5. tammikuuta –Helsingin Sanomat julkisti mielipidetiedustelunsa, jonka mukaan kansalaisten luottamus virkamiehiin oli romahtanut kahdessa vuodessa. Enää vain 15 prosenttia haastatelluista uskoi, ettei virkamiehiin voi vaikuttaa heitälahjomalla. Kaksi vuotta aiemmin vastaava prosenttiluku oli ollut 28.[1]
8. tammikuuta – Yhdysvallat karkotti Washingtonista 17 neuvostoliittolaista diplomaattia ja kutsui seitsemän omaa diplomaattiaan kotiin Moskovasta.
15. tammikuuta –YK:n yleiskokous hyväksyi Neuvostoliiton toimintaa Afganistanissa arvostelleen päätöslauselman. Äänin 104–18 vaadittiin ”vieraita joukkoja” heti poistumaan Afganistanista. Suomi pidättyi äänestyksestä 17 muun maan mukana.
22. tammikuuta –Andrei Saharov pidätettiinMoskovassa ja karkotettiin ulkomaalaisilta suljettuunGorkin kaupunkiin. Hän menetti samalla kaikki Neuvostoliiton valtiolta saamansa kunnianosoitukset. Saharovin karkotusta paheksuttiin länsimaissa yleisesti.
5. helmikuuta –Kiina ilmoitti, että maan väkiluku oli ylittänyt miljardin rajan.
11. helmikuuta – Iranissa juhlittiin islamilaisen vallankumouksen ensimmäistä vuosipäivää. Teheranissa kuoli kolme ihmistä paraatiin osallistuneenpanssarivaunun ajettua heidän päälleen.
15. helmikuuta – Suomentulli takavarikoi liki 200 Neuvostoliitostasalakuljetettuaikonia, mikä oli mahdollisesti rahallisesti arvokkain Suomessa koskaan tehtytakavarikko (noin 1,2 miljoonaa markkaa).[3] Rikostutkijat pidättivät juttuun liittyen kahdeksan afrikkalaista.
17. helmikuuta – Lake Placidin olympialaisissa hiihdettiin ennennäkemättömän tasaväkinen 15 kilometrin kilpa. RuotsinThomas Wassberg voitti hiihdon yhden sadasosasekunnin erolla SuomenJuha Mietoon. Kolmanneksi tuli NorjanOve Aunli.
Öljynporauslautta Alexander Kielland kaatui surmaten 123 henkeä.
1. maaliskuuta − YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi yksimielisesti uusien juutalaissiirtokuntien perustamisenIsraelin miehittämälle Jordanjoenlänsirannalle ja vaati alueelle jo rakennettujen siirtokuntien välitöntä purkamista.
4. maaliskuuta – Presidentti Jimmy Carter ja ulkoministeri Cyrus Vance peruivat Yhdysvaltojen kielteisen kannan Israelin siirtokuntia koskeneessa YK:n turvallisuusneuvoston äänestyksessä. Vance esitti Israelille pahoittelunsa ja sanoi ottavansa vastuun ”erehdykseksi” luonnehtimastaan asiasta.
7. maaliskuuta − Tulipalo vaurioitti pahoinTurun linnan sisätiloja. Linnassa oli tehty korjaus- ja entisöintitöitä nelisen vuotta.
18. maaliskuuta – Helsingissä paljastui satojentuhansien voimakkaidenDolorex-pillereiden välittäminenhuumemarkkinoille. Juttuun oli sekaantunut useita lääkäreitä.
30. maaliskuuta − Arkkipiispa Óscar Romeron hautajaisista muodostui verilöyly San Salvadorissa, kun sotilaat avasivat tulen katedraaliin kokoontuneeseen väkijoukkoon, joka ryntäsi kauhun vallassa pakoon. Kymmeniä ihmisiä kuoli ja satoja haavoittui.
9. huhtikuuta – Niin sanotunDolorex-jutun käsittely alkoi Helsingin raastuvanoikeudessa. Syyttäjä vaati helsinkiläiselle eläkeläispariskunnalle rangaistusta 110 000 voimakkaan Dolorex-pillerin hallussapidosta ja välittämisestä huumemarkkinoille.
11. huhtikuuta –Imatran piirin nimismies päätti julkaista kaupungissa ilmestyneessä ilmaisjakelulehdessä neljän ilkivaltaan syyllistyneen nuoren nimet ja heidän pahat tekonsa. Menettelyä arvosteltiin laajalti.[6]
25. huhtikuuta – Yhdysvallat epäonnistui yrityksessään vapauttaaIranissa olleet panttivangit. Yksi operaatioon osallistuneista Hercules-kuljetuskoneista törmäsi Sea Lion -helikopteriin salaisessa aavikkotukikohdassa lähellä Tabasia noin 400 kilometrin päässäTeheranista. Kahdeksan sotilasta kuoli ja useita loukkaantui. PresidenttiJimmy Carter oli tehnyt päätöksen välttämättömänä pitämästään operaatiosta yksin. Syntipukiksi tuli operaatiota vastustanut ulkoministeriCurys Vance, joka joutui eroamaan.
25. huhtikuuta − Brittiläinen Boeing 727 -matkustajakone syöksyi mereen lähelläKanariansaaria. Kaikki koneessa olleet 146 henkilöä saivat surmansa.
29. huhtikuuta − Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter nimitti uudeksi ulkoministeriksi senaattoriEdmund Muskien.
2. toukokuuta − Niin sanottuylikorkojuttu tuli julkisuuteen, kun vero- ja syyttäjäviranomaisten ilmoitettiin löytäneen yli 30 000 osuuskauppojen säästökassojen tallettajaa, joiden talletuksille oli maksettu ylikorkoa.
15. toukokuuta − Länsi-Saksa jättäytyi pois Moskovan olympiakisoista. Useat länsisaksalaiset huippu-urheilijat ilmaisivat pettymyksensä päätökseen, jota he pitivät ennen kaikkea lojaaliuden osoituksena Yhdysvalloille.
18. toukokuuta –St. Helens -tulivuori purkautuiWashingtonin osavaltiossa. Purkauksesta seurasi 57 kuolleen lisäksi kolmen miljardin dollarin taloudelliset vahingot.
20. toukokuuta –Quebecin provinssissaKanadassa järjestettiinkansanäänestys siitä, tulisiko Quebecin erota Kanadasta ja muodostaa itsenäinen valtio. Itsenäisyyden vastustajat voittivat kansanäänestyksen.
22. toukokuuta − Yhdysvaltain New Yorkin osavaltiossaNiagara Fallsin lähellä sijaitsevaLove Canalinlähiö evakuoitiin. Alueen asukkailla oli todettu syöpää ja muita vaikeita sairauksia, joiden aiheuttajaksi epäiltiin lähistöllä sijainnutta myrkyllisten aineidenkaatopaikkaa.
23. toukokuuta −Egyptiläisten ilmoitettiin hyväksyneen 99 prosentin enemmistöllä perustuslain muutoksen, jonka nojalla presidenttiAnwar Sadat voitiin valita uudelleen miten monta kertaa tahansa.
29. toukokuuta − Ilmoittautumisaika Moskovan olympiakisoihin umpeutui. 85 maata oli ilmoittautunut kisoihin, 47 maata boikotoi Yhdysvaltain johdolla ja yhdeksän oli jäänyt pois muista syistä.
5. kesäkuuta – Pohjoismaiden tunnetuimpiin viikkolehtiin kuulunut ruotsalainenVeckojournalen lakkasi ilmestymästä.
6. kesäkuuta – YK:n lastenapujärjestöUnicef varoitti ainakin 12 miljoonaa ihmistä uhkaavastanälkäkuolemasta kuivuudesta ja sisällissodista kärsivissä Afrikan maissa.
18. kesäkuuta – Niin sanottuViikinki-oikeudenkäynti päättyiHangon raastuvanoikeudessa. Syytteet merivartijaa vastaan hylättiin, mutta toisena syytettynä ollut pursimies sai varoituksen tuottamuksellisesta virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä. Onnettomuudessa hukkuneiden nuorten omaiset valittivat päätöksestä hovioikeuteen.
27. kesäkuuta –BolognastaPalermoon matkalla ollut italialainenDC-9-matkustajakone putosi mereen lähellä Sisilian rannikkoa 27. kesäkuuta 1980. Kaikki koneessa olleet 81 henkilöä kuolivat turmassa. Italialaisen tuomioistuimen mukaan lentokoneen pudotti todennäköisesti ohjus. Useista tutkinnoista huolimatta ei ole pystytty selvittämään, oliko putoamisen syynä ohjus vai koneessa ollut pommi. Epäilyn mukaan ohjuksen laukaisi Ranskan ilmavoimat yrittäessään ampua alas libyalaista sotilaskonetta.[7]
7. heinäkuuta − Ranskan presidentti Valéry Giscard d'Estaing saapui valtiovierailulle Länsi-Saksaan. Edellisen vastaavan vierailun oli tehnytCharles de Gaulle vuonna1962.
10. heinäkuuta –Iranissa paljastettiin armeijan eräiden ryhmittymien salaliitto, jonka päämääränä oli ollut syöstä Khomeini vallasta. Noin 500 sotilasta sekä useita poliitikkoja pidätettiin.
17. heinäkuuta − SisäministeriEino Uusitalo allekirjoitti Suomen puolesta naisten syrjinnän kieltävän YK:n yleissopimuksenKööpenhaminassa. Samassa tilaisuudessa sopimuksen allekirjoittivat 50 muun maan edustajat. 14 maata oli allekirjoittanut sopimuksen jo aiemmin.
27. heinäkuuta − Iranin entinen šaahi Muhammad Reza Pahlavi kuolisyöpäänkairolaisessa sotilassairaalassa. Šaahin kuolemalla ei ollut mitään vaikutusta Iranin sisäisiin levottomuuksiin eikä Teheranissa panttivankeina olleiden yhdysvaltalaisten tilanteeseen.
30. heinäkuuta − Israelin parlamentti hyväksyi suurella ääntenenemmistöllä lain, jonka nojalla yhdistettyJerusalem julistettiin ikuisesti jakamattomaksi pääkaupungiksi.
8. elokuuta –Iranin entinen pääministeriShapur Bakhtiar perusti Pariisissa järjestön, jonka tavoitteeksi hän asetti Iranin uskonnollisten johtajien kukistamisen.
12. elokuuta −Tupakoinnin ilmoitettiin vähentyneen Suomessa selvästi 1970-luvun alusta lähtien. Miehistä tupakoi noin 35 ja naisista noin 15 prosenttia. Miesten tupakointi oli vähentynyt enemmän kuin naisten.
13. elokuuta –Metsähallitus teki rikosilmoituksen vesakkoruiskutuksiaIlomantsin Hattuvaarassa vastustaneita mielenosoittajia vastaan.Vesakkomyrkkyä päälleen saaneet nuoret puolestaan tekivät rikosilmoituksen Metsähallitusta vastaan 21. elokuuta.
18. elokuuta – Suurpetotutkijat arvioivat, että Suomessa oli 350–600karhua.
20. elokuuta – Yli 300 ihmistä kuoli lento-onnettomuudessaSaudi-Arabian pääkaupungin Riadin lentokentällä. Matkustajakone syttyi palamaan nousukiidon aikana, eikä koneen ovia saatu auki.
21. elokuuta − YK:n turvallisuusneuvosto tuomitsi Israelin heinäkuun lopussa antaman Jerusalemia koskeneen julistuksen. Päätöslauselman hyväksymisen mahdollisti Yhdysvaltain pidättyminen äänestyksestä.
1. syyskuuta – Helsingin raastuvanoikeus tuomitsi neljä helmikuussa paljastuneeseen arvokkaiden ikonien salakuljetukseen osallistunutta henkilöäsakkoihin.
5. syyskuuta – Sairaalahoidossa ollutPuolan puoluejohtajaEdward Gierek siirrettiin syrjään. Hänen tilalleen valittiin puolalaisillekin entuudestaan miltei täysin tuntematon Puolan kommunistipuolueen politbyroon jäsenStanislaw Kania.
8. syyskuuta −Ahvenanmaalla alkoi virkamieslakko, joka sulki maakuntahallituksen,Maarianhaminan kaupunginviraston ja kaupungin koulut. Kyseessä oli maakunnan ensimmäinen lakko. Lakko päättyi 14. syyskuuta.
17. syyskuuta – Salamurhaajat tappoivat maanpaossa eläneenNicaraguan entisen presidentinAnastasio Somoza Debaylen panssarintorjuntaraketillaParaguayn pääkaupungissaAsunciónissa. Myös Somozan autonkuljettaja sai surmansa iskussa.
27. syyskuuta – 12 ihmistä kuoli ja 213 loukkaantuiMünchenissä, kunOktoberfestin pääsisäänkäynnin vieressä olleeseen roskalaatikkoon sijoitettupommi räjähti. Teosta epäiltyinä otettiin kiinni kuusiuusnatsia mutta heidät vapautettiin, kun ilmeni, että surmansa saaneiden joukossa oli pommin asettanut opiskelija.
28. syyskuuta –Lotto uudistui. Siirryttiin kuudesta voittonumerosta seitsemään.
29. syyskuuta – Eduskunnan apulaisoikeusasiamies antoi Imatran nimismiehelle huomautuksen nuorten pahantekijöiden nimien julkaisemisesta paikallisessaUutis-Vuoksi-ilmaisjakelulehdessä. Listalle oli eksynyt syyttömienkin nuorten nimiä. Apulaisoikeusasiamies ei ryhtynyt muihin toimiin, koska nimismies oli jo luopunut nimilistojen julkistamisesta.
3. lokakuuta – Neljä ihmistä kuoli ja useita loukkaantui juutalaiseen synagogaan tehdyssä pommi-iskussa Pariisissa. Tekoon syylliseksi ilmoittautui eräs aiemmin tuntematonäärioikeistolainen järjestö.
6. lokakuuta −Puolan kommunistisen puolueen johto ilmoitti, että puolueen keskuskomiteasta oli erotettu useita syyskuussa syrjäytetynEdward Gierekin kannattajia.
7. lokakuuta –Norjan kuningasOlavi V saapui valtiovierailulle Suomeen. Hän oli vieraillut maassa edellisen kerran vuonna1961.
10. lokakuuta –Maanjäristys tuhosi lähes täysinEl Asnamin kaupunginAlgeriassa. Noin 20 000 ihmistä kuoli ja 250 000 jäi kodittomiksi. Asukkaat päättivät rakentaa tuhoutuneen kaupunkinsa uudelleen.
23. lokakuuta – Neuvostoliiton pääministeriAleksei Kosygin erosi tehtävistään ja hänen tilalleen tuli ensimmäinen varapääministeriNikolai Tihonov. Vuodesta1964 lähtien pääministerinä toiminut Kosygin oli ollut jo pitkään poissa julkisuudesta, virallisen ilmoituksen mukaan sydänvaivojen vuoksi.
28. lokakuuta −Turkki ilmoitti, että maassa oli pidätetty 11 500 ihmistä syyskuussa tehdyn vallankaappauksen jälkeen.
Yhdysvaltain presidentinvaalit voitti Ronald Reagan.
3. marraskuuta – Matti ”Volvo” Markkanen pidätettiin metsästäSmålandissaRuotsissa. Vahvasti aseistautunut Markkanen ei tehnyt pidätettäessä vastarintaa.
12. marraskuuta – PresidenttiUrho Kekkonen aloitti viidennen virallisen vierailunsa Neuvostoliitossa. Vierailun aikana Kekkonen vastaanotti hänelle myönnetynLeninin rauhanpalkinnon. Presidentti palasi kotimaahan17. marraskuuta.
13. marraskuuta – Toimittajalakko keskeytti sanoma- ja aikakauslehtien ilmestymisen. MyösSTT:n uutiset jäivät pois radiosta.
27. marraskuuta – PresidenttiJ. K. Paasikiven muistomerkkiItä ja länsi paljastettiin Helsingin keskustassa. Vilkasta mielipiteiden vaihtoa aiheuttaneen teoksen oli veistänytHarry Kivijärvi. Paasikiven syntymästä oli tullut kuluneeksi 110 vuotta.
28. marraskuuta – Eduskunnan puhemiesJohannes Virolainen vetosi kaksi viikkoa kestäneen toimittajalakon osapuoliin lakon lopettamiseksi, koska hän piti sitä yhteiskunnalle erittäin haitallisena. Lakko päättyi3. joulukuuta.
3. joulukuuta − Puolan entinen puoluejohtaja Edward Gierek erotettiin maan parlamentista.
5. joulukuuta –Varsovan liiton maat kokoontuivat hätäkokoukseenMoskovaanPuolan sisäisen tilanteen kiristymisen vuoksi. Kokouksen päätteeksi annetussa julkilausumassa tuomittiinväkivallan käyttö kansainvälisissä suhteissa, mutta vakuutettiin Puolan pysyvänsosialistisena maana.
8. joulukuuta –Korkein oikeus vahvistiFinnairin matkustajakoneen syyskuussa 1978 kaapanneelleAarno Lamminpartaalle Vantaan kihlakunnanoikeudessa ja Helsingin hovioikeudessa langetetun vankeustuomion.
11. joulukuuta – Eduskunta hyväksyi 139 miljoonan markan määrärahan Valcon kuvaputkitehtaan lakkauttamiseen.
19. joulukuuta – Imatralla sijaitsevan Valcon kuvaputkitehtaan toiminta päättyi lopullisesti.
28. joulukuuta – SoutajaPertti Karppinen valittiin suomalaisten urheilutoimittajien äänestyksessä vuoden parhaaksi urheilijaksi.
30. joulukuuta – Suomessa päätettiin yhtenä viimeisistä Euroopan maista ottaa käyttöönkesäaika maaliskuun lopussa 1981. Suomessa käytäntöä oli kokeiltu vain kerran aikaisemmin, vuonna1942. Monet Euroopan maat olivat ottaneet kesäajan käyttöön 1970-luvullaenergian säästämiseksi.
4. heinäkuuta –Gregory Bateson, englantilainen kulttuuriantropologi, psykologi, sosiologi, tietoteoreetikko, kyberneetikko, kielentutkija ja oppimistutkija (s.1904)
