1. tammikuuta – Yhdysvaltalainen telealan yritysAT&T pilkottiin 22:ksi yritykseksi.
2. tammikuuta –Vihreiden kansanedustajanVille Komsin joulukuussa aloittamanälkälakko laajeni, kun siihen liittyi kolmeSKDL:n kansanedustajaa. Nälkälakkolaiset vaativatkehitysavun nostamistaYK:n suosittamaan 0,7 prosenttiinbruttokansantuotteesta. He lopettivat protestinsa saatuaan pääministeriKalevi Sorsalta lupauksen siitä, että Suomi nostaa kehitysavun kansainväliselle tasolle heti kun se on taloudellisesti mahdollista.
3. tammikuuta – PresidenttiMauno Koivisto antoi 160 vuotta täyttäneelleÅbo Underrättelser -lehdelle ns.sopulihaastattelun, jossa hän ilmaisi tyytymättömyytensä tiedotusvälineiden hänen lausuntojaan koskevaan uutisointiin ja arvosteli toimittajia ”kulloisiakin mielipidejohtajia seuraavaksi sopulilaumaksi”. ”Tästä lähtien pidän huolta, ettei kukaan selitä ajatuksenjuoksujani – en edes minä itse”, presidentti sanoi.
9. tammikuuta −Argentiinan presidenttinä vuosina 1982−1983 toiminutReynaldo Bignone määrättiin pidätettäväksi syytettynä hänen virkakautensa aikana tapahtuneista laittomista pidätyksistä ja vangitsemisista.
21. tammikuuta –Norjan ulkoministeriön lehdistöpäällikköArne Treholt pidätettiin Fornebun lentokentällä hänen ollessaan lähdössä Itävallan pääkaupunkiinWieniin mukanaan salaisia asiakirjoja. Treholtia syytettiin Norjan jaNaton salaisten tietojen toimittamisesta Neuvostoliitolle 15 vuoden ajan.
1. helmikuuta −Norja karkotti viisiNeuvostoliiton Oslon-suurlähetystön virkailijaa vastalauseenaArne Treholtin paljastumiselle Neuvostoliiton vakoojaksi ja ilmoitti, ettei karkotettujen tilalle saanut nimittää uusia henkilöitä.
14. helmikuuta – Helsingin hovioikeus hylkäsi kaikki ns.metrojupakan hallintosyytteet. Hovioikeuden mielestä entisen kaupunginjohtajanTeuvo Auran, kaupunginhallituksen ja metrotoimikunnan jäsenten menettelyssä ei ollut mitään moitittavaa.
21. helmikuuta − Suomenhallitus sai luottamuslauseen äänin 106−29 äänestettäessäSKDL:n tekemästävälikysymyksestä. SKDL oli syyttänyt hallitusta työttömyyden kasvattamisesta sekä lapsiperheiden, pienviljelijöiden ja eläkeläisten taloudellisen aseman heikentämisestä.
29. helmikuuta −Kanadan pääministeriPierre Trudeau ilmoitti jättävänsä paikkansa heti, kun hänen seuraajansa on valittu. Trudeau oli toiminut pääministerinä miltei yhtäjaksoisesti vuodesta1968.
Britannian kaivoslakkoon liittyvä mielenosoitus Lontoossa.
1. maaliskuuta – Eduskunnan kansliatoimikunta velvoitti entiset kansanedustajatLasse Lehtisen (SDP) jaVeikko Rytkösen (SKDL) maksamaan takaisin vuoteen1982 mennessä nostamansa kansanedustajan päivärahat.Korkein hallinto-oikeus oli todennutvuoden 1983 vaaleissa eduskunnasta pudonneiden Lehtisen ja Rytkösen kotipaikaksi Helsingin, joten he eivät olleet oikeutettuja päivärahaan.
13. maaliskuuta – Israelin Helsingin-suurlähettiläs esitti Suomen ulkoministeriölle Israelin virallisen vastalauseen sen vuoksi, että pääministeri Kalevi Sorsa oli tavannut PLO:n johtajan Jasser Arafatin. Israel piti PLO:ta terrorijärjestönä, joka pyrki tuhoamaan Israelin valtion. Ulkoministeriö ilmoitti, ettei Sorsan ja Arafatin tapaaminen vaikuttanut millään tavoin Suomen suhtautumiseen Israeliin ja PLO:hon.
19. maaliskuuta – Ulkoministeri Paavo Väyrynen matkusti nelipäiväiselle viralliselle vierailulleIntiaan ja tapasi sen aikana pääministeri Indira Gandhin. Väyrynen jatkoi matkaansaVietnamiin23. maaliskuuta.
22. maaliskuuta –Porvoon tuomiokirkossa vietettiinPorvoon valtiopäivien 175-vuotisjuhla, johon osallistuivat presidentti Mauno Koivisto ja rouvaTellervo Koivisto, koko hallitus – lukuun ottamatta ulkomailla ollutta ulkoministeri Paavo Väyrystä – ja kaikki kansanedustajat.
29. maaliskuuta – Suomen Työnantajain Keskusliiton (STK) kansainvälisten asioiden johtaja, entinenRKP:n kansanedustaja ja ministeriIngvar S. Melin valittiinKansainvälisen työjärjestön (ILO) Euroopan aluejohtajaksi kahden vuoden virkakaudelle toukokuun alusta lukien asemapaikkanaanGeneve.
30. maaliskuuta –YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi jyrkin sanoinkemiallisten aseiden käytönIrakin ja Iranin välisessä sodassa. Irak oli edellisenä päivänä kiistänyt käyttäneensä kemiallisia aseita ja ilmoittanut, että mikäli YK:n asiantuntijat olivat löytäneet niitä sotatoimialueilta, asiasta oli vastuussa Iran. Ruotsalaisiin ja itävaltalaisiin sairaaloihin hoidettaviksi siirretyistä haavoittuneista iranilaisista oli löydetty suuria pitoisuuksiasinappikaasua.
5. huhtikuuta –Helsingissä,Turussa jaOulussa alkoi Suomen siihen asti suurin lääkärilakko, joka laajeni toukokuun alkuun mennessä koko maahan. Kiireelliset tapaukset oli luvattu hoitaa lakon aikanakin.
13. huhtikuuta –OikeuskansleriKai Korte päätti valittaa Helsingin hovioikeuden päätöksestä ns. metrojutussaKorkeimpaan oikeuteen. Kortteen katsottiin asettaneen koko arvovaltansa peliin, koska hän oli henkilökohtaisesti puuttunut jutun oikeuskäsittelyyn. Korkein oikeus myönsi Kortteelle valitusluvan13. kesäkuuta.
26. huhtikuuta – PresidenttiMauno Koivisto tapasi ensimmäisenä länsimaisena valtionpäämiehenä Neuvostoliiton puoluejohtajanKonstantin Tšernenkon Moskovassa. Koivisto kutsui Tšernenkon vierailulle Suomeen, mutta tämä ei ehtinyt noudattaa kutsua enää ennen kuolemaansa.
26. huhtikuuta – Tanskalaisen kansanedustajan Mogens Glistrupin perustama äärioikeistolainen Kansallinen Edistyspuolue hajosi. Sen raunioille perustettiin Vapaat demokraatit -niminen puolue.
26. huhtikuuta – EntisenNatsi-Saksan johtomiehiin kuulunutRudolf Hess täytti 90 vuottaSpandaun vankilassaBerliinissä. Hän oli vankilan ainoa asukas ja viimeinen elossa ollutNürnbergin oikeudenkäynnissä vuonna1946 vankeuteen tuomituista. Ranska, Iso-Britannia ja Yhdysvallat olivat useaan otteeseen esittäneet Hessin vapauttamista hänen korkean ikänsä vuoksi ja estääkseen häntä tulemastauusnatsienmarttyyriksi. Neuvostoliitto ei ollut kuitenkaan suostunut Hessin vapauttamiseen.
1. toukokuuta –Valtionarkistossa säilytetty presidenttiJ. K. Paasikiven arkisto avattiin tutkijoille 25 vuoden salassapitoajan umpeuduttua. Paasikiven arkisto käsitti 42 hyllymetriä Suomen poliittista lähihistoriaa käsitteleviä asiakirjoja.
7. toukokuuta − Kymmenet omakotitalot ja kesämökit kärsivät vaurioitaTornionjoen rannoilla poikkeuksellisen rajun jäidenlähdön vuoksi.
8. toukokuuta –Neuvostoliitto ilmoitti boikotoivansa vuoden 1984Los Angelesinkesäolympialaisia, koska ”urheilijoiden turvallisuutta ei ollut taattu” eikä ”luotu normaaleja olosuhteita kisojen pitämiselle”. Useimmat sosialistiset maat sekä pieni joukko muita maita seurasivat Neuvostoliiton esimerkkiä. Boikotin katsottiin yleisesti olevan Neuvostoliiton vastaveto sille, että monet länsimaat olivat Yhdysvaltain johdolla boikotoineetMoskovan olympialaisia vuonna 1980.
8. toukokuuta –Espanjan pääministeriFelipe González saapui Suomeen lyhyelle vierailulle. Hän tapasi presidentti Mauno Koiviston ja pääministeri Kalevi Sorsan.
24. toukokuuta – Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen keskusliiton TVK:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiinRiitta Prusti, josta tuli Suomen ensimmäinen nainen ammatillisen keskusjärjestön johtajana.
27. toukokuuta –Suomen kommunistisen puolueen uudeksi puheenjohtajaksi valittiinArvo Aalto. Puolueen enemmistö valtasi kaikki paikat keskuskomiteassa, minkä vähemmistön keulahahmoTaisto Sinisalo tulkitsi merkitsevän epäluottamusta Neuvostoliittoa kohtaan ja etääntymistä kansainvälisestäkommunismista. SKP:n oppositio jättäytyi kokouksen jälkeen pois puolueen johtoelinten toiminnasta.
10. kesäkuuta –SDP:n puheenjohtaja, pääministeriKalevi Sorsa arvosteli tiedotusvälineitä puoluekokouksessaLahdessa. Hän sanoi ”infokratian” olevan vaaraksi kansanvallalle.
13. kesäkuuta − englantilainen kirjailija David Yallop julkaisi kohua aiheuttaneen kirjansaIn God's Name: An Investigation Into the Murder of Pope John Paul I, jossa väitettiin, ettäJohannes Paavali I oli murhattu 1978.
29. kesäkuuta − Tampereen kaupunginjohtajaPekka Paavola palasi kotiin lomamatkaltaan Keski-Euroopasta. Hän ilmoitti saaneensa kuulla häntä koskeneista etsinnöistä vasta soitettuaan vaimolleen28. kesäkuuta ja kiisti kaikki häneen Noppa-jutun vuoksi kohdistetut epäilyt.
1. heinäkuuta – Suomessa astui voimaan kaikkia kansalaisia koskeva lääkevahinkovakuutus, joka korvasi Suomessa myytävänlääkkeen käyttäjälleen aiheuttamat vahingot.
18. heinäkuuta – Turvallisuuspoliisista erotettu mies ampui 20 ihmistä ja haavoitti kolmeatoista hampurilaisravintolassa Kaliforniassa Yhdysvalloissa. Poliisin tarkka-ampuja surmasi verityöntekijän.
Nasan Discovery-avaruussukkula laukaistiin ensilennolleen.
1. elokuuta – Neuvostoliiton puoluelehtiPravda julkaisiNKP:n keskuskomitean päätöksen, jossa kehotettiin Viron puoluejohtoa tehostamaan taistelua kansallismielisyyttä ja länsimaisia vaikutteita vastaan. Päätöksessä viitattiin epäsuorasti Suomen Yleisradion TV-lähetyksiin, joiden katsottiin ruokkivan Moskovan kannalta kielteisiä ilmiöitä Virossa.
6. elokuuta – Suomi sai Los Angelesin olympiakisoissa yhden päivän aikana peräti viisi mitalia. Kultaa saiJuha Tiainen moukarinheitossa, hopeaa saivatTiina Lillak keihäänheitossa jaMartti Vainio 10 000 metrin juoksussa sekä pronssiaArto Bryggare 110 metrin aitajuoksussa jaPekka Niemi painonnostossa. Vainio kuitenkin menetti myöhemmin mitalinsadoping-tapauksen vuoksi.
11. elokuuta – Yhdysvaltain presidenttiRonald Reaganilta pääsi historiankirjoihin jäänyt lipsahdus, kun hän vitsaili auki jääneeseen mikrofoniin ennen radiohaastattelua säätäneensä Venäjän laittomaksi ja ”pommitusten alkavan viiden minuutin päästä”.[2]
27. elokuuta – Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi uuden oopperatalon rakentamisen niin sanotulle sokeritehtaan tontilleTöölönlahden rantaan. Helsingin kaupunki oli ostanut tontin vuonna1962.
31. elokuuta – RahtilaivaEira ajoi karilleMerenkurkussaRuotsin aluevesillä. Laivasta vuotanutöljy saastutti noin sadan saaren rannat ja surmasi tuhansia merilintuja.
1. syyskuuta – Kulttuurihistoriallisesti arvokas, mutta osittain jo purettu Fontellin taloPietarsaaressa paloi maan tasalle tuhopolttajan sytyttämänä. Talo oli suojeltu valtioneuvoston erityispäätöksellä.
4. syyskuuta –Itä-Saksa perui puoluejohtajaErich Honeckerin syyskuun lopulle suunnitellun vierailunLänsi-Saksaan, koska Länsi-Saksassa vallitsi DDR:n mukaan ”vierailulle epäsuotuisa ilmapiiri”. Vierailun peruuntumisen todelliseksi syyksi arveltiin länsimaissa sitä, ettei Neuvostoliitto pitänyt vierailua suotavana.
12. syyskuuta − Hallitus teki periaatepäätöksen siviilipalvelun uudistamisesta. Päätöksellä vapautettiinJehovan todistajat kokonaan asevelvollisuudesta. Siviilipalvelusaika piteni 12 kuukaudesta 16 kuukauteen.
20. syyskuuta – Yli 20 ihmistä kuoli ja noin 60 haavoittui Yhdysvaltain suurlähetystöä vastaan tehdyssä pommi-iskussa Libanonin pääkaupungissa Beirutissa. Islamilainen Pyhä sota -järjestö otti vastuun iskusta, joka tuhosi lähetystötalon täysin.
21. syyskuuta – Neuvostoliiton presidenttiKonstantin Tšernenko nosti Suomen televisiossa esitetyssä puheessaanYYA-sopimuksen malliesimerkiksi kaikkien maailman maiden ja kansojen välisille suhteille. Tšernenkon puhetta pidettiin merkittävänä huomionosoituksena, koska Neuvostoliiton valtionpäämies ei ollut koskaan ennen antanut lausuntoja ulkomaisille televisioyhtiöille.
25. syyskuuta – Pääministeri Kalevi Sorsa matkusti viralliselle vierailulle Neuvostoliittoon. Edellisen vastaavanlaisen vierailun oli tehnytAhti Karjalainen vuonna1971. Sorsa tutustui isäntiensä seurassa Neuvostoliiton "vuosisadan rakennushankkeeseen",Baikalin–Amurin rautatiehen.
25. syyskuuta − IskelmälaulajaOlavi Virran muistopatsas paljastettiin Tampereellarautatieaseman viereisessä puistikossa. Patsaan oli veistänytAimo Taleva.
Brightonin Grand Hoteliin tehtiin pommi-isku, jossa yritettiin murhata Britannian pääministeriMargaret Thatcher.Intian pääministeriIndira Gandhi murhattiin.
2. lokakuuta – Keskusrikospoliisi pidätti Tampereen kaupunginjohtajan Pekka Paavolan, jota epäiltiin jatketustalahjusten otosta vuosina 1971–1982. Paavola vapautettiin 10. lokakuuta.
3. lokakuuta − Suomi ja Itä-Saksa allekirjoittivat sopimuksen, jonka mukaan Itä-Saksa maksoi 6,1 miljoonan markan korvaukset Itä-Saksan alueelle toisen maailmansodan päätyttyä jääneestä suomalaisten yksityisten ja yritysten omaisuudesta. Itä-Saksa ei ollut tehnyt vastaavaa sopimusta minkään muun valtion kanssa.
11. lokakuuta − Suomen evankelisluterilaiset piispat julkistivat kannanoton, jossa he korostivatavioliiton elinikäistä luonnetta ja tuomitsivat avioliiton ulkopuoliset suhteet.
12. lokakuuta –Margaret Thatcher selvisiIRA:n aamuöisestä (02:51) pommi-iskustaBrightonin Grand Hoteliin, jossa oli tarkoitus järjestää konservatiivien puoluekokous. Viisi osallistujaa kuoli, ja teollisuusministeriNorman Tebbit vaimoineen loukkaantui. Thatcher vaati kokouksen jatkamista ja piti puheensa aamulla aikataulun mukaan.
16. lokakuuta – Suomen Israelin-suurlähettiläsTaneli Kekkonen tuomittiinHalikon kihlakunnanoikeudessatörkeästä rattijuopumuksesta neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen ja vuoden 1985 loppuun asti ulottuvaan ajokieltoon. Rikkeen vuoksi Kekkonen vapautettiin tehtävistään ja siirrettiin ulkoministeriön käytettäväksi.
2. marraskuuta –Josif Stalinin tyttären, vuonna1967 länteen loikanneenSvetlana Allilujevan ilmoitettiin palanneen 13-vuotiaan tyttärensä Olgan kanssa Yhdysvalloista Neuvostoliittoon ja saaneen Neuvostoliiton kansalaisoikeudet, jotka oli riistetty häneltä vuonna1970.
6. marraskuuta –Ronald Reagan voitti Walter F. MondalenUSA:n presidentinvaaleissa. Reagan sai enemmän valitsijamiehiä kuin kukaan hänen edeltäjänsä, 525.
12. marraskuuta –Marokko erosi Afrikan yhtenäisyysjärjestöstäOAU:sta, koskaLänsi-Saharan oli sallittu osallistua täysivaltaisena jäsenenä järjestön huippukokoukseen Etiopian pääkaupungissa Addis Abebassa. Marokko oli ensimmäinen järjestöstä eronnut valtio.
13. marraskuuta − Presidentti Mauno Koivisto matkusti nelipäiväiselle viralliselle vierailulle Isoon-Britanniaan.
19. marraskuuta – RäjähdyksetPEMEXin öljysäiliöillä ja tulipalo surmasivat 500 ihmistä San Juan IxhuatepecissaMeksikossa (San Juanicon onnettomuus).
21. marraskuuta –Tampereen kaupunginvaltuusto päätti pidättää kaupunginjohtaja Pekka Paavolan virastaan Noppa-jutun tutkimusten ja mahdollisen oikeudenkäynnin ajaksi. Paavola valitti päätöksestä Hämeen lääninoikeuteen.
23. marraskuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi rakennushallituksen pääjohtajan Kalevi Sassin yhden vuoden ehdolliseen vankeuteen, 56 000 markan korvauksiin valtiolle sekäviraltapantavaksi. Viraltapano vaati vielä Korkeimman oikeuden vahvistuksen, mutta Sassi erotettiin jo ennen sitä marraskuun lopulla.
24. marraskuuta – OikeuskansleriKai Korte ehdottisyyttäjän tehtävien siirtämistä pois oikeuskanslerilta erityisellevaltakunnansyyttäjälle. Kortteen mielestä oikeuskanslerin työhön toisaalta ylimpänä syyttäjäviranomaisena ja toisaalta syyttäjien valvojana sisältyi piilevä ristiriita.
27. marraskuuta – Neuvostoliitto kutsui Helsingin-suurlähetystössään työskennelleen ministerineuvosViktor Vladimirovin kotiin ja nimitti hänen tilalleenFeliks Karasevin. Vladimirov poistui Suomesta joulun aikaan ja Karasev saapui Helsinkiin vuoden 1985 alussa.
27. marraskuuta − KomisarioSulo Aittoniemi siirrettiin syrjään ns.Noppa-jutun tutkimuksista, joka koski epäiltyä Tampereen poliitikkojen lahjontaa.
29. marraskuuta – Kansainvälinen yleisurheiluliittoIAAF julisti juoksijaMartti Vainion elinikäiseen kilpailukieltoon, mitätöi hänen suorituksensa Los Angelesin olympialaisissa ja tuomitsi hänet menettämään hopeamitalinsa.
5. joulukuuta –Maailmanpankki esitti raportissaan yllättävän suorasukaisen ja synkän arvion kuivuuden ja nälänhädän vaivaamienAfrikan maiden tulevaisuudesta. Raportin mukaan maita uhkasi inhimillisten kärsimysten alle peittyvän taloudellisen rappeutumisen aiheuttama "poliittinen ja yhteiskunnallinen painajainen" vuoteen2000 mennessä.
5. joulukuuta – HiihtäjäMarja-Liisa Kirvesniemi valittiin vuoden parhaaksi suomalaisurheilijaksi urheilutoimittajien äänestyksessä.
9. joulukuuta – Suomalaisen rockyhtyeen Hanoi Rocksin rumpali Nicholas ”Razzle” Dingley kuoli liikenneonnettomuudessa Redondo beachilla.
10. joulukuuta −Nobelin rauhanpalkinnon jakotilaisuus Oslon kaupungintalossa jouduttiin keskeyttämään tunniksi pommiuhkauksen vuoksi juuri ennen palkinnon saajan, eteläafrikkalaisen arkkipiispanDesmond Tutun puhetta. Pommia ei kuitenkaan löytynyt.
17. joulukuuta –YK:n yleiskokous hyväksyi niin sanotunvaltioterrorismin kieltävän päätöslauselman. Suomi pidättyi äänestyksestä vedoten pyrkimykseensä pysytellä suurvaltojen välisten kiistojen ulkopuolella.
23. joulukuuta – Voimakaspommi räjähti Bolognasta Milanoon matkalla olleessa junassaItaliassa. Ainakin 15 ihmistä kuoli ja 180 loukkaantui. Kahdeksan eri terrorijärjestöä otti vastuun iskusta.
