Movatterモバイル変換


[0]ホーム

URL:


Siirry sisältöön
Wikipedia
Haku

1980-luku

Wikipediasta
Vuosisadat1700-luku ·1800-luku ·1900-luku ·2000-luku ·2100-luku
Vuosikymmenet
1890-luku ·1900-luku ·1910-luku ·1920-luku ·1930-luku ·1940-luku
1950-luku ·1960-luku ·1970-luku ·1980-luku ·1990-luku ·2000-luku
Vuodet1890 ·1891 ·1892 ·1893 ·1894 ·1895 ·1896 ·1897 ·1898 ·1899
1900 ·1901 ·1902 ·1903 ·1904 ·1905 ·1906 ·1907 ·1908 ·1909
1910 ·1911 ·1912 ·1913 ·1914 ·1915 ·1916 ·1917 ·1918 ·1919
1920 ·1921 ·1922 ·1923 ·1924 ·1925 ·1926 ·1927 ·1928 ·1929
1930 ·1931 ·1932 ·1933 ·1934 ·1935 ·1936 ·1937 ·1938 ·1939
1940 ·1941 ·1942 ·1943 ·1944 ·1945 ·1946 ·1947 ·1948 ·1949
1950 ·1951 ·1952 ·1953 ·1954 ·1955 ·1956 ·1957 ·1958 ·1959
1960 ·1961 ·1962 ·1963 ·1964 ·1965 ·1966 ·1967 ·1968 ·1969
1970 ·1971 ·1972 ·1973 ·1974 ·1975 ·1976 ·1977 ·1978 ·1979
1980 ·1981 ·1982 ·1983 ·1984 ·1985 ·1986 ·1987 ·1988 ·1989
1990 ·1991 ·1992 ·1993 ·1994 ·1995 ·1996 ·1997 ·1998 ·1999
2000 ·2001 ·2002 ·2003 ·2004 ·2005 ·2006 ·2007 ·2008 ·2009

1980-luku olivuosikymmen, joka alkoi 1. tammikuuta 1980 ja päättyi 31. joulukuuta 1989. Vuosikymmen oli1900-luvun yhdeksäs vuosikymmen.

Vuosikymmenen teemoja olivat idän ja lännen välisenasevarustelun purkaminen jakylmän sodan päättyminen sekätietokoneiden jaelektroniikan nousu läntisessä maailmassa.

Maailmantalous ja -politiikka

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvallat ja Neuvostoliitto

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Maailmanpolitiikassa merkittäviä tapahtumia oli republikaanisenRonald Reaganin valinta 1981Yhdysvaltain presidentiksi ja hänen johdollaan toteutettu voimakas Yhdysvaltojen asevarustelupolitiikka, joka osaltaan vaikuttiNeuvostoliitonhajoamiseen ja poliittisten muurien murtumiseen. Reaganin seuraajaksi tuli tammikuussa 1989 koko hänen presidenttikautensa ajan varapresidenttinä toiminutGeorge Bush.[1] Vuoden 1984 presidentinvaalissa Reaganin haastajana oli demokraattienWalter Mondale. Mondalen varapresidenttiehdokkaakseen valitsemaGeraldine Ferraro oli Yhdysvaltain presidentinvaalien historian ensimmäinen naisehdokas.[2] Vaalissa Reagan sai 525 valitsijamiestä, mikä oli enemmän kuin yksissäkään aiemmissa presidentinvaaleissa.[3]

Margaret Thatcher jaRonald Reagan Camp Davidissa 1986.

Neuvostoliiton puoluejohtajaLeonid Brežnev oli sairastellut jo 1970-luvun lopulla, ja vuosikymmenen vaihduttua hän oli pitkiä aikoja työkyvyttömänä. Brežnevin kuollessa vuonna 1982 Neuvostoliiton luonnehdittiin olevan ”pysähtyneisyyden” tilassa.[4] Tämän jälkeen maata johtivat lyhyen aikaaJuri Andropov jaKonstantin Tšernenko, jälkimmäinen vain vajaan vuoden.Mihail Gorbatšov nousi Neuvostoliiton johtoon1985, ja hän oli maan viimeinen valtionjohtaja vuoteen 1991 asti, jolloin Neuvostoliitto hajosi. Hänen avoimuus- (’glasnost’) ja uudistuspyrkimyksensä (’perestroika’) johtivatliennytykseen ja kylmän sodan päättymiseen mutta samallaNeuvostoliiton kommunistinen puolue menetti poliittisen valta-asemansa, mikä lopulta johti Neuvostoliiton hajoamiseen. Hajoamisen alkusoittoa oliBerliinin muurin murtuminen 1989.Saksan demokraattinen tasavalta eli Itä-Saksa katosi Euroopan kartalta heti vuosikymmenen vaihduttua.

Länsisaksalainen lentäjäMathias Rust onnistui toukokuun lopulla 1987 laskeutumaanMoskovanPunaiselle torille.[5]

Vuosikymmenen lopulla Neuvostoliiton kriisipesäkkeiksi muodostuivatKaukasian ja Keski-Aasian neuvostotasavallat, joiden rajat oli aikoinaan piirretty mielivaltaisesti ja joissa puhkesi eri kansallisuuksien välisiä yhteenottoja.Armenian jaAzerbaidžanin kiistaVuoristo-Karabahin alueesta kärjistyi vuonna 1988 avoimeksi sodaksi, jossa neuvostoarmeija oli lähinnä sivustakatsojana.Baltian maissa kansalaiset tulivat muuta Neuvostoliittoa tiiviimpien läntisten yhteyksien ansiosta nopeammin tietoisiksi uusista yhteiskunnallisista virtauksista, kuten ympäristönsuojelusta ja informaatiotekniikan vallankumouksesta. Virossa niin kutsutunlaulavan vallankumouksen lähtölaukaukseksi muodostuivatTallinnan laulujuhlat kesällä 1987.[6]

Eurooppa

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Euroopan poliittista ilmapiiriä hallitsi vuosikymmenen alkuvuosinasotilasliitto Naton jaVarsovan liiton välinenohjusvarustelukierre, joka huipentui vuoden 1983 aikana. Neuvostoliitto oli vuodesta 1977 lähtien sijoittanut Eurooppaan noin 350SS-20 -ohjusta ja halusi säilyttää monopoliasemansa Euroopassa olevienkeskimatkan ohjusten suhteen. Nato puolestaan valmistautui ottamaan käyttöön ensimmäiset euro-ohjuksensa vuoden 1983 lopussa.Valkoinen talo ei suostunut siihen, ettäKreml kiistäisi Yhdysvaltain oikeuden rakentaa ohjusjärjestelmä, jollainen Neuvostoliitolla jo oli. Neuvostoliitto sai kiistassa sivustatukea länsieurooppalaiseltarauhanliikkeeltä, joka järjesti laajoja euro-ohjusten vastaisia mielenosoituksia. Naton ohjukset tulivat kuitenkin Yhdysvalloista Eurooppaan alkuperäisen aikataulun mukaan.[7]

Jugoslaviaa koko toisen maailmansodan jälkeisen ajan johtanut marsalkkaTito kuoli keväällä 1980. Liittovaltiota koossa pitäneen voiman poistuttua osavaltiot joutuivat keskenään erimielisyyksiin lähinnä talouskysymyksistä. Vuosikymmenen lopulla varsinkin vauraimmat osavaltiotSlovenia jaKroatia alkoivat tavoitella täyttä itsenäisyyttä.[8]

Puolassa talousvaikeudet johtivat siihen, että hallitus ilmoitti kesällä 1980 tuntuvista elintarvikkeiden hintojen korotuksista. Työläiset vastasivat tähän lakoilla, ja keskeiseksi lakkonäyttämöksi muodostuiGdanskin telakka. Samaan aikaan Puolan katolisen kirkon asema vahvistui erityisesti puolalalssyntyisen paaviJohannes Paavali II:n ansiosta. Lisäksi katolisella kirkolla oli läheiset suhteet riippumattomaanSolidaarisuus-liikkeeseen. Joulukuussa 1981 Puolan hallitus julisti maansotatilan.[9] Solidaarisuus-liikkeen johtajaLech Wałęsa sai vuoden 1983Nobelin rauhanpalkinnon, mutta Puolan hallitus ei päästänyt Waŀęsaa vastaanottamaan palkintoa.[10]

Puolan tilanne lisäsi jännitteitäItämeren alueella. Ruotsin aluevesillä tehtiin useitasukellusvenehavaintoja. Varma havainto oli kuitenkin vain yhdessä tapauksessa, kun sukellusvene ajoi karilleKarlskronan edustalla syksyllä 1981. Ruotsi syytti alueloukkauksista Neuvostoliittoa, mutta joutui perumaan syytöksensä.[11]

Alankomaiden kuningatarJuliana luopui vallasta huhtikuussa 1980 ja valtaistuimelle nousi hänen tyttärensä prinsessaBeatrix.[12]

Ranskan presidenttiValéry Giscard d’Estaing joutui luovuttamaan paikkansaFrançois Mitterrandille vuoden 1981 presidentinvaaleissa. Mitterrand valittiin toiselle virkakaudelle vuonna 1988.

Espanja liittyi sotilasliitto Natoon vuonna 1982 ja Euroopan talousyhteisöön vuonna 1986.Sosialistinen työväenpuolue voitti Espanjassa syksyllä 1982 pidetyt parlamenttivaalit, ja puolueen johtajaFelipe Gonzáles muodosti maahan ensimmäisen vasemmistolaisen hallituksen sitten 1930-luvun.[13]Portugalin pitkäaikainen pääministeri, sosialistisen puolueen puheenjohtajaMário Soares valittiin vuonna 1986 maan ensimmäiseksi siviilipresidentiksi 60 vuoteen.[14]

Albanian pitkäaikainen puoluejohtajaEnver Hoxha kuoli vuonna 1985 ja hänen seuraajakseen tuliRamiz Alia.

Entinen YK:n pääsihteeriKurt Waldheim valittiin vuonna 1986Itävallan presidentiksi. Waldheimin natsimenneisyyden vuoksi Israel kutsui suurlähettiläänsä kotiinWienistä.[15]

Pohjois-Irlannissa jatkuivat katolisten ja protestanttien yhteenotot koko vuosikymmenen ajan.[16] LänsisaksalaisenSiemens-yhtymän johtaja Karl Heinz Beckurts sai surmansa pommi-iskussaMünchenin lähistöllä heinäkuussa 1986, mikä osoitti äärivasemmistolaisen terrorijärjestöRAF:n olevan yhä voimissaan.[17] Vuosikymmenen tuhoisin terroriteko Euroopassa oliPan Am -yhtiönBoeing 747 -matkustajakoneen tuhoLockerbien kylän ylläSkotlannissa joulukuussa 1988. Surmansa saivat kaikki koneessa olleet 258 ihmistä sekä 12 kylän asukasta. Myöhemmin ilmeni, että iskun jäljet johtivatLibyaan.[18][19]

Pohjoismaat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Norjalaisella Ekofiskin öljykentälläPohjanmerellä tapahtui vakava onnettomuus, kun huolto- ja asuntolauttaAlexander Kielland kaatui kovassa merenkäynnissä maaliskuussa 1980. Onnettomuudessa sai surmansa 123 ihmistä.[20]

Ruotsin pääministeriOlof Palme murhattiinTukholmassa 28. helmikuuta 1986. Seurauksena monia teorioita murhaajatahon selvittämiseksi. Ruotsin poliisi pidättiChrister Petterssonin joulukuussa 1988 murhasta epäiltynä.[21] Hovioikeus vapautti Petterssonin lokakuussa 1989, koska todisteet eivät riittäneet hänen tuomitsemisekseen.[22]

Afrikka

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Rhodesia itsenäistyi huhtikuussa 1980Zimbabwen tasavallaksi, jonka ensimmäiseksi presidentiksi tuliRobert Mugabe.[23]

Liberiassa tapahtui huhtikuussa 1980 ylikersanttiSamuel Doen johtama sotilasvallankaappaus. Entinen presidenttiWilliam Tolbert ja useita syrjäytetyn hallituksen ministereitä teloitettiin.[24]

Sotilaat murhasivatEgyptin presidentinAnwar Sadatin syksyllä 1981 ja uudeksi presidentiksi tuliHosni Mubarak.

Keski-Afrikan tasavallan presidenttiDavid Dacko, joka oli vuonna 1979 syrjäyttänyt diktaattoriJean-Bedel Bokassan, joutui itse syrjäytetyksi sotilasvallankaappauksessa syyskuun alussa 1981.[25]

1980-luvun kehitys Etelä-Afrikassa johtiapartheid-lainsäädännön kumoamiseen jaNelson Mandelan vapauttamiseen vankilasta.

Etelä-Afrikan miehittämässäNamibiassa järjestettiin marraskuussa 1989 YK:n valvomat vaalit, joissa valittiin jäsenet itsenäistyvän maan perustuslakia säätävään kansalliskokoukseen. Vaalit voitti odotetusti Namibian itsenäisyysliikeSWAPO.[26]

Lähi-itä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Iranin jaIrakin jo pitkään kestänyt keskinäinen kahakointi leimahti syksyllä 1980 täysimittaiseksisodaksi, joka kesti vuoteen 1988 saakka. Uutena piirteenä sodassa oli runsaskemiallisten aseiden käyttö. Iranin uskonnollinen johtajaajatollah Khomeini kuoli kesäkuussa 1989 ja hänen seuraajakseen tuliAli Khamenei. Maailmaa kuohutti Khomeinin hieman ennen kuolemaansa brittiläiselle kirjailijalleSalman Rushdielle langettama kuolemantuomio tämänSaatanalliset säkeet -romaanin vuoksi. Khomeini katsoi Rushdien syyllistyneen teoksellaanislamin pilkkaamiseen.

Israelin ilmavoimat pommittivatydinreaktoria lähellä Irakin pääkaupunkiaBagdadia kesäkuussa 1981. Israelin mukaan laitoksessa valmisteltiin ydinpommia.[27] Kristityt falangistit toimeenpanivatverilöylyn Sabran ja Shatilan pakolaisleireissä Israelin valvomalla alueellaLibanonissa syyskuussa 1982.[28] YK:n yleiskokous tuomitsi verilöylyn yksimielisesti, ja Israelin puolustusministerinAriel Sharonin katsottiin olevan henkilökohtaisesti vastuussa hyökkääjien päästämisestä pakolaisleireihin.[29] Israelin pääministeriMenachem Begin erosi virastaan heikentyneen terveytensä vuoksi syksyllä 1983, ja uudeksi pääministeriksi tuliJitzhak Shamir.[30]

Turkissa tapahtui kenraaliKenan Evrenin johtama sotilasvallankaappaus syyskuussa 1980.[31] Lokakuussa 1989 Turkin presidentiksi valittiinTurgut Özal.[32]

Aasia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Neuvostoliiton suorittamaAfganistanin miehitys, joka oli alkanut vuoden 1979 lopulla, tuomittiin YK:n yleiskokouksessa tammikuussa 1980. Miehitys päättyi neuvostojoukkojen vetäytymiseen maasta helmikuussa 1989, mutta tämä ei vaikuttanut maassa raivonneeseensisällissotaan.

Kiinassa päättyi alkuvuonna 1981 oikeudenkäynti vuonna 1976 syrjäytettyä niin kutsuttuaneljän koplaa vastaan.Mao Zedongin leskelleJiang Qingille langetettiin ehdollinen kuolemantuomio kahden vuoden koetusajalla.[33]

PresidenttiFerdinand Marcos johtiFilippiinejä käytännössä diktaattorina 1980-luvun puoliväliin saakka. OppositiojohtajaBenigno Aquino murhattiin vuonna 1983, ja hänen leskensäCorazón Aquino valittiin vuonna 1986 uudeksi presidentiksi. Marcos yritti säilyttää vielä asemansa vaalivilpin avulla. Vaalin jälkeen Marcos lähti maanpakoonHavaijille, jossa hän kuoli vuonna 1989. Marcosin kannattajat tekivät vuosikymmenen loppupuolella useita vallankaappausyrityksiä Aquinoa vastaan.[34]

Neuvostoliiton ilmavoimatampuivat alas eteläkorealaisen matkustajakoneenSahalinin saaren yläpuolella syyskuun alussa 1983, jolloin 269 ihmistä sai surmansa.[35]

Intian pääministeriIndira Gandhi murhattiin syksyllä 1984 ja uudeksi pääministeriksi tuli hänen poikansaRajiv Gandhi.

Kiinan pääkaupungissaPekingissä alkoi keväällä 1989 opiskelijoiden rauhanomainenmielenosoitus, jossa vaadittiin poliittisia ja yhteiskunnallisia uudistuksia. Maan armeija tukahdutti mielenosoituksen verisesti kesäkuun alussa.Kiinan kommunistisen puolueen pääsihteeriksi tuli kovaa linjaa edustanutJiang Zemin. Norjan Nobel-komitea myönsi vuoden 1989 Nobelin rauhanpalkinnonTiibetin hengelliselle johtajalle, 14. dalai-lamalleTenzin Gyatsolle, minkä Kiinan hallitus tulkitsi puuttumiseksi Kiinan sisäisiin asioihin.[36]

Japanin keisarihovin pisin hallituskausi päättyi vuodesta 1926 hallinneen keisariHirohiton kuollessa vuonna 1989. Hänen seuraajakseen tuli kruununprinssiAkihito.[37]

Latinalainen Amerikka

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Argentiina miehitti vuonna 1982 Ison-Britannian hallitsematFalklandinsaaret. Tästä seurasi lyhytsota, jossa Iso-Britannia valloitti saaret takaisin. Argentiinan tappio johti maan sotilashallituksen kaatumiseen.[38]

Paraguayta yli 30 vuoden ajan diktatorisesti hallinnut kenraaliAlfredo Stroessner syöstiin vallasta helmikuussa 1989.Nicaraguan syrjäytetty diktaattoriAnastasio Somoza Debayle sai surmansa salamurhaajien uhrina Paraguayn pääkaupungissaAsuncionissa syyskuussa 1980.[39]

Ison-Britannian viimeinen suurehko Latinalaisen Amerikan siirtomaaBelize itsenäistyi syyskuussa 1981. Brittiläinen Karibianmeren siirtomaaAntigua ja Barbuda itsenäistyi saman vuoden marraskuussa.

YhdysvallatmiehittiGrenadan saarivaltion Karibianmerellä lokakuussa 1983. Hieman ennen operaatiota Grenadassa oli tapahtunut sotilasvallankaappaus, jossa pääministeriMaurice Bishop oli saanut surmansa. YK:n yleiskokous tuomitsi miehityksen.[40]

Maailmantalous

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Koko maailman tasollatalouskasvu jäi edellisiä vuosikymmeniä heikommaksi. Kehitysmaat ajautuivat 1980-luvun alussa syvään velkakriisiin, joka leimasi koko vuosikymmentä.Latinalaisessa Amerikassa puhutaan 1980-luvusta menetettynä vuosikymmenenä.Maailmanpankin jaKansainvälisen valuuttarahaston rakennesopeutusohjelmat olivat keskeinen piirre kehitysmaiden talouspolitiikassa. 1970-luvulla esitetyt kehitysmaiden vaatimuksetuudesta kansainvälisestä talousjärjestyksestä ja maailmantalouden säätelystä saivat väistyä Ronald Reaganin jaMargaret Thatcherin markkinoimien (useinuusliberalismiksi kutsuttujen) talousoppien tieltä, joissa painotettiin talouden eri osa-alueiden vapauttamisen tärkeyttä. Thatcherin Britanniassa työttömien lukumäärä ylitti kolme miljoonaa.

Tiede

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinenavaruussukkula lensi vuonna 1981, kunColumbia tekiensilentonsa.

Uusi vaarallinen sairausAIDS tunnistettiin ja tartunnat alkoivat levitä laajamittaisesti.[41][42]

Ranskalainen matemaatikkoBenoît Mandelbrot teki tunnetuksifraktaalit eli murtomuodot. Brittiläisen fyysikonStephen HawkinginAjan lyhyt historia (1987) olikosmologiaa käsitellyt menestysteos. BiologiRichard Dawkins kirjoittievoluutioteoriasta ja yhdysvaltalainenCarl Sagan oli tunnettu tieteen kansantajuistaja. BrittiläinenDavid Attenborough oli kuuluisaBBCn luontodokumenttien juontaja.

1980-luvulla löydettiin kaksi uutta alkuainetta,meitnerium jahassium.

Tekniikka

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Commodore 64 (1982) oli vuosikymmenen suosituimpia kotitietokoneita.
Nintendo Entertainment System (1983)

1970-luvundigitaalikello sai seurakseen monia muita digitaaliteknologiaan perustuneita laitteita.IBM PC julkistettiin vuonna 1981 ja tietokoneet alkoivat tulla koteihin.CD-levy (1982) jamatkapuhelin (1984) syntyivät, janestekidenäyttöjen myötä kehitettiin esimerkiksielektroniikkapelejä.Korvalappustereot yleistyivät,kasetteja soittavina.[43] 1980-lukua voikin pitää kannettavien laitteiden syntyvuosikymmenenä.

Videonauhurin myötä televisio-ohjelman saattoi katsoa itselleen sopivana ajankohtana: nauhureissa oli ajastus, joka käynnisti nauhoituksen automaattisesti.VHS-videoiden nauhat olivat varsin hintavia. Ne olivat uudelleennauhoitettavia, mutta analogisen nauhan kuvanlaatu huononi kerta kerralta.[44]

Ajankohtaisia laitteita:

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus 26. huhtikuuta 1986 jätti jälkensä ydinvoimaan suhtautumisessa.

Kirjallisuus

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
KirjailijaUmberto Eco vuonna 1984.

1980-luvulla ilmestyivät muun muassa eteläafrikkalaisenJ. M. CoetzeenBarbaarit tulevat (1980), italialaisenUmberto EconRuusun nimi (1980), perulaisenMario Vargas LlosanMaailmanlopun sota (1981), nigerialaisenWole SoyinkanAké – lapsuusvuodet (1981), chileläisenIsabel AllendenHenkien talo (1982), portugalilaisenJosé SaramagonBaltasar ja Blimunda (1982), itävaltalaisenThomas BernhardinHakkuu (1984), tšekkiläisenMilan KunderanOlemisen sietämätön keveys (1984), venäläisenJoseph BrodskynEi oikein ihminenkään (1986) ja japanilaisenHaruki MurakaminNorwegian Wood (1987). EgyptiläinenNaguib Mahfouz saiNobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1988.

Brittiläisiä merkkiteoksia olivat muun muassa intialaissyntyisenSalman RushdienKeskiyön lapset (1981) ja japanilaissyntyisenKazuo IshiguronPitkän päivän ilta (1989). Tieteiskirjallisuuden tapauksia oliDouglas Adamsin parodinenLinnunradan käsikirja liftareille. SkotlantilainenIain Banks kirjoitti suosittuja tieteiskirjoja ja trillereitä.Ken Follett julkaisi menestyneen historiallisen romaaninTaivaan pilarit vuonna 1989.Roald Dahl oli suosittu lastenkirjailija, hänen teoksiaan oli esimerkiksiMatilda (1988).

Yhdysvalloissa ilmestyi muun muassaAlice WalkerinHäivähdys purppuraa (1982),Don DeLillonValkoinen kohina (1985),Cormac McCarthynVeren ääriin (1985) sekäToni MorrisoninMinun kansani, minun rakkaani (1987).Raymond Carver herätti huomiota novelleillaan.Tom WolfenTurhuuksien rovio (1987) oli aikalaiskuvaus 1980-luvusta.Stephen King oli suosittukauhukirjailija.[45][46]Will Eisner julkaisi omaelämäkerrallisia sarjakuvaromaaneja jaArt Spiegelmanholokaustia kuvaavaa sarjakuvateostaMaus. BrittiläisenAlan Mooren käsikirjoittama sarjakuvaromaaniVartijat (1986) sai palkintoja. KanadalainenMargaret Atwood kuvasifundamentalismia dystopiaromaanissaanOrjattaresi (1986).Elie Wiesel oli holokaustista selviämisestä kirjoittanut kirjailija ja aktivisti. Hänelle myönnettiinNobelin rauhanpalkinto vuonna 1986 väkivallan jarasismin vastaisesta toiminnasta.[47]

Musiikki

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Musiikkisuuntaukset

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Michael Jackson oli 1980-luvun suosituimpia pop-tähtiä. Kuva vuodelta 1984.

1970-luvundiskoinnostus hiipui 1980-luvun alkaessa ja sen perintö jatkoivatpop-musiikin tyylit. Käyttöön tulivat ensimmäiset kunnolliset rumpukoneet, samoinsyntetisaattorit yleistyivät ja kehittyivät digitaalitekniikan myötä.Elektroninen musiikki valtasi alaa, ja syntyi uusia tyylejä kutensynthpop jaitalodisko. 1980-luvun musiikkia sävytti yleisesti syntetisaattorien runsas ja kokeileva käyttö. Syntetisaattorien yleistymisen myötä kynnys musiikin tekemiseen laski, minkään akustisen instrumentin hallinta ei ollut enää edellytys musiikin tuottamiselle.

Stadionrock eli kulta-aikaansa.Punkin perintö jatkuiuutena aaltona javaihtoehtorockina.

1980-luvulla saivat alkunsaheavy rockin tyylilajitthrash metal,speed metal japower metal. Katukuvassa tyylilajien edustajia alettiin kutsuahevareiksi. Heille ominaista pukeutumisessa oli tiukat farkut ja farkkuliivi (puhekielessä thrash-liivi eli rässiliivi). Jotkut hard rockin miesesiintyjät tavoittelivat naisellista ulkonäköä meikkaamalla, tupeeraamalla hiuksiaan ja käyttämällä vartalonmyötäisiä, usein mustaa japastellisävyjä yhdisteleviä asuja.Hard rockista muodostunutglam metal -liike, jota kutsuttiin ajoittain alentavasti tukkaheviksi, tuotti useita platinalevymyynnin ylittäneitä yhtyeitä.[48]

Afroamerikkalaisessa musiikissa 1970-luvunsoul jafunk väistyivät, tilalle tulirap sekä moderniR&B-tanssimusiikki. 1980-luvun merkittävimpiä musiikillisia innovaatioita oli niin sanottu ”Minneapolis-soundi”. Tämä funkin, rockin, r&b:n ja popin fuusioksi kutsuttu tyyli määritteli merkittävästi 1980-luvun soundia.

Music Television aloitti Yhdysvalloissa vuonna 1981 jamusiikkivideoista tuli tärkeä markkinoinnin väline. Musiikin sanoitukset järkyttivät vanhempia ja vuonna 1985 Yhdysvalloissa otettiin käyttöönParental Advisory -varoitusmerkki kirosanoja tai alatyylisiä viittauksia sisältävälle musiikille.

Yhtyeet ja artistit

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Pitkän linjan muusikoista edelleen suosittuina jatkoivat esimerkiksiAC/DC,Aerosmith,David Bowie,Leonard Cohen,Genesis,Jean Michel Jarre,Kiss,Kraftwerk,Mike Oldfield,Dolly Parton,Queen,Diana Ross,Bruce Springsteen,Donna Summer jaTina Turner.

Uudemmista pop-artisteista ja yhtyeistä tunnetuimpia olivatMadonna jaMichael Jackson sekä Minneapolis-soundin isäPrince. Muita vuosikymmenen tunnettuja pop-artisteja ja -yhtyeitä olivatKate Bush,Phil Collins,Duran Duran,Whitney Houston,Billy Idol,Cyndi Lauper jaSimply Red. Synthpop-yhtyeitä olivatEurythmics,Depeche Mode,The Human League jaNew Order. Diskoissa ja yökerhoissa levylautasilla pyörivät myösBad Boys Blue,Bananarama,Modern Talking jaPet Shop Boys.

Valtavirran rockmusiikissa pinnalla olivat muun muassaBon Jovi,Dire Straits,Roxette,Toto jaU2. Vaihtoehtorockin edustajia olivat muun muassaTalking Heads,The Smiths,Nick Cave,The Jesus and Mary Chain,R.E.M.,Sonic Youth,The Stone Roses jaPixies.[49] Tunnetuimpiagoottirock-yhtyeitä olivatThe Cure jaThe Sisters of Mercy.

Metallimusiikki nousi suosioon edustajinaan muun muassa heavy metal ja glam metal -aktitVan Halen,Guns N’ Roses,Mötley Crüe,Pantera,Skid Row,Twisted Sister jaW.A.S.P.. NimitysNWOBHM, New Wave of British Heavy Metal, liittyi selaisiin yhtyeisiin kuinIron Maiden,Motörhead,Judas Priest jaDef Leppard. Thrash metalissa kärkipaikkaa pitivätAnthrax,Megadeth,Metallica,Sepultura jaSlayer.

Rap-artisteja ja yhtyeita olivat muun muassaGrandmaster Flash,Run-D.M.C.,Beastie Boys jaPublic Enemy. Suosituimpia soul-laulajia oli brittiläinenSade.

A-ha,Samantha Fox,Los Lobos,Men at Work jaSabrina ovat esimerkkejä pop-artisteista, joiden suosio ajoittui vain 1980-luvulle, ja joidenkin kohdalla vainyhden hitin varaan.

Vuonna 1985Live Aid -konserteilla kerättiin rahaaEtiopian nälänhädän uhreille. Konsertteja seurasi television välityksellä 1,5 miljardia katsojaa ympäri maailman. Etiopian auttamiseksi julkaistiin myös ”We Are the World” -single.

Myydyimmät singlet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
ZZ Top.
  1. Thriller” –Michael Jackson
  2. Wake Me Up (Before You Go-Go)” –Wham!
  3. The Final Countdown” –Europe
  4. 99 Luftballons” –Nena
  5. Karma Chameleon” –Culture Club
  6. Freeze Frame” –The J. Geils Band
  7. Safety Dance” –Men Without Hats
  8. Like a Virgin” –Madonna
  9. Der Komissar” –After The Fire
  10. If You Leave” –Orchestral Manoeuvres in the Dark[50]

Suosittuja 1980-luvun kappaleita

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Muuta 1980-luvun musiikista

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Televisio ja elokuvat

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Elokuva

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Ritari Ässän ”ihmeauto” KITT on monille 1980-luvun keskeisiä symboleita.
E.T.

Toimintaelokuvat olivat suosittuja:Rambo (1982),Terminator – tuhoaja (1984) jaDie Hard – vain kuolleen ruumiini yli (1988) tekivätSylvester Stallonesta,Arnold Schwarzeneggerista jaBruce Willisistä suuria tähtiä.

Harrison Ford esiintyiIndiana Jones -elokuvissa, koomikkoEddie MurphyBeverly Hills kytässä (1984),Michael J. FoxPaluu tulevaisuuteen -elokuvassa (1985) jaTom CruiseTop Gunissa (1986) sekä useissa muissa menestys-elokuvissa (esim.Cocktail,Sademies,Suuret setelit). Trillereitä tehtiin vuosikymmenen aikana runsaasti, esimerkiksiVaarallinen suhde jaStanley Kubrickin kauhuelokuvaHohto.

George Lucasin tuottamatTähtien sota -trilogian elokuvatImperiumin vastaisku (1980) jaJedin paluu (1983) sekäSteven SpielberginE.T. (1982) olivat vuosikymmenen menestyksiä. Muita tieteiselokuvia olivatGeorge Millerin postapokalyptinenMad Max 2 (1981),Ridley Scottin noir-henkinenBlade Runner (1982) sekäJames CameroninAliens – paluu (1986).

Suosituimpia komedioita olivatThe Blues Brothers,Mies ja alaston ase jaPoliisiopisto. Teinielokuvat olivat suosittuja:Breakfast Club,Kuumat kinkut,Billin ja Tedin uskomaton seikkailu. Myöskauhuelokuva oli suosiossa:Painajainen Elm Streetillä,Perjantai 13. Menestyneitä fantasiaelokuvia tehtiin alkaen vuoden 1982Conan – barbaarista. Supersankarielokuvaa edustiTim Burtonin näkemysBatmanista (1989).

Historiallisen elokuvan kansainvälisiä menestyksiä olivatRichard AttenboroughinGandhi,Miloš FormaninAmadeus jaBernardo BertoluccinViimeinen keisari.Oliver Stone käsitteli Vietnamin sotaa elokuvassaPlatoon – nuoret sotilaat.

Merkittävimpiä animaatioita olivatDon BluthinNIMH ja DisneynPieni merenneito.Kuka viritti ansan, Roger Rabbit? yhdisti animaatiota ja näyttelijöitä. JapanilainenHayao Miyazaki teki kaupallisesti ja taiteellisesti menestyneitä animaatioita, jotka tulivat länsimaissa tunnetuksi vasta myöhemmin.

Art house- eli taide-elokuvan tekijöitä olivat muun muassa yhdysvaltalainenWoody Allen, brittiläinenPeter Greenaway, puolalainenKrzysztof Kieślowski, yhdysvaltalainenDavid Lynch ja ranskalainenLouis Malle. SaksalaisenWim WendersinParis, Texas (1984) jaBerliinin taivaan alla (1987) olivat vuosikymmenen merkkiteoksia. RuotsalaisenIngmar Bergmanin myöhäiskauden tunnettu teos oliFanny ja Alexander (1982).

Suosittuja elokuvia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Televisiosarjoja

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kuvataide

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Graffiti levisi Eurooppaan. Omintakeinen kuvakieli teki muun muassaKeith Haringista nopeasti kuuluisan. Haring teki sittemmin tilaustyönä suuria seinämaalauksia eri puolille maailmaa.[51][52]

Saksalainen kuvataiteilijaGerhard Richter tekifotorealistisia maalauksia.[53]

Pukeutuminen ja ulkonäkö

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Katarina Witt.
Hulk Hogan.

Tyyliltään 1980-luku oli useiden tyylien ja niiden sekoitusten aikakautta. Pukeutuminen ja tyyli määräytyi sen mukaan, mihin ryhmään halusi kuulua. Madonnan tyyli – erityisesti menestyselokuvassaMissä olet, Susan? – esitteli suosituksi tulleen teinityttömäisen rokahtavan pukeutumistyylin. Sukat jasukkanauhaliivit kokivat uusrenessanssin, samoin pitsisomisteisetkorsetit. Ajan tyyliin kuuluivat myös erittäin vaaleahuulipuna, runsashuulikiillon käyttö, vaaleasävyisetkynsilakat sekäsolariumrusketus.

1980-luvun alku oli tyylillisestipunk-kulttuurin sävyttämää. Punk-kulttuuriin kuului olennaisena osana pukeutuminen mustiin nahkavaatteisiin, jotka oli koristeltu teräsniitein, hiustyylin saattaessa olla mahdollisimman äärimmäinen, esimerkiksi hiuslakalla kohotettu ja räikeästi värjätty tukka.

1980-luvun puolivälistä eteenpäin yleistyi miesten tyyleissä muun muassaBoy Georgen kaltaisten pop-tähtien lanseeraama ”sekasukupuolisuus”. Nuorten miesten rock-pukeutumiseen saattoi kuulua kasvomeikkejä. Myöhemmin pinnalle nousi taloudellista menestystä korostavajuppikulttuuri pukuineen,urheiluautoineen ja niihin liittyneine elämäntyyleineen.

1980-luvun tyyli nousi 2000-luvun alussa uudelleen pinnalle. 1980-luvun musiikkia sekä aikakauteen viittaaviaretroilmiöitä muun muassa muodissa kutsutaankasariksi. Eräs 1980-luvun muodin tunnusmerkki oli vaatteen sisäpuolella olevat olkatoppaukset ja muu naisten uutta valtaa ilmentäväpower dressing -tyyli[43].

  • Hiusmuoti: valkaistutpermanentatut hiukset, aaltomainen etutukkakiehkura,takatukka eli niskatukka, joka saattoi olla päältäsiili, yksittäinen pidempi hiuskiehkura takana (niin sanotturotanhäntä), krepatut hiukset tytöillä.
  • Tyylit:collegepaidat, leveät mutta lyhyet paidat,[54] värikkäätt-paidat, neonvärit, kokovalkoiset asut,[54]kauluspaidan kaulus pystyssä, kangasvyöt, stretch-farkut, kivipestyt tai rei’itetyt farkut, farkkutakit,minihameet, isot värikkäät muovikorvakorut,[54] kävelykengät ilman sukkiaMiami Vicen innoittamana,Ray-Ban-aurinkolasit, alaspäin kapenevat väljät vaaleat puuvillahousut, miesten Spencer-pikkutakki (vyötärömittainen takki), mokkasaappaat, moon boots -talvikengät, naistenyläosattomat uimapuvut, olkatoppaukset,[55] tupsullisetpipot, purjehduskengät, kansitakit, untuvatakit,sifonkihuivit, prinsessamainen pukeutuminen ballerina-hameineen ja pitsiröyhelöineen, miehillä tangamalliset alushousut ja naisillastringit, rihkama (erityisesti metalliset tai muoviset eriväriset rannekorut).

Arkkitehtuuri ja muotoilu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

PariisinLouvren uudistusta johti arkkitehtiI. M. Pei, joka suunnitteli museon pihallesuuren lasipyramidin.[56]

1980-luvun länsimaiden visuaaliseen ilmeeseen terävine geometrisine muotoineen ja sarjakuvamaisen kirkkaine väreineen vaikutti Italiassa syntynytpostmodernistinenMemphis-ryhmä (1981–1988), jonka piirissä toimi muotoilijoita ja arkkitehteja eri maista.[57] Muita vuosikymmenen tunnetuimpia muotolijoita olivatRon Arad,Jasper Morrison,Richard Sapper,Philippe Starck sekä graafinen suunnittelijaNeville Brody.[58]

Sisustuksessa aikakauden teräviä ja ohuita muotoja suosivaan tyyliin vaikuttivat myös nopeasti yleistyneethalogeenivalaisimet, jotka loivat kirkkaan pistemäisiä kohdevaloja, olivat muotoilultaan perinteisiähehkulamppu- jaloistelamppuvalaisimia sirompia ja mahdollistivat aivan uudenlaisia valaisintyyppejä, kuten seinästä seinään vedettyjen vaijerien varassa riippuvat valopisteet tai ylöspäin epäsuoraa valoa tuottavat jalkavalaisimet.[59] Vuosikymmenen trendihuonekaluja olivatvesisängyt ja muhkeat nahkasohvat[43].

Muita merkittäviä tapahtumia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Suomi 1980-luvulla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli:Suomi 1980-luvulla
Calgaryn olympialaisten 1988 mäkihypyn voittajaMatti Nykäsen postimerkki.

1970-luvun ilmapiirin voi katsoa jatkuneen Suomessa pitkälle 1980-luvulle, ja aito 1980-lukulaisuus alkoi vasta vuosikymmenen jälkimmäisellä puoliskolla. Mielipidemittauksissa kansalaiset pitivät ulkopoliittisesti tärkeimpänä hyviä idänsuhteita. Suomen ja Neuvostoliiton välisenYYA-sopimuksen voimassaoloa jatkettiin vuonna 1983 jälleen 20 vuodella.[60] Toisaalta talouden vapautuminen ja läntinen yhdentyminen etenivät. Suomi liittyi vuonna 1985Euroopan vapaakauppajärjestön (Efta) täysjäseneksi.[61]

Vuosikymmenen huomattavimpia poliittisia tapahtumia olivatUrho Kekkosen neljännesvuosisadan kestäneen presidenttikauden päättyminen syksyllä 1981,Mauno Koiviston tulo presidentiksi 1982,vihreiden esiinmarssi jaSuomen Maaseudun Puolueen voittovuoden 1983 eduskuntavaaleissa sekäkokoomuksen pääsy hallitukseen pitkän oppositiokauden päätteeksi vuonna 1987.[62] SisäpolitiikassaKansanrintamahallitusten kausi päättyi vuoden 1982 lopussa, ja kommunistien keskinäinen kiistely, jossa pääosapuolina olivatAarne Saarisen jaArvo Aallon johtama enemmistö jaTaisto Sinisalon johtama vähemmistö, kärjistyiSKP:n hajoamiseen. Sosialidemokraattien ja keskustan 1930-luvulta lähes keskeytyksettä jatkunut hallitusyhteistyö,punamulta, alkoi rakoilla vuosikymmenen puolivälissä ja päättyivuoden 1987 eduskuntavaaleihin.[61]

Suomen talous perustui koneiden, laivojen ja puun sekä puunjalostustuotteiden vientiin. Erityisen tärkeä vientituote oli paperi, jonka vienti vuonna 1988 muodosti lähes 30 prosenttia Suomen vientituloista.[63] Vuonna 1984 Suomenkauppatase oli ennätykselliset kuusi miljardia markkaa ylijäämäinen. Yritysten rahaliikenteen ja valuuttakaupan vapautuminen lähes kaikista rajoituksista 1980-luvun loppupuolella johti siihen, että Suomen ulkomainen velkaantuminen alkoi kasvaa. Voimakkaaseen talouskasvuun liittynytinflaation jadevalvaatioiden kierre houkutteli sekin velan ottoon. Vuonna 1988 presidenttiMauno Koivisto jaSuomen Pankin pääjohtajaRolf Kullberg varoittivat talouden ylikuumenemisesta ja uhkaavasta lamasta, mutta heidän sanansa kaikuivat enimmäkseen kuuroille korville.[61]

Suomessa tapahtui 1980-luvulla useita talousskandaaleja.Kasinotalous-sanasta on tullut paheksuva nimitys 1980-luvulle tyypilliselle lainarahalla ja sijoittamisella rikastumiselle. Tunnettuja osakekaupalla nopeasti rikastuneita olivatPentti Kouri,Jukka Keitele jaTaito Tuunanen.Rötösherrajahti on usein käytetty yhteisnimitys 1980-luvun alkupuolella pidetyille, huomiota herättäneille oikeudenkäynneille, joissa poliitikkoja, virkamiehiä ja yritysjohtajia syytettiin lahjusrikoksista. Lainarahalla pelatun kasinotalouden kasaantuneet ongelmat räjähtivät käsiin seuraavan vuosikymmenen alussa.[64] EkonomistiJaakko Kiander on pitänyt valuuttakaupan vapauttamista tärkeimpänä syynä1990-luvun alun lamaan. Hänen mukaansa Suomen talous olisi kestänyt idänkaupan romahduksen, koska kauppa Neuvostoliiton kanssa oli supistunut huomattavasti 1980-luvun alun tilanteesta.[65]

Merkittäviä henkilöitä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Hallitsijoita ja poliitikkoja

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Margaret Thatcher.
Helmut Kohl.
Mauno Koivisto.
Meryl Streep.

Kulttuurihenkilöitä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Musiikki

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Elokuva

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Urheilu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
  1. Mitä missä milloin 1990, s. 30.
  2. Mitä missä milloin 1985, s. 85.
  3. Mitä missä milloin 1986, s. 26.
  4. Pekka Visuri: Suomi kylmässä sodassa, s. 261. Helsinki: Otava, 2006.
  5. Mitä missä milloin 1988, s. 80.
  6. Visuri 2006, s. 291–292.
  7. Tarkka, Jukka & Tiitta, Allan:Itsenäinen Suomi. Seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä, s. 287. Helsinki: Otava, 1987.
  8. Visuri 2006, s. 289.
  9. Visuri 2006, s. 255–256.
  10. Mitä missä milloin 1985, s. 100.
  11. Visuri 2006, s. 268.
  12. Mitä missä milloin 1981, s. 64.
  13. Kiljunen 2002, s. 73.
  14. Kiljunen 2002, s. 111.
  15. Kiljunen 2002, s. 89.
  16. Mitä missä milloin 1982, s. 81.
  17. Mitä missä milloin 1987, s. 87.
  18. Mitä missä milloin 1990, s. 41.
  19. Malkki, Leena: Mitä tiedämme terrorismista, s. 100. Helsinki: Otava, 2020. ISBN 978-951-1-35668-4
  20. Mitä missä milloin 1981, s. 52.
  21. Mitä missä milloin 1990, s. 37.
  22. Mitä missä milloin 1991, s. 16.
  23. Mitä missä milloin 1981, s. 128.
  24. Mitä missä milloin 1981, s. 59.
  25. Mitä missä milloin 1983, s. 10.
  26. Mitä missä milloin 1991, s. 21.
  27. Mitä missä milloin 1982, s. 74.
  28. Mitä missä milloin 1984, s. 14.
  29. Mitä missä milloin 1984, s. 50.
  30. Mitä missä milloin 1985, s. 148.
  31. Mitä missä milloin 1982, s. 11.
  32. Mitä missä milloin 1991, s. 19.
  33. Mitä missä milloin 1982, s. 35.
  34. Kiljunen 2002, s. 376.
  35. Mitä missä milloin 1986, s. 11.
  36. Mitä missä milloin 1991, s. 35.
  37. Mitä missä milloin 1990, s. 44–45.
  38. Kiljunen 2002, s. 470.
  39. Mitä missä milloin 1982, s. 14.
  40. Mitä missä milloin 1985, s. 22.
  41. Mitä missä milloin 1987, s. 292.
  42. Himberg, Petra: Kun aids tuli Suomeen 30.11.2012. Ylen Elävä arkisto.
  43. abcdKallionpää, Katri: Ihana, kamala 80-luku. Helsingin Sanomat, 7.1.2023. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 7.1.2023.
  44. Forsman, Tommi: Videonauhurit jäävät historiaan Aamulehti. 26.7.2016. Arkistoitu 15.11.2018. Viitattu 14.11.2018.
  45. Blake, Matt: Books that shaped the 1980s 22.10.2020. Penguin Books. Viitattu 10.4.2022. (englanniksi)
  46. Temple, Emily: A Century of Reading: The 10 Books That Defined the 1980s 25.10.2018. Literary Hub. Viitattu 10.4.2022. (englanniksi)
  47. The Nobel Prize in Peace 1986 Nobelprize.org. Viitattu 13.7.2012. (englanniksi)
  48. RIAA:n kulta- ja platinalevyhaku hakusanoilla Guns N' Roses, Motley Crue ja Skid Row riaa.org. Viitattu 4.7.2007. (englanniksi)
  49. Vrt.Siltanen, Vesa: Jenkkimedia listasi 200 parasta 1980-luvun levyä Soundi.fi. 10.9.2018. Viitattu 10.4.2022.
  50. The Interactive 80's Network: Top 10 Songs of the 80's I80S.com. Arkistoitu 8.2.2006. Viitattu 10.2.2006. (englanniksi)
  51. http://www.haring.com/!/about-haring#.XYHuESgzZPZ The Keith Haring Foundation
  52. Keith Haring.Encyclopaedia Britannica.(englanniksi)
  53. How Gerhard Richter reinvented painting Phaidon. 9.2.2016. Viitattu 10.4.2022. (englanniksi)
  54. abcTorikka, Tiina: 1980-luvun muoti: Neonvärejä, pöyhkeyttä ja jättilogoja – tältä näyttivät vuosikymmenen tyylikkäät suomalaiset Anna. 27.5.2022. Viitattu 29.7.2024.
  55. Aromaa, Anna: Kevään muoti kopioi nyt 1980-luvun vaatteita Helsingin Sanomat. 21.2.2001. Viitattu 29.7.2024.
  56. Keever, Erin: ”Louvre Museum”, World Architecture and Society. From Stonehenge to One World Trade Center, s. 238–245. Santa Barbara: ABC-Clio, 2022. ISBN 978-1-4408-6584-8 (englanniksi)
  57. Postmodernismi (Arkistoitu – Internet Archive). Taideteollisuuden historia, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 2009–2010. Viitattu 27.6.2017.
  58. Sims, Josh:Design decade: 1980s.Financial Times 17.5.2008. Viitattu 27.6.2017.(englanniksi)
  59. Uusitalo, Sirkku: Valo tulee Italiasta: Halogeenit häikäisivät Milanon valaisinmessuilla. Helsingin Sanomat, 11.10.1987, s. 67. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  60. Visuri 2006, s. 274.
  61. abcVisuri 2006, s. 282–283.
  62. Sillantaus, Teppo (toim.): 1980-luku.HS-Teema 4/2012, s. 3. Helsinki: Sanoma Media.
  63. Suomen tilastollinen vuosikirja 1990 (PDF) Helsinki: Tilastokeskus. Viitattu 10.4.2022.
  64. Visuri 2006, s. 283.
  65. Hirvasnoro, Kai: Mitä olivat 1990-luvun virheet ja miksi ne tehtiin? 10.4.2020. Kansan uutiset. Viitattu 11.6.2022.

Kirjallisuutta

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta1980-luku.

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=1980-luku&oldid=23573721
Luokka:

[8]ページ先頭

©2009-2025 Movatter.jp