3. tammikuuta –Naton Euroopan joukkojen komentaja, yhdysvaltalainen kenraali Bernard Rogers sanoiHelsingin Sanomille antamassaan haastattelussa epäilevänsä suomalaisten puolueettomuutta ja puolustustahtoa, jos Neuvostoliitto sodan tullen hyökkäisi Suomen kauttaNorjassa olevia Naton kohteita vastaan.
6. tammikuuta – Vastauksena kenraali Rogersin lausunnon Suomessa synnyttämään kohuun Yhdysvaltain ulkoministeriö ilmoitti, etteivät Rogersin mielipiteet edustaneet Yhdysvaltain virallista kantaa.
14. tammikuuta –OikeuskansleriKai Korte antoi päätöksensä kansanedustajien päivärahoista. Hänen mukaansaPaavo Väyrysellä jaLasse Lehtisellä ei ollut oikeutta nostaa päivärahoja, koska he asuivat vakituisesti Helsingissä. Korte antoi asian vuoksi moitteen eduskunnan kansliatoimikunnalle.
27. tammikuuta – Helsinginhovioikeus tuomitsi TV-toimittajaMatts Dumellin kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen maanpetoksesta. Hänet oli jo aiemmin erotettu Yleisradion palveluksesta. Dumellin tapaus herätti keskustelun toimittajien kontakteista ulkomaisiin diplomaatteihin.
30. tammikuuta – Purku-urakoitsija kävikustavilaistyylisen, vuonna1805 rakennetun Fontellin talon kimppuunPietarsaaressa. Poliisi keskeytti työt, mutta talon julkisivu oli tällöin jo ehtinyt tärveltyä pahoin.Museovirasto oli luonnehtinut taloa rakennushistoriallisesti erittäin arvokkaaksi.
30. tammikuuta –Adolf Hitlerin valtaannoususta tuli kuluneeksi 50 vuotta.
5. helmikuuta − Klaus Barbie karkotettiin Boliviasta ja lennätettiinRanskanLyoniin vastaamaan häntä vastaan nostettuihin syytteisiin.
8. helmikuuta – Shatilan ja Sabran pakolaisleireissäLibanonin pääkaupungissa Beirutissa tapahtunuttaverilöylyä tutkinut komissio totesiIsraelin puolustusministerinAriel Sharonin olevan henkilökohtaisesti vastuussa kristittyjen hyökkääjien päästämisestä leireihin17. syyskuuta1982. Sharonia vaadittiin eroamaan paikaltaan, minkä hän tekikin11. helmikuuta. Uudeksi puolustusministeriksi tuli Israelin Washingtonin-suurlähettiläsMoshe Arens.
15. helmikuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei oikeuskansleri Kai Kortteella ollut oikeutta nuhdella kansliatoimikuntaa päivärahakiistan vuoksi. Eduskunta vahvisti18. helmikuuta perustuslakivaliokunnan kannan äänin 127–48.
19. helmikuuta –SKP:n entinen puheenjohtajaAarne Saarinen ehdotti Suomen puolustuksen tehostamista lännen suuntaan, koska suurin Suomeen kohdistuva sotilaallinen uhka oli hänen mielestään odotettavissaNorjan puolelta. Norjan pääministeriKåre Willoch torjui Saarisen näkemykset.
25. helmikuuta – Eduskunta sääti asetuksen, jonka mukaan rakennusten purkamisesta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan rakennuslautakunnalle 30 päivää ennen purkutyön aloittamista. Taustalla oli pietarsaarelaisen Fontellin talon tapaus.
3. maaliskuuta – PresidenttiMauno Koivisto moitti valtiopäivien päättäjäisissä pitämässään puheessa poliitikkoja, tiedemiehiä ja tiedotusvälineitä sotilaallisten uhkakuvien rakentelusta. Koivisto oli erityisen ärtynyt professoriRaimo Väyrysen näkemyksestä, jonka mukaan Neuvostoliitto voisiPariisin rauhansopimuksen jaYYA-sopimuksen nojalla sijoittaaydinaseita Suomen alueelle. ”Meitä ei uhkaa kukaan, emmekä me uhkaa ketään, emme millään”, Koivisto sanoi.
18. maaliskuuta –Trondheimin hovioikeus tuomitsi norjalaisessaOrkdalin vanhainkodissa työskennelleen sairaanhoitajanArnfinn Nessetin 22 vanhuksenmurhasta ja yhdestä murhayrityksestä 21 vuodeksi vankeuteen ja lisäksi 10 vuodeksi eristettäväksi. Murhat olivat tapahtuneet vuosina1977–1980. Kyseessä oli Euroopan laajin murhaoikeudenkäynti toisen maailmansodan jälkeen.
21. maaliskuuta – Suomessa käytiineduskuntavaalit. Vaalien suurin voittaja oliSMP ja suurimmat häviäjätSKDL ja Keskustapuolueen listoilla esiintynytLKP, joka putosi eduskunnasta. Uutena ryhmänä eduskuntaan nousivatvihreät.
23. maaliskuuta –Strategic Defense Initiative: Ronald Reagan esitti televisiopuheessaan strategisen ohjuspuolustuksen rakentamista. Media antoi utopistiselle suunnitelmalle nimen ”Tähtien sota”.
31. maaliskuuta – Asuntohallituksen rahoitusjohtajaJouko Kajanoja erosi virastaan keskittyäkseen SKP:n puheenjohtajan tehtäviin.SKP:n sisäinen tila oli ollut yleisen huomion kohteena koko talven ajan.
7. huhtikuuta – Uusi eduskunta aloitti työnsä. Puhemieheksi valittiinErkki Pystynen ensimmäisenäkokoomuslaisena yli 50 vuoteen; edellinen kokoomuslainen eduskunnan puhemies oli ollutPaavo Virkkunen vuonna1930. Ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiin SDP:nPirkko Työläjärvi ja toiseksi varapuhemieheksi KeskustapuolueenVeikko Pihlajamäki.
7. huhtikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen erityislähettiläs Grigori Romanov tapasi SKP:n johdon Helsingissä ja sanoi toivovansa SKP:n sisäisen tilan selkiytyvän ilman avointa puoluehajaannusta.
12. huhtikuuta –Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) johtajaJasser Arafat saapuiTukholmaan, jossa hän tapasi Pohjoismaiden sosialidemokraattisten puolueiden johtohenkilöitä. PääministeriOlof Palme korosti ottavansa Arafatin vastaan nimenomaan Ruotsin sosialidemokraattisen puolueen puheenjohtajan ominaisuudessa. Israel tuomitsi jyrkin sanoin Arafatin vierailun.
21. huhtikuuta –Teiniliitto lopetti toimintansa. Viimeisessä kokouksessa oli läsnä neljä henkilöä ja se kesti kaksi minuuttia. Teiniliitto jätti jälkeensä liki 200 000 markan velat.
27. huhtikuuta – Neuvostoliiton uutistoimisto TASS kiisti Ruotsin syytökset neuvostoliittolaisten sukellusveneiden tunkeutumisesta Ruotsin aluevesille.
5. toukokuuta – SKP:n vähemmistö eli ns.taistolaiset palasi SKDL:n eduskuntaryhmään ja lupasi noudattaa ryhmäpäätöksiä. Puolueen julkisivu saatiin täten ainakin näennäisesti ehjäksi vuoden1984 puoluekokousta varten.
6. toukokuuta – LänsisaksalainenStern-lehti alkoi julkaistaAdolf Hitlerinpäiväkirjoja suuren kohun saattelemana. Päiväkirjat osoittautuivat kuitenkin sodan jälkeen tehdyiksi väärennöksiksi, koska tutkijat löysivät niistä materiaalia, jota ei ollut vielä olemassa Hitlerin eläessä. Asia siirrettiin oikeusviranomaisten käsiteltäväksi.
6. toukokuuta –Korkein oikeus ei myöntänyt verohallituksen entiselle pääjohtajalleMikko Laaksoselle valituslupaa tämän haettua muutosta viraltapanoaan koskevaan hovioikeuden päätökseen.
Libanonin jakautuminensisällissodan aikana 1983. Vihreällä Syyrian miehittämät alueet, vaaleanpunaisella kristittyjen miehittämät alueet, sinisellä YK:n miehittämät alueet, ja keltaisella Israelin ja sen liittolaisten miehittämät alueet.
1. kesäkuuta – Suomessa vieraillut Ruotsin pääministeriOlof Palme sanoi puheessaanFinlandia-talossa, että Pohjoismaiden strategisen merkityksen kasvun ei pidä antaa vaikuttaa pyrkimyksiin ydinaseettoman Pohjolan luomiseksi.
6. kesäkuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouvaTellervo Koivisto aloittivat nelipäiväisen valtiovierailun Neuvostoliitossa. Vierailun aikana jatkettiinYYA-sopimuksen voimassaoloa vuoteen2003 saakka.
7. kesäkuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 139−45 erityislainOunasjoen rauhoittamiseksi voimalarakentamiselta.
13. kesäkuuta – Valtiosääntökomitea ehdotti, että vuoden 1988 presidentinvaaleissa otettaisiin käyttöön valitsijamiesvaalin rinnalle suora kansanvaali. OikeusministeriChristoffer Taxell piti uudistuksen toteutumista lähes varmana.
22. kesäkuuta –Tanskan korkein oikeus tuomitsi Edistyspuolueen kansanedustajanMogens Glistrupin kolmen ja puolen vuoden vankeuteen ja miljoonan kruunun sakkoihin jatketusta veropetoksesta.Populistina ja poliittisena helppoheikkinä tunnetun Glistrupin saama tuomio oli hieman lievempi kuin hovioikeuden antama päätös. Glistrup aloitti vankeustuomionsa kärsimisen31. elokuuta.
4. heinäkuuta – Suomessa konserttikiertueella olleet neuvostoliittolainen viulistiViktoria Mullova ja pianistiVakhtang Jordania loikkasivatRuotsiin, josta he siirtyivät hieman myöhemmin Yhdysvaltoihin. Tukholmassa pitämässään lehdistötilaisuudessa Mullova ja Jordania sanoivat, ettei heidän loikkauksensa johtunut poliittisista syistä.
28. heinäkuuta – Yhdysvaltain kongressin edustajainhuone epäsi Yhdysvaltain avunNicaraguan hallitusta vastaan taistelleille contra-sisseille. Päätös oli tappio asiaa voimakkaasti ajaneen presidenttiRonald Reaganin Keski-Amerikan politiikalle.
27. elokuuta – Noin 300 000 ihmistä osallistui Yhdysvaltain pääkaupungissaWashingtonissa mielenosoitukseen, jonka teemana oli”Työtä, rauhaa ja vapautta”. Mielenosoituksella kunnioitettiinMartin Luther Kingin muistoa. Kingin kuuluisastaMinulla on unelma -puheesta oli kulunut 20 vuotta.
31. elokuuta – Yli miljoona ihmistä osallistui Filippiinien pääkaupungissa Manilassa oppositiojohtaja Benigno Aquinon hautajaisiin, joista muodostui valtaisa presidenttiFerdinand Marcosin vastainen mielenosoitus.
31. elokuuta −Puolimatka-yhtymää vastaan käyty lahjusoikeudenkäynti päättyi. VuorineuvosArmas Puolimatka tuomittiin virkamiehen lahjomisesta yhdeksi vuodeksi ja kahdeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen.Turun kaupunginarkkitehti tuomittiin lahjoman vastaanottamisesta viraltapantavaksi.
6. syyskuuta – Neuvostoliitto myönsi ampuneensa alas lennon KAL-007, mutta väitti ettei tiennyt sen olleen siviilikone.
10. syyskuuta − KenraaliAugusto Pinochet tuli olleeksiChilen presidenttinä kymmenen vuotta. Kymmeniä ihmisiä kuoli tai haavoittui mielenosoittajien ja poliisin yhteenotoissa ja noin 1200 ihmistä pidätettiin. Hallitus julisti maahan uudelleenpoikkeustilan Pinochet'n vastaisten mielenosoitusten jatkuttua toista päivää.
13. syyskuuta – Neuvostoliitto esti veto-oikeudellaan eteläkorealaisen matkustajakoneen alasampumisen tuominneen päätöslauselmaehdotuksen hyväksymisenYK:n turvallisuusneuvostossa.
13. syyskuuta − Niin sanotunNoppa-jutun käsittely alkoi Helsingin raastuvanoikeudessa. Syytettyjen joukossa olivat mm. entinen eduskunnan puhemiesJohannes Virolainen ja rakennushallituksen pääjohtajaKalevi Sassi, joiden väitettiin vaatineen tamperelaiselta Rakennusliike Nopalta Keskustapuolueelle ainakin 1,2 miljoonan markanlahjuksia.
15. syyskuuta – Israelin pääministeriMenachem Begin erosi virastaan. 70-vuotias Begin ei sairautensa vuoksi kyennyt allekirjoittamaan eroilmoitustaan.
22. syyskuuta −Turun hovioikeus katsoiTammelan kihlakunnanoikeuden päätöksen ns.Koijärvi-jutussa laittomaksi, koska eräs kihlakunnanoikeuden lautamies oli asianosainen ja siten esteellinen. Hovioikeus palautti asian uuteen käsittelyyn kihlakunnanoikeuteen.
24. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto matkustivat Yhdysvaltoihin vierailulle, jonka aikana he tapasivat presidenttiRonald Reaganin ja rouvaNancy Reaganin. Ronald Reagan ja varapresidenttiGeorge Bush korostivat Suomen ja Yhdysvaltain hyviä ja ongelmattomia suhteita ja vakuuttivat Yhdysvaltain tukevan Suomen puolueettomuuspolitiikkaa.
26. syyskuuta – EverstiluutnanttiStanislav Petrov ei laukaissutballistisia ohjuksia, vaikka ohjelmointivirhe sai valvontatietokoneen näyttämään Neuvostoliiton olleen hyökkäyksen kohteena. Tapaus pysyi Neuvostoliitossa tiukasti varjeltuna salaisuutena ja se paljastui vastakylmän sodan päätyttyä 1990-luvulla.[2]
29. syyskuuta – Presidentti Mauno Koivisto esitti YK:n yleiskokouksessa pitämässään puheessa ydinaseiden vastaisen vetoomuksen todeten, että Suomi onydinsulkusopimukseen liittymällä sitoutunut olemaan hankkimatta ydinaseita eikä minkään muunkaan valtion sallita sijoittavan ydinaseita Suomen alueelle.
12. lokakuuta −Parlamenttienvälinen liitto (IPU) antoi Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa pitämässään kokouksessa yksimielisen julkilausuman, jossa paheksuttiin jyrkästi niiden neuvostoliittolaisten viranomaisten toimia, joiden vastuulla syyskuinen matkustajakoneen alasampuminen oli. Julkilausumassa ei kuitenkaan tuomittu Neuvostoliiton valtiota.
12. lokakuuta –Puola esittiNorjan Varsovan-suurlähettiläälle virallisen vastalauseen sen johdosta, että Nobelin rauhanpalkinto oli päätetty myöntääSolidaarisuuden johtajalleLech Wałęsalle.
12. lokakuuta – Pääesikunnan päällikkö kenraaliJaakko Valtanen tuli uudeksi puolustusvoimain komentajaksi hänen edeltäjänsäLauri Sutelan jäädessä eläkkeelle.
13. lokakuuta −TyöministeriUrpo Leppänen esitteli työllisyysohjelman, jonka hän arvioi luovan Suomeen noin 100 000 uutta työpaikkaa. Ohjelmaan sisältyivät lasten, vanhusten ja vammaisten kotihoito, varhaiseläkejärjestelmä sekä starttiraha yrittäjiksi ryhtyvilletyöttömille.
19. lokakuuta − YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestöFAO arvioinälkäkuoleman uhkaavan 150 miljoonaa ihmistä 22 Afrikan maassa ja esitti maailman maille vetoomuksen pikaisen avun saamiseksi nälänhädästä kärsiville maille.
2. marraskuuta –YK:n yleiskokous hyväksyi äänin 108-9 päätöslauselman, jolla tuomittiin Yhdysvaltain hyökkäys Grenadaan. Äänestyksestä pidättyi 27 valtiota. Suomi äänesti päätöslauselman hyväksymisen puolesta.
2. marraskuuta –Nato aloitti kymmenpäiväisenAble Archer 83-sotaharjoituksen.
10. marraskuuta − Protestanttisissa maissa eri puolilla Eurooppaa vietettiin uskonpuhdistajaMartti Lutherin syntymän 500-vuotisjuhlaa.
11. marraskuuta − Tavaratalo Mini-Hinta tuhoutui tulipalossaTurussaBrahenkadun jaYliopistonkadun kulmassa. Viisikerroksinen teräsbetonirakennus romahti kasaan puolessa tunnissa mutta rakennuksessa olleet ehdittiin evakuoida sitä ennen.
15. marraskuuta – Presidentti Mauno Koivisto matkusti kolmipäiväiselle valtiovierailulleRanskaan. Koivisto vihittiin vierailun aikanasosiologiankunniatohtoriksiToulousen yliopistossa.
18. marraskuuta – Eduskunta sääti asetuksen, jonka mukaanasunnosta ja sen lähiympäristöstä on myytäessä kerrottava myös mahdolliset kielteiset seikat, jos ne vaikuttavat oleellisesti asumistasoon ja -viihtyvyyteen. Asetus tuli voimaan vuoden 1984 alussa.
18. marraskuuta − Pääministeri Kalevi Sorsa nimitettiin suomalais-neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyökomission suomalaisosapuolen puheenjohtajaksi.
23. marraskuuta − Neuvostoliiton valtuuskunnan jäsenet marssivat ulos ns. euroaseneuvotteluistaSveitsinGenevessä vastalauseena yhdysvaltalaisten ohjusten sijoittamiselle Länsi-Eurooppaan. Puoluejohtaja Juri Andropov ilmoitti, että Neuvostoliiton oli mahdotonta olla enää mukana neuvotteluissa ja että Neuvostoliitto alkaa sijoittaa uusia ohjuksiaan Itä-Eurooppaan.
27. marraskuuta −Kolumbialainen matkustajakone syöksyi maahan ollessaan laskeutumassaMadridin lentokentälle ja syttyi tuleen. Koneessa oli 192 matkustajaa ja miehistön jäsentä, joista 181 sai surmansa. Uhrien joukossa oli yksi Madridissa asunut suomalainen.
2. joulukuuta −Korkein oikeus antoi ensimmäisen päätöksensäkansalaistottelemattomuutta koskeneessa asiassa. KKO ei muuttanut Turun hovioikeuden päätöstä, jonka nojalla 36 luonnonsuojelijaa oli tuomittu ns. Koijärvi-jutussa sakkoihin haitanteosta viranomaisille ja niskoittelusta poliisia kohtaan.
8. joulukuuta – Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö julkisti raporttinsa syyskuisesta eteläkorealaisen matkustajakoneen alasampumisesta. Raportissa ei ollut löydetty mitään todisteita Neuvostoliiton väitteelle, että kone olisi ollut vakoilulennolla.
8. joulukuuta −Suomen Pankki päätti poistaa 500 markan setelien maastavientikiellon vuoden 1984 alussa.
14. joulukuuta – Eduskunnan kokoonpano muuttui ennenkokemattomalla tavalla. Eduskuntavaalien ääntenlaskusta tehdyn valituksen nojallaSKDL:n kansanedustajaHeikki Mustonen joutui luovuttamaan paikkansaPentti Liedekselle. Mustonen nousi kuitenkinelokuussa1985 takaisin eduskuntaan Liedeksen kuoltua.[3]
26. joulukuuta – PuoluejohtajaJuri Andropov ei osallistunut Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean kokoukseen. Kokouksen kerrottiin kuitenkin sujuneen tavalla, joka osoitti Andropovin olevan lujasti vallan kahvassa.
30. joulukuuta −Argentiinan entinen presidenttiLeopoldo Galtieri ja kaksi muuta entisen sotilashallituksen jäsentä pidätettiin ja haastettiin oikeuteen ”likaisesta sodasta” Argentiinan vasemmistoa vastaan.
.jpg)
