10. tammikuuta – PaaviJohannes Paavali II arvosteliVatikaanissa pitämässään puheessa kovin sanoinPuolan johtoa siitä, että kansalaisia pakotettiin antamaan omantuntonsa ja vakaumuksensa vastaisia julistuksia työpaikan menettämisen uhalla.
13. tammikuuta – Hallitus teki periaatepäätöksenSatakunnan,Pirkanmaan jaKainuun läänien perustamisesta. Uusien läänien oli määrä aloittaa toimintansa viimeistään vuoden1985 alussa.
31. tammikuuta –Espanjassa ilmoitettiin yli 250 ihmisen kuolleen ja noin 16 000 saaneen eriasteisiamyrkytysoireita toukokuun 1981 alusta lähtien heidän nautittuaan eräiden liikkeiden myymää myrkyllistäruokaöljyä. Useita kymmeniä henkilöitä oli pidätetty asian vuoksi.
5. helmikuuta − Presidentti Mauno Koivisto nimittiSuomen Pankin johtokunnan jäsenen, tohtoriAhti Karjalaisen pankin pääjohtajaksi maaliskuun alusta lukien. Karjalainen oli hoitanut pääjohtajan tehtäviä viransijaisena Koiviston ollessa pääministerinä. Uudeksi johtokunnan jäseneksi Koivisto nimitti johtokunnan varajäsenenSeppo Lindblomin.
15. helmikuuta − Suomen ensimmäisenaikakauslehden,Om konsten att rätt behaga, ensimmäisen numeron ilmestymisestä tuli kuluneeksi 200 vuotta. Lehteä oli ilmestynytTurussa 16 numeroa runsaan neljän kuukauden ajan.
19. helmikuuta – presidentti Mauno Koivisto nimitti uuden,Kalevi Sorsan johtamanhallituksen. Edellinen, viimeiset ajatEino Uusitalon johtamahallitus ehti istua tasan tuhat vuorokautta ja oli noussut juuri ennen eroaan hallitusten ikätilaston kolmannelle sijalle.
24. helmikuuta –Puolan johtajaWojciech Jaruzelski syytti Puolan kommunistisen puolueen keskuskomitean kokouksessa pitämässään puheessa Yhdysvaltain hallitusta maailmanrauhan vaarantamisesta.
3. maaliskuuta –Ranskan presidenttiFrançois Mitterrand aloitti valtiovierailunIsraelissa ensimmäisenä merkittävänä eurooppalaisena valtionpäämiehenä. Vierailu ei kuitenkaan juuri parantanut Ranskan ja Israelin suhteita, jotka olivat olleet kireätvuoden 1967 sodasta lähtien, varsinkaan kun Mitterrand vaati Israelia tunnustamaanpalestiinalaisten oikeuden omaan valtioon. Varoen ärsyttämästä arabimaita liiaksi Mitterrand ei käynyt Itä-Jerusalemissa eikä Jordanjoenlänsirannalla.
6. maaliskuuta −Kairossatuomittiin kuolemaan viisi Egyptin presidentinAnwar Sadatin murhaan osallistunutta sotilasta. Syytettyinä olleista kaikkiaan 24 henkilöstä viisi tuomittiin elinkautiseen pakkotyöhön, kaksitoista 5–15 vuoden vankeuteen ja kaksi vapautettiin.
11. maaliskuuta –Kauppa- ja teollisuusministeriö antoi ohjeen, jonka mukaan valtionyhtiöiden hallintoneuvostoihin voidaan valita vain alle 70-vuotiaita. Tavoitteeksi asetettiin ikärajan alentaminen 67 vuoteen.Olavi Lindblom joutui jättämäänEnso-Gutzeitin hallintoneuvoston ensimmäisenä tämän ohjeen nojalla.
17. maaliskuuta –Helsingin hovioikeus antoi varoituksen kahdelle merivartijalleViikinki-huviveneen uppoamista koskeneessa oikeusjutussa. Merivartijoiden virhearvioinneilla ei todettu olleen välitöntä syy-yhteyttä kymmenen nuoren hukkumiseenViikinki-veneen upottuaHangon vesillä syyskuussa1978, mutta viranomaisten yhteydenpito tapauksen aikana katsottiin hyvin puutteelliseksi.
1. huhtikuuta – Suomessa tulivat voimaan uusitieliikennelaki ja -asetus, joissa mm. määrättiin suojakypärä pakolliseksi moottoripyöräilijöille ja mopoilijoille. Myös ajovalojen käyttömoottoriajoneuvoissa kaikkina vuorokaudenaikoina säästä riippumatta tuli pakolliseksi. Laki korvasi vuodelta1957 olleen vanhan lain.
7. huhtikuuta – PresidenttiMauno Koivisto sanoi Ruotsin radiolle ja televisiolle antamassaan haastattelussa suhtautuvansa myönteisesti presidentin valtaoikeuksien vähentämiseen ja valtiosäännön uudistamiseen.
2. toukokuuta –Puolan hallitus lievensipoikkeustilamääräyksiä. Muun muassa öinen ulkonaliikkumiskielto kumottiin.
4. toukokuuta – Argentiinalaiset Tulimaan Río Grandesta lähteneet hävittäjät osuivat ohjuksinHMS Sheffield (D80) -ohjushävittäjään, joka vaurioiduttuaan upposi merenkäynnissä 10. toukokuuta.
7. toukokuuta − Suomen evankelisluterilaisen kirkonkirkolliskokous päätti esittää eduskunnalle niin sanottujen arkipyhien siirtämistä takaisin entisille paikoilleen.
10. toukokuuta – Välimiesoikeus totesiAarno Laitisen irtisanomisenHelsingin Sanomien poliittisen toimittajan tehtävistä laittomaksi ja määräsiSanoma Osakeyhtiön maksamaan Laitiselle 20 000 markan korvaukset. Laitinen siirtyiHymy-lehden pakinoitsijaksi.
25. toukokuuta − Suomen yksikamarinen eduskunta vietti 75-vuotisjuhliaan, joihin osallistui istuvien kansanedustajien ja ulkomaisten vieraiden lisäksi noin 250 entistä kansanedustajaa.
25. toukokuuta − Niin sanotunKoijärvi-jutun oikeuskäsittely alkoiTammelan kihlakunnanoikeudessa. Istuntoon oli haastettu 112 luonnonsuojelijaa, joista osa oli alaikäisiä.
29. toukokuuta – Falklandin sota: Goose Greenin taistelussa brittien laskuvarjojääkärit löivät suuren argentiinalaisjoukon sodan ensimmäisessä maataistelussa.
1. kesäkuuta – Presidentti Mauno Koivisto vastaanotti lähes 2,5 miljoonan henkilön allekirjoittaman yhteispohjoismaisen vetoomuksenydinaseettoman Pohjolan puolesta.
3. kesäkuuta −Espanjassa päättyi oikeudenkäynti helmikuun1981 vallankaappausyritykseen osallistuneita vastaan. Kenraali Jaime Milans del Bosch ja everstiluutnanttiAntonio Tejero tuomittiin 30 vuodeksi vankeuteen. Kolmestakymmenestä muusta syytetystä yksitoista vapautettiin, muut tuomittiin 1–6 vuoden vankeusrangaistuksiin.
3. kesäkuuta – Israelin Britannian suurlähettilästäShlomo Argovia ammuttiin Lontoossa, mikä toimi osasyynäLibanonin sodan syttymiselle kolme päivää myöhemmin
6. kesäkuuta − Helsingin puhelinyhdistys vietti toimintansa alkamisen 100-vuotisjuhlia. KeisariAleksanteri III oli myöntänyt luvan puhelinlaitoksen perustamiselle31. tammikuuta1882.
6. kesäkuuta –Teuvan vanhainkoti tuhoutuitulipalossa. Kaikki laitoksessa hoidettavina olleet 63 vanhusta saatiin turvaan. Paloa epäiltiinmurhapoltoksi.
7.-11. kesäkuuta - Suomea koetteli ajankohtaan nähden harvinaisen kylmä sääjakso. Etelä-Suomessa jakson keskilämpötila laski jopa 7 asteeseen ja muualla Suomessa alle tämän. Lähes koko jakson aikana koettiin myös yöpakkasia sekä räntä- ja lumisateita.[3]
14. kesäkuuta – Falklandin sota päättyi: britit etenivätPort Stanleyn laitamille edettyään saaren läpi San Carlosin lahdesta. Argentiinalaisjoukot antautuivat ja muodollinen rauhansopimus solmittiin samana päivänä.
17. kesäkuuta – Argentiinan presidentti, kenraaliLeopoldo Galtieri erosi virastaan Falklandin sodassa kärsityn tappion vuoksi.
17. kesäkuuta –Turun hovioikeus piti voimassa raastuvanoikeuden kesäkuussa 1981 antaman tuomion, jollaSaloran pääomistajat Jouko Nordell ja Olavi Laakso oli määrätty maksamaan valtiolle 4,6 miljoonan markan vahingonkorvaukset veropetoksesta.
19. kesäkuuta –Liberaalisen Kansanpuolueen puoluekokous hyväksyi puolueen liittymisenKeskustapuolueen jäsenjärjestöksi. Keskustapuolue sitoutui maksamaan vakaviin talousvaikeuksiin joutuneen LKP:n velat. Liberaalien eduskuntaryhmän puheenjohtajaAnneli Kivitie valittiin Keskustan eduskuntaryhmän kolmanneksi varapuheenjohtajaksi.
20. kesäkuuta −Berner Oy:n johtaja ja entinen kansanedustajaArne Berner valittiin Keskustapuolueen jäsenjärjestöksi liittyneen Liberaalisen Kansanpuolueen uudeksi puheenjohtajaksi.
25. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidenttiRonald Reagan myönsi eron ulkoministeriAlexander Haigille ja nimitti hänen tilalleenGeorge Shultzin. Ulkoministerin vaihdoksen ennustettiin merkitsevän suurvaltasuhteiden jyrkkenemistä entisestäänkin ja Lähi-idän politiikan uudelleenarviointia. Euroopassa Haigin eroa pidettiin tappiona.
12. heinäkuuta − Iso-Britannia julisti sotatoimet Falklandinsaarilla virallisesti päättyneiksi ja vapautti loput argentiinalaiset sotavangit.
16. heinäkuuta – Pastori Sun Myung Moon tuomittiin 18 kuukaudeksi vankeuteen veropetoksista ja oikeuden harhauttamisesta.
20. heinäkuuta –IRA:n siipi räjäytti kaksi pommiaLontoossa surmaten kahdeksan sotilasta ja haavoittaen 47:ää.
21. heinäkuuta − Puolan johtaja Wojciech Jaruzelski ilmoitti parlamentissa pitämässään puheessa hallituksen lieventävän sotatilalakia ja vapauttavan noin 1200 poliittista vankia. Solidaarisuus-järjestön johtaja Lech Wałęsa ei kuitenkaan ollut vapautettavien joukossa.
2. elokuuta – Helsingin metro avattiin virallisesti.
4. elokuuta − Oikeuskansleri Kai Korte esitti Helsingin metrojohtajanUnto Valtasen pidättämistä virastaanHelsingin metrojutun tutkimusten ja mahdollisen oikeudenkäynnin ajaksi. Korte katsoi Valtasen syyllistyneen virkarikokseen, jota ei voitu pitää vähäisenä.
9. elokuuta −Helsingin kaupunginhallitus päätti pidättää metrojohtaja Unto Valtasen välittömästi tehtävistään. YlipormestariRaimo Ilaskivi esitti metrotoimiston lakkauttamista vuoden 1982 lopussa.
20. elokuuta − Suomen Moskovan-suurlähettiläsJaakko Hallama vapautettiin virastaan ja siirrettiinulkoministeriön erityistehtäviin.
22. elokuuta − Helsingin kaupungin tilintarkastajaLiisa Kulhia katsoi, että metron valvonta- ja kuulutuslaitteiden tilauslaskelmista löytyneet miljoonavirheet oli tehty tahallaan ja että niillä oli haluttu suosiaSiemens Oy:tä.
26. elokuuta − Siemens Oy jätti Helsingin metrotoimistolle pyynnön saada peruuttaa videolaitetarjouksensa, koska se katsoi metrojupakan vahingoittaneen mainettaan. Seuraavana päivänä metrotoimikunta päätti tilata metron kuulutus- ja valvontalaitteetAspo Oy:ltä.
5. syyskuuta –Pohjois-Karjala-projekti täytti 10 vuotta. Työikäisten suomalaisten miesten sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden oli todettu projektin aikana laskeneen 17 prosenttia.
9. syyskuuta −Keskusrikospoliisi pidätti Helsingin metrojohtajan Unto Valtasen. Metrojutussa tehtiin syyskuun aikana useita muitakin pidätyksiä.
1. lokakuuta − 60 ihmistä kuoli ja arviolta 700 loukkaantui pommiräjähdyksessä Iranin pääkaupungissaTeheranissa.
1. lokakuuta − Suomessa tulivat voimaan ilmansuojelulaki ja -asetus.
1. lokakuuta − Presidentti Mauno Koivisto kieltäytyi armahtamasta vuorineuvos Armas Puolimatkaa tälle langetetusta ehdollisesta vankeusrangaistuksesta.
3. lokakuuta −Espanjan viranomaiset ilmoittivat paljastaneensa eräiden äärioikeistolaisten upseerienvallankaappaussuunnitelman. Kaappaus oli ollut tarkoitus toteuttaa juuri ennen lokakuun lopulla pidettyjä parlamenttivaaleja, joissa sosialisteille ennustettiin vaalivoittoa.
5. lokakuuta − Oikeuskansleri Kai Korte määräsi nostettavaksi syytteet lahjonnasta yhtä sisäministeriön hallintoneuvosta, kahta kaupunginjohtajaa ja vuorineuvos Armas Puolimatkaa vastaan. Syytteet koskivat näiden kolmen virkamiehen ja Puolimatka-yhtymän välisiä omakotitalokauppoja.
5. lokakuuta − Eduskunnan puhemiesJohannes Virolainen ilmoitti, ettei hän kutsu Palestiinan vapautusjärjestönPLO:n johtajaaJasser Arafatia Suomeen, kuten hän oli suunnitellut. Arafatin kutsumisesta Suomeen oli noussut kohu, koska Yhdysvalloissa vierailulla ollut ulkoministeriPär Stenbäck katsoi tulleensa asiassa sivuutetuksi eikä Arafat edustanut kansainvälisesti tunnustettua valtiota.
13. lokakuuta −Kansainvälinen olympiakomitea päätti palauttaa yhdysvaltalaisenJim Thorpen perillisille tämän Tukholman olympiakisoissa vuonna1912 viisi- ja kymmenottelusta voittamat kultamitalit. Thorpen suoritukset oli tuolloin hylätty, koska hänet oli julistettu ammattilaiseksi. Thorpe oli kuollut vuonna1953.
26. lokakuuta – Länsi-Saksan entinen liittokansleri Helmut Schmidt kieltäytyi terveyssyihin vedoten ryhtymästä sosiaalidemokraattien liittokansleriehdokkaaksi kevään 1983 liittopäivävaaleissa.
28. lokakuuta – Sosialistinen työväenpuolue voitti Espanjan parlamenttivaalit. Puolueen pääsihteeriFelipe Gonzalez muodosti uuden hallituksen, joka oli ensimmäinen sosialistinen hallitus vuosien1936−1939sisällissodan jälkeen.
28. lokakuuta − Oikeuskansleri Kai Korte sanoi eduskunnan virkamiesten menetelleen väärin maksaessaan kansanedustajan päivärahaa Keskustapuolueen puheenjohtajallePaavo Väyryselle. Väyrysen kotipaikkana oli pidettyKeminmaata, jossa hänellä oli ollut vain jalasmökki.
5. marraskuuta –Länsi-Saksa pyysi Suomelta selvitystä suomalaistenturkistarhojen oloista. Saksan televisiossa oli esitetty sveitsiläinen ohjelma, jonka mukaan suomalaisissa turkistarhoissa rääkätään eläimiä. Myöhemmin kuitenkin ilmeni, ettei ohjelmaa ollut kuvattu Suomessa.
8. marraskuuta – Israelin pääministeriMenachem Begin sanoi Shatilan ja Sabran pakolaisleireillä tapahtunutta verilöylyä tutkineen komission kuulustelussa olleensa etukäteen tietämätön teosta ja saaneensa kuulla siitä vasta kuunnellessaanBBC:n radiolähetystä verilöylyä seuranneena päivänä.
10. marraskuuta − Korkein oikeus tuomitsi vuorineuvos Armas Puolimatkan häntä vastaan nostettujen uusien syytteiden perusteella kuudeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen jatketusta virkamiehen lahjomisesta. Syytteeseen oli asetettu myös viisi muutaPuolimatka-yhtymän johtohenkilöä.
18. marraskuuta – Niin sanottuNoppa-juttu tuli julkisuuteen, kun keskusrikospoliisi pidätti valtiovarainministeriön pyynnöstä rakennushallituksen pääjohtajan Kalevi Sassin ja neljä muuta virkamiestä.
6. joulukuuta – Joukko eri alojen vaikuttajia valtioneuvosK.-A. Fagerholmin johdolla esitti julkisen vetoomuksen eronneen presidentinUrho Kekkosen rauhoittamiseksi loukkaavalta julkiselta kirjoittelulta, koska tämä ei enää itse kyennyt puolustautumaan sitä vastaan. Eräät henkilöt ja sanomalehdet olivat esittäneet Fagerholmin mielestä asiatonta ja henkilöön käyvää kritiikkiä Kekkosta kohtaan.
16. joulukuuta – Poliisi esti suuren joukkokokouksen pitämisenPuolassa Gdanskin Lenin-telakalla vuoden1970 mellakoiden vuosipäivänä.Solidaarisuuden johtajaLech Wałęsa, jonka oli ollut tarkoitus puhua kokouksessa, vietiin kotoaan jälleen vankilaan.
16. joulukuuta – YK:n yleiskokous tuomitsi yksimielisesti Sabran ja Shatilan pakolaisleireissä Libanonissa syyskuussa tehdyn verilöylyn ja julisti senkansanmurhaksi.
18. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat kilpa-autoilija Keijo Rosbergin vuoden parhaaksi urheilijaksi. Rosberg oli ensimmäinen äänestyksen voittanut moottoriurheilija.
20. joulukuuta – Kymi Kymmene Oy ja Strömberg Oy päättivät yhdistyä. Uuden yhtiön nimeksi tuliKymi-Strömberg Oy ja se nousi Suomen kymmenen suurimman yrityksen joukkoon.
20. joulukuuta −Tammelan kihlakunnanoikeus langettiKoijärvi-jutussasakkotuomiot 101 luonnonsuojelijalle niskoittelusta ja haitanteosta viranomaisille. Syytettyinä olleet alaikäiset selvisivät rangaistuksetta.
22. joulukuuta – Presidentti Mauno Koivisto, pääministeri Kalevi Sorsa ja valtiovarainministeriAhti Pekkala matkustivat Neuvostoliiton 60-vuotisjuhlallisuuksiin Moskovaan.
29. joulukuuta –Kalevi Sorsan hallitus joutui kriisiin eduskunnan budjettiäänestyksessä, kunSKDL:n eduskuntaryhmä äänesti puolustusmäärärahojen lisäämistä vastaan, vaikka Sorsa oli tehnyt asiasta luottamuskysymyksen.
.jpg)
_1982.jpg)
