984.
27. helmikuuta – Oulun raastuvanoikeus tuomitsiKokoomuksen entisen kansanedustajanEero Lattulan jatketusta törkeästä veropetoksesta yhden vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeuteen. Päätöksen mukaan verottajalta oli pimitetty 800 000 markan tulot.
28. helmikuuta –Kalevalan 150-vuotisjuhlavuoden vietto alkoi.
28. helmikuuta − Lehtikustantaja A-lehdet osti Makasiini-sisustuslehden julkaisuoikeudetYhtyneiltä Kuvalehdiltä, joka puolestaan sai lopetettavan Jaana-lehden tilaajarekisterin.
4. maaliskuuta – Hämeen lääninoikeus kumosiTampereen kaupunginvaltuuston päätöksen, jonka nojalla kaupunginjohtajaPekka Paavola oli pidätetty virastaan marraskuussa1984.
8. maaliskuuta – Voimakas autopommi surmasi ainakin 80 ihmistä ja haavoitti yli 170:ääLibanonin pääkaupungissa Beirutissa.
13. maaliskuuta – Helsingin raastuvanoikeus vapautti entisen metrojohtajanUnto Valtasen kaikista syytteistä ns.metron hallintojutussa. Oikeuden mielestä Valtanen oli työsuhteessa kaupunkiin eikä virkamies. Sen sijaan 17 muuta syytettyinä ollutta henkilöä tuomittiin eripituisiin vankeusrangaistuksiin. Syyttäjä valitti Valtasen vapauttamisesta hovioikeuteen.
20. huhtikuuta –VirolaisetRaivo Roosna ja Aleks Lepajõe pidätettiin epäiltyinä kahdesta Helsingissä tehdystäryöstöstä. Tillanderin kultasepänliike oli ryöstetty17. huhtikuuta jaHelsingin OsakepankinKäpylän konttori seuraavana päivänä. Ryöstösaaliiksi oli kertynyt koruja ja kultakelloja yli miljoonan markan arvosta sekä vajaat 100 000 markkaa rahaa. Poliisi otti kiinni eräitä muitakin henkilöitä, joita epäiltiin avunannosta ryöstöihin. Roosna ja Lepajõe olivat loikanneet Virosta Suomen kautta Ruotsiin keväällä 1984.
22. huhtikuuta – Brasilian presidentiksi valittu Tancredo Neves kuoli ehtimättä hoitaa virkaansa päivääkään. Parlamentti valitsi uudeksi presidentiksi varapresidenttiJosé Sarneyn.
22. huhtikuuta – Suomessa vietettiinpartiotoiminnan 75-vuotisjuhlaa. Suomessa oli noin 850 partiolippukuntaa, joissa oli noin 73 000 jäsentä.[2]
26. huhtikuuta –Varsovan liiton seitsemän jäsenmaan johtajat allekirjoittivatVarsovassa sopimuksen sotilasliiton toimikauden pidentämisestä 20 vuodella. Samalla sovittiin, että sopimus jatkuisi vuoden2005 jälkeen vielä kymmenen vuotta, ellei jokin jäsenmaa sanoutuisi siitä irti vähintään vuotta aiemmin.
27. huhtikuuta – Suomen ensimmäinen kaupallinen paikallisradioRadio Lakeus aloitti varsinaisen lähetystoimintansa Nivalassa.
5. toukokuuta − Yhdysvaltain presidenttiRonald Reagan tekiLänsi-Saksaan suuntautuneen virallisen vierailun yhteydessä kunniakäynnin sotilashautausmaalle Bitburgissa. Käynti herätti kovaa arvostelua Yhdysvalloissa ja Israelissa, koska hautausmaalle oli haudattu saksalaisiaSS-miehiä. Reagan kävi myösBergen-Belsenin keskitysleirissä.
8. toukokuuta –Toisen maailmansodan päättymisestä Euroopassa tuli kuluneeksi 40 vuotta.
17. toukokuuta – Uudenkaupungin autotehtaalla julkistettiin suomalaisensähköauton prototyyppi, jonka rakentamiseen olivat osallistuneetNeste,Imatran Voima, Kymi-Strömberg ja Saab-Valmet. Koeauto oli Talbot Horizon.
17. toukokuuta −Tampereen yliopisto vietti 60-vuotisjuhliaan. Presidentti Mauno Koivisto vihittiin juhlassa yhteiskuntatieteiden ja ministeriEsko Rekola hallintotieteidenkunniatohtoriksi.
23. toukokuuta – Thomas Patrick Cavanagh tuomittiin elinkautiseen vankeusrangaistukseen yrityksestä myydähäiveteknologiaa Neuvostoliittoon.
6. kesäkuuta – Kansainvälinen jalkapalloliittoFIFA määräsi brittiläiset jalkapallojoukkueet toistaiseksi pelikieltoon kaikkialla maailmassa brittiläisen jalkapalloyleisönväkivaltaisuuden vuoksi. Kielto kumottiin Euroopan ulkopuolisten pelikenttien osalta11. heinäkuuta.
11. kesäkuuta – Julmuuksistaan tunnetunAuschwitzin keskitysleirin lääkärinJosef Mengelen etsinnät päättyivät, kun Mengelen poika vahvistiBrasiliassa haudasta kaivetun ruumiin jäännösten kuuluvan hänen isälleen.
20. kesäkuuta –Norjan ulkoministeriön entinen lehdistöpäällikköArne Treholt tuomittiinvakoilusta 20 vuodeksi vankeuteen sekä menettämään Norjan valtiolle rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä 1,1 miljoonaa kruunua. Treholt oli itse epäillyt oikeudenkäyntiä puolueelliseksi.
Ranskan tiedustelupalvelun agentit räjäyttivät GreenpeacenRainbow Warrior -laivan.
1. heinäkuuta – Helsingin raastuvanoikeus tuomitsiRaivo Roosnan seitsemän vuoden ja 11 kuukauden vankeuteen sekä lähes 800 000 markan korvauksiin kahdesta ryöstöstä. Aleks Lepajõe määrättiinmielentilatutkimukseen.
2. heinäkuuta − Neuvostoliiton ulkoministerinä yhtäjaksoisesti vuodesta1957 toiminutAndrei Gromyko nimitettiin Neuvostoliiton presidentiksi. Uudeksi ulkoministeriksi tulikommunistisen puolueen politbyroon jäsenEduard Ševardnadze. Ševardnadzen roolin arveltiin maailmalla jäävän melko vähäiseksi Gromykon ja puoluejohtaja Mihail Gorbatšovin rinnalla.
6. heinäkuuta –Zimbabwen presidenttiRobert Mugabe sai murskavoiton presidentinvaaleissa. Voittonsa jälkeen Mugabe ilmoitti pyrkivänsä mahdollisimman pian kieltämään valkoihoisten toiminnan maan parlamentissa.
8. heinäkuuta –Adolf Hitlerinpäiväkirjaväärennöksiä koskeneen oikeusjutun käsittely päättyi Länsi-Saksassa. Väärennökseen syyllistynyt antiikkikauppias jaStern-aikakauslehden toimittaja tuomittiin kumpikin yli neljäksi vuodeksi vankeuteen. Väärennettyjä päiväkirjoja oli julkaistuStern-lehdessä vuonna1983.
26. heinäkuuta − Valtiontalouden tarkastusvirasto katsoityöministeriön rikkoneenperustuslakia ottamalla itselleen eduskunnalle kuuluvaa budjettivaltaa. Työministeriö oli ylittänyt sille vuoden1984 budjetissa varatun kiinteän määrärahan kuudella miljoonalla markalla ns.Rinteen työllistämismallin kokeilussa.
30. heinäkuuta – HelsinginFinlandia-talossa alkoi kolmipäiväinenETYKin 10-vuotisjuhlakokous, johon osallistuivat kaikkien vuoden 1975 kokouksessa mukana olleiden maiden ulkoministerit. Juhlassa aiheutti jännitettä Yhdysvaltain ulkoministerinGeorge Shultzin puhe, jossa hän arvosteli yksittäisiä tapauksia luetellen Neuvostoliittoaihmisoikeuksien loukkaamisesta.
Japan Airlinesin lento 123 menetti paineistuksensa ja ohjauskykynsä, minkä seurauksena se syöksyi maahan ja 520 ihmistä kuoli. Kyseessä on historian pahin yhden lentokoneen onnettomuus.
2. elokuuta –Delta Air Linesin lento 191: 130 ihmistä kuoliDallasin lentokentälläTexasissa Yhdysvalloissa, kun laskeutumassa ollut matkustajakone paiskautui tuulenpuuskan voimasta kiitotiehen. Koneessa oli kaikkiaan 161 henkilöä ja onnettomuushetkellä vallitsi rajuukkosmyrsky.
6. elokuuta – EteläisenTyynenmeren alue julistettiin ydinaseettomaksi vyöhykkeeksi. Sopimuksen allekirjoittivatAustralia ja Uusi-Seelanti sekä 11 alueen pikkuvaltiota.
12. elokuuta –Japan Airlinesin lento 123:TokiostaOsakaan matkalla ollutJapan Airlinesin matkustajakone menetti matkustamonsa paineistuksen ja samalla ohjauskykynsä. Kone syöksyi maahan, ja lennolla olleista 524 henkilöstä vain neljä selviytyi hengissä.[3][4] Onnettomuus on kaikkien aikojen pahin yhden lentokoneen onnettomuus, ja se johti lentoyhtiön pääjohtajan eroon.
22. elokuuta – 54 matkustajaa kuoli Ison-BritannianManchesterin lentokentällä, kun lähtökiidossa olleen matkustajakoneen toinen moottori räjähti. Kone katkesi hätäjarrutuksessa, jolloin takaosaan jääneet matkustajat saivat surmansa. Etuosassa olleet 83 ihmistä pelastuivat.[3] Tämä oli jo kolmas vakava lento-onnettomuus yhden kuukauden aikana.
Titanicin hylky löytyi 73 vuotta laivan uppoamisen jälkeen.
1. syyskuuta – Yhdysvaltalais-ranskalainen retkikunta löysiRMS Titanicin hylyn noin 600 kilometrin päästä Newfoundlandin rannikolta.
1. syyskuuta − SDP:n kansanedustaja ja entinen ministeri, eduskunnan ensimmäinen varapuhemiesPirkko Työläjärvi siirtyiTurun ja Porin läänin maaherraksi. Hänen tilalleen ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiinMatti Louekoski ja uudeksi kansanedustajaksi tuli aiemminkin eduskunnassa ollut merkonomiPirkko Valtonen.
2. syyskuuta –Kambodžan punakhmerit ilmoittivat johtajansaPol Potin siirtyneen eläkkeelle ja entisen puolustusministerinSon Senin tulleen hänen seuraajakseen.
5. syyskuuta −Lievestuoreen sellutehdasLaukaassa lopetti toimintansa tehtaan omistaneen Keski-Suomen Selluloosa Oy:n ajauduttuakonkurssiin. Tehdasta oli pidetty sekä tuotanto- että ympäristöteknisesti pahoin vanhentuneena. Noin 200 henkilöä jäi työttömiksi. Vuonna1927 perustetun tehtaan toiminta oli ollut keskeytyksissä jo aiemmin vuosina1967−1971. Tehdas siirtyiRauma-Repolan jaMetsä-Botnian omistukseen.
18. syyskuuta − Suomen YK-suurlähettiläsKeijo Korhonen valittiin puheenjohtajaksi YK:n erityispoliittiseen komiteaan, jonka käsiteltäviksi määrättiin YK:n rauhanturvatoiminta ja avaruuden rauhanomainen käyttö.
20. syyskuuta – Ranskan puolustusministeriCharles Hernu otti poliittisen vastuun ympäristöjärjestö GreenpeacenRainbow Warrior -aluksen upottamisesta ja pyysi eroa tehtävistään. PresidenttiFrançois Mitterrand oli vaatinut jupakan pikaista selvittämistä pitäen tapausta vahingollisena Ranskan kansainväliselle maineelle.
1. lokakuuta − Ryhmä israelilaisia lentokoneita hyökkäsi Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) päämajaanTunisian pääkaupungissaTunisissa. Hyökkäyksessä sai Tunisian viranomaisten mukaan surmansa 50 palestiinalaista ja 22 tunisialaista ja sitä pidettiin kostona Kyproksella syyskuun lopussa tehdystä iskusta.
2. lokakuuta – Neuvostoliiton puoluejohtajaMihail Gorbatšov aloitti nelipäiväisen virallisen vierailunRanskassa. Kyseessä oli ensimmäinen Gorbatšovin puoluejohtajana länteen tekemä vierailu.
10. lokakuuta – Yhdysvaltain laivastonF-14-hävittäjät pakottivatAchille Lauron kaappajia kuljettaneen egyptiläisen matkustajakoneen laskeutumaanNaton tukikohtaanSisilianSigonellaan.
13. lokakuuta –Puolassa järjestettiin ensimmäiset parlamenttivaalit vuoden 1980 jälkeen.Solidaarisuus-ammattiliitto oli kehottanut äänestäjiäboikotoimaan vaaleja. Viranomaiset ilmoittivat vaalien jälkeen äänestysprosentin olleen 79, Solidaarisuuden johtajaLech Wałęsa puolestaan sanoi sen olleen 66. Wałęsa asetettiin syytteeseen vaalivirkailijoiden halventamisesta.
18. lokakuuta – Pohjoismaiden ulkoministerit sopivatOslossa yhteisistä Etelä-Afrikan vastaisista pakotteista, mm. tieteellisen ja teknologisen yhteistyön katkaisemisesta. Toimet eivät kuitenkaan olleet sitovia, vaan lähinnä suosituksia.
19. lokakuuta – Neuvostoliiton puoluejohtaja Mihail Gorbatšov siirsi ulkomaankauppaministeriNikolai Patolitševin eläkkeelle ja nimitti hänen tilalleen varaulkoministeriBoris Aristovin. Vuodesta1958 virassaan olleen, 77-vuotiaan Patolitševin aikana Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa oli kasvanut noin 25-kertaiseksi.
28. lokakuuta −Yhdyspankki osti vajaat 20 prosenttiaHelsingin Osakepankin osakkeista, jolloin siitä tuli HOP:n suurin omistaja. Myöhemmin SYP nosti omistusosuuttaan HOP:ssa yli 50 prosenttiin, minkä jälkeen SYP:n pääjohtajaMika Tiivola ilmoitti, että HOP fuusioidaan Yhdyspankkiin.
Nevado del Ruiz -tulivuori purkautui Kolumbiassa tuhoisin seurauksin.Kauppakeskus Forum avattiin Helsingin keskustassa.
4. marraskuuta −Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) neuvosto hyväksyi Suomen järjestön täysjäseneksi vuoden1986 alusta lukien. Lopullinen päätös asiassa jäi Suomen eduskunnalle. Suomi oli ollut EFTAn liitännäisjäsen vuodesta1961.
15. marraskuuta – Eduskunta siirsiloppiaisen jahelatorstain (ns. arkipyhät) viikonlopusta takaisin omille paikoilleen. Muutoksen oli tarkoitus tulla voimaan vuoden1987 alussa. Työmarkkinajärjestöt olivat vastustaneet muutosta niille koituneiden lisäkustannusten vuoksi.
21. marraskuuta – Yhdysvaltain laivaston analyytikko Jonathan Jay Pollard pidättiin vakoilustaIsraelin hyväksi ja tuomittiin elinkautiseen vankeuteen.
22. marraskuuta – Kaksi Ranskan tiedustelupalvelunagenttia tuomittiin Uudessa-Seelannissa kymmeneksi vuodeksi vankeuteenRainbow Warrior -aluksen upottamisesta.
22. marraskuuta –Keskusrikospoliisi vangitsi Tampereen entisen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan. Toimenpide liittyi tutkimuksiinSDP:n osuudesta Noppa-jutussa.
29. marraskuuta – ÄärivasemmistolaisenChūkaku-ha-järjestön jäsenet vandalisoivatJapanin valtionrautateiden merkinantolaitteita ja asemia heittelemällä palopommeja ja katkaisemalla viestiyhteyksiä. Iskut tehtiin vastalauseena suunnitellulle rautateidenyksityistämiselle, ja ne vaikuttivat noin 6,5–12 miljoonan matkustajan matkaan.[5][6]
30. marraskuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat mäkihyppääjäMatti Nykäsen vuoden parhaaksi urheilijaksi.
5. joulukuuta –Ruotsin keskustapuolueen puheenjohtajana vuodesta1971 toiminutThorbjörn Fälldin ilmoitti eroavansa15. syyskuuta pidetyissä valtiopäivävaaleissa puolueelle koituneen huonon tuloksen vuoksi. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kansanedustajaKarin Söder, josta tuli Ruotsin ensimmäinen naispuoluejohtaja. Karin Söder oli toiminut Ruotsin ensimmäisenä naisulkoministerinä vuosina 1976−1978.
13. joulukuuta –Tanskan kansankäräjät päätti, että Tanska lopettaa kaiken kaupankäyntinsäEtelä-Afrikan kanssa vuoden 1987 alkuun mennessä. Tanska oli maailman ensimmäinen valtio, joka teki tällaisen päätöksen.
17. joulukuuta − Eduskunta hyväksyi äänin 148−30 Suomen täysjäsenyyden Euroopan vapaakauppajärjestössä. Vastaan äänestivät SKDL:n jaVihreiden eduskuntaryhmät sekä oman yhden hengen eduskuntaryhmänsä muodostanutLiisa Kulhia.
25. joulukuuta – Pitkään jatkunut kahakointiBurkina Fason jaMalin välillä puhkesi avoimeksi sodaksi. Maat olivat kiistelleet alueesta, jolla arveltiin olevan runsaasti malmivaroja.
30. joulukuuta –Pakistanin presidenttiMuhammad Zia-ul-Haq lakkautti maassa kahdeksan vuotta voimassa olleen sotatilan. Päätöksellä ei ollut käytännössä suurtakaan merkitystä.
30. joulukuuta – Burkina Faso ja Mali solmivat naapurimaiden välityksellä syntyneen tulitauon.
