Movatterモバイル変換

ホーム

Siirry sisältöön

1979

Wikipediasta

Tämä artikkeli käsittelee vuotta 1979.1979 on myös Smashing Pumpkins -yhtyeen kappale.

Vuosisadat	1700-luku ·1800-luku ·1900-luku ·2000-luku ·2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku ·1900-luku ·1910-luku ·1920-luku ·1930-luku ·1940-luku 1950-luku ·1960-luku ·1970-luku ·1980-luku ·1990-luku ·2000-luku
Vuodet	1890 ·1891 ·1892 ·1893 ·1894 ·1895 ·1896 ·1897 ·1898 ·1899 1900 ·1901 ·1902 ·1903 ·1904 ·1905 ·1906 ·1907 ·1908 ·1909 1910 ·1911 ·1912 ·1913 ·1914 ·1915 ·1916 ·1917 ·1918 ·1919 1920 ·1921 ·1922 ·1923 ·1924 ·1925 ·1926 ·1927 ·1928 ·1929 1930 ·1931 ·1932 ·1933 ·1934 ·1935 ·1936 ·1937 ·1938 ·1939 1940 ·1941 ·1942 ·1943 ·1944 ·1945 ·1946 ·1947 ·1948 ·1949 1950 ·1951 ·1952 ·1953 ·1954 ·1955 ·1956 ·1957 ·1958 ·1959 1960 ·1961 ·1962 ·1963 ·1964 ·1965 ·1966 ·1967 ·1968 ·1969 1970 ·1971 ·1972 ·1973 ·1974 ·1975 ·1976 ·1977 ·1978 ·1979 1980 ·1981 ·1982 ·1983 ·1984 ·1985 ·1986 ·1987 ·1988 ·1989 1990 ·1991 ·1992 ·1993 ·1994 ·1995 ·1996 ·1997 ·1998 ·1999 2000 ·2001 ·2002 ·2003 ·2004 ·2005 ·2006 ·2007 ·2008 ·2009

1979 (MCMLXXIX) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi maanantaista.YK julisti vuoden 1979kansainväliseksiLapsen vuodeksi.

Tapahtumia

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. tammikuuta –Yhdysvallat jakommunistinen Kiinan kansantasavalta solmivat diplomaattiset suhteet (ks:Kiinan kansantasavallan historia).
1. tammikuuta – Kemin maalaiskunnan nimi muutettiinKeminmaaksi.
1. tammikuuta –Pielisjärven kirkko Lieksassa tuhoutuitulipalossa.
4. tammikuuta –Shapur Bakhtiar muodosti Iraniin uuden siviilihallituksen.
5. tammikuuta – Taloudellisiin vaikeuksiin joutunutWihuri-yhtymä myiPerniössä sijaitsevat Teijon tehtaat Finnmekano Oy:lle. Kauppaan kuuluivat myös Teijon kartano ja 3 000 hehtaaria metsää.
7. tammikuuta –Kambodžan–Vietnamin sota:Vietnamin jaKamputsean kapinalliset ilmoittivatPol Potin hallituskauden päättyneen.
8. tammikuuta –Ranskalainen säiliöalusBetelgeuse räjähti ja katkesi kahtiaIrlannin kaakkoisrannikolla sijaitsevassa öljysatamassa. Onnettomuudessa kuoli 49 ihmistä ja sen aiheutti laivan öljysäiliöihin lastia tyhjennettäessä päässyt kipinä.
11. tammikuuta –Sara Hildénin taidemuseo avattiin TampereenSärkänniemessä.^[1]
12. tammikuuta – Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoi, ettei pääministeriKalevi Sorsan Saloralta saamilla lahjoilla ollut yhteyttä hänen virkatoimiinsa. Seitsemän kansanedustajaaKokoomuksen Tuure Junnilan johdolla oli vaatinutvaltakunnanoikeuden kutsumista koolle tutkimaan Sorsan osuutta Salora-jutussa.
16. tammikuuta –Iranin šaahi pakeniEgyptiin.
17. tammikuuta − Länsi-Saksassa annettiin maan historian ensimmäinensavusumuhälytys Ruhrin alueella.
23. tammikuuta – Raivoisatulipalo tuhosiVirtain vanhainkodin, jolloin 27 vanhusta kuoli. Surmansa saaneet olivat olleet vuodeosastolla hoidettavina olleita liikuntakyvyttömiä potilaita.^[2] Laitoksessa oli ollut hoidettavana yhteensä 69 vanhusta.^[3]
29. tammikuuta –Kiinan viranomaiset vahvistivat entisen presidentinLiu Shaoqin kuolleen. Vuonna1959 presidentiksi tullut Liu oli syrjäytettykulttuurivallankumouksessa vuonna1966 ja hän oli kadonnut vuonna1968.
29. tammikuuta – Kokoomuksen kansanedustajaAntero Salmenkivi kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli diplomi-insinööriToivo Mäkynen.
31. tammikuuta – Syyttäjä vaati ehdottomia vankeusrangaistuksia verohallituksen entiselle pääjohtajalleMikko Laaksoselle ja entiselle ylijohtajalleAake Mesimäelle lahjusten otosta ja virkarikoksista osana Salora-juttua.
31. tammikuuta − SDP:n kansanedustajaUuno (Uki) Voutilainen siirtyiMikkelin läänin maaherraksi. Hänen tilalleen eduskuntaan tuliRaimo Päivinen.

Helmikuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. helmikuuta –Ajatollah Ruhollah Khomeini saapuiTeheraniin 15 vuoden maanpakolaisuuden jälkeen.
3. helmikuuta – Vuonna1753 rakennettuBromarvin kirkko paloi.
6. helmikuuta −Pakistanin korkein oikeus vahvisti entiselle pääministerilleZulfikar Ali Bhuttolle maaliskuussa1978 langetetunkuolemantuomion. Bhutto oli tuomittu erään hänen poliittisen vastustajansa vuonna1974 tapahtuneen murhan suunnittelusta. PresidenttiMuhammad Zia ul-Haqilla oli vielä mahdollisuus armahtaa Bhutto.
10. helmikuuta – TampereenSärkänniemessä avattiinSara Hildénin taidemuseo. Museorakennuksen oli suunnitellut arkkitehtiPekka Ilveskoski.
11. helmikuuta – Khomeini otti vallan Iranissa. Iranin sisäiset levottomuudet Khomeinin ja šaahin kannattajien kesken jatkuivat.
14. helmikuuta –Kabulissa Afganistanissa fundamentalistit kaappasivat Yhdysvaltain lähettilään, Adolph Dubsin, joka kuoli myöhemmin kaappaajien ja poliisin taistelussa.
17. helmikuuta –Kiina hyökkäsiPohjois-Vietnamiin ja aloittiKiinan-Vietnamin sodan. Oman ilmoituksensa mukaan Kiina ryhtyi ”vastahyökkäykseen” ja kävi ”järjestelmällistä puolustussotaa”. Vietnam vaatiYK:n turvallisuusneuvostoa koolle asian vuoksi.
17. helmikuuta −Alajärvellä Pohjanmaalla koettiin lievä 10−15 sekuntia kestänytmaanjäristys.
18. helmikuuta –Bangladeshissä järjestettiin ensimmäiset parlamenttivaalit vuoden1975 vallankaappauksen jälkeen. Voittajaksi selvisi Bangladeshin kansallispuolue.
21. helmikuuta – Neuvostoliitto vähensimaakaasun toimituksia Suomelle 35 prosentilla ilmoittamatta syytä toimenpiteelle.
22. helmikuuta –Saint Lucia itsenäistyiYhdistyneestä kuningaskunnasta.
26. helmikuuta − Iranin pääministeriShapur Bakhtiar lähti maanpakoon.

Maaliskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. maaliskuuta -Adolfo Suárezin UCD saavutti voitonEspanjan parlamenttivaaleissa.
5. maaliskuuta - Star Warsin jatko-osanImperiumin vastaiskun tuotanto alkoi.
5. maaliskuuta – Amerikkalainen avaruusluotainVoyager 1 ohittiJupiterin ja otti valokuviasen kuista.^[1]
12. maaliskuuta − Iran ja Pakistan erosivat Keski-idän puolustusliitostaCENTOsta. Liitto hajosi lopullisesti, kun myösTurkki ilmoitti erostaan15. maaliskuuta.
14. maaliskuuta –Hawker-Siddeley Trident -lentokone törmäsi tehtaaseenKiinassa lähelläPekingiä surmaten 200 ihmistä.
15. maaliskuuta – Kiina ilmoitti vetäneensä kaikki joukkonsa Vietnamin alueelta. Vietnam ei kommentoinut ilmoitusta.
19. maaliskuuta – Suomessa käytiineduskuntavaalit, joiden voittajia olivatkokoomus jaSMP.
20. maaliskuuta – TaidemaalariOlli Lyytikäisen ateljee tuhoutui ullakkopalossa Helsingin keskustassa. Tuli tuhosi Lyytikäisen miltei kaiken tuotannon 10 vuoden ajalta.
25. maaliskuuta – EnsimmäinenYhdysvaltain avaruussukkula,Columbia, toimitettiinJohn F. Kennedyn avaruuskeskukseen Floridaan laukaisua varten.
28. maaliskuuta –Three Mile Islandin ydinonnettomuus.
29. maaliskuuta –Malesian kuningasSultan Yahya Petra ibni Almarhum Sultan Ibrahim Petra kuoli, hänen seuraajakseen nousiPahangin sulttaaniHaji Ahmad Shah Al-Mustain Billah ibni Almarhum Sultan Sir Abu Bakar Riayatuddin Al-Muadzam Shah.
31. maaliskuuta –Euroviisut järjestettiinJerusalemissa.Israelin edustajaMilk & Honey & Gali Atari voitti kappaleella "Hallelujah".

Huhtikuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. huhtikuuta –Iranista tuli islamilainen tasavalta 98 %:n äänivyöryllä. Šaahin valta päättyi virallisesti.
3. huhtikuuta –Helsingin kaupungin liikennelaitoksen tilaama uusijohdinauto saatiin koeajoon. Öljykriisi oli jälleen lisännyt kiinnostusta johdinautoja kohtaan.
4. huhtikuuta –Pakistanin entinen presidenttiZulfikar Ali Bhutto teloitettiin. Uusi presidenttiMuhammad Zia ul-Haq oli kieltäytynyt armahtamasta Bhuttoa lukuisista kansainvälisistä vetoomuksista huolimatta.
4. huhtikuuta – Uuden eduskunnan puhemieheksi valittiinKeskustapuolueen Ahti Pekkala, ensimmäiseksi varapuhemieheksiSDP:n Veikko Helle ja toiseksi varapuhemieheksiKokoomuksen Juuso Häikiö.
5. huhtikuuta –Rautavaaran puukirkko paloi tuhopolttajan sytyttämänä.
8. huhtikuuta − Kiina hyväksyttiinKansainvälisen olympiakomitean jäseneksi.
9. huhtikuuta – Iranissa teloitettiin yhdeksän šaahin hallinnon keskeistä jäsentä, muiden muassa ilmavoimien entinen komentaja.
9. huhtikuuta –Vantaan kihlakunnanoikeus tuomitsiFinnairin matkustajakoneen syyskuussa1978 kaapanneenAarno Lamminpartaan seitsemän vuoden ja yhden kuukauden vankeuteen. Oikeuden mukaan Lamminparras oli toiminut täyttä ymmärrystä vailla.
11. huhtikuuta –Tansanian tukematUgandan kapinalliset valtasivat maan pääkaupunginKampalan. Kukistetun diktaattorinIdi Aminin olinpaikkaa ei aluksi tiedetty, mutta myöhemmin kesällä saatujen tietojen mukaan hän oli paennutLibyaan, joka oli myöntänyt hänelleturvapaikan.
11. huhtikuuta – Suomen hallitus teki periaatepäätöksen yhdenpennin kolikon valmistuksen lopettamisesta. Vuoden1980 alusta lähtien alettiin hinnat pyöristää lähimpään viiteen penniin, vaikka penni säilyikin raha- ja laskentayksikkönä.
16. huhtikuuta – Yli 200 ihmistä kuoli ja 80 000 menetti kotinsaJugoslavian etelärannikolla sattuneessamaanjäristysten sarjassa. Alueella tapahtui24. toukokuuta jälkijäristyksiä, joissa kuoli noin 50 ihmistä.Kaatosateet vaikeuttivat pelastustöitä.
18. huhtikuuta – Kiina ja Vietnam aloittivat rauhanneuvottelut Vietnamin pääkaupungissaHanoissa. Vietnam vaati demilitarisoidun vyöhykkeen perustamista maiden väliselle rajalle ja pikaistasotavankien vaihtoa.
21. huhtikuuta –Koijärvi-liike: Luonnonsuojelijat keskeyttivätForssassa sijaitsevanKoijärven kuivatuksen rakentamalla padon järven laskuojaan. Helsingin vesipiiri lähetti25. huhtikuuta kaivinkoneen avaamaan laskuojaa, jolloin luonnonsuojelijat kahlitsivat itsensä kaivinkoneeseen. Koijärveä pidettiin Suomen arvokkaimpana lintujärvenä ja tapahtumia on pidettyvihreän liikkeen alkusysäyksenä Suomessa.
21. huhtikuuta –Rhodesiassa pidettiin ensimmäiset parlamenttivaalit, joissa sekä mustat että valkoiset pääsivät äänestämään.^[1]
22. huhtikuuta –Tapanilassa järjestettiin ensimmäinen Mosa herää -kyläjuhla. Kylä oli ollut purku-uhan alla ja vaihtoehtoisen kaavan valmistelleet kyläläiset aktivoivat näin kyläläisiä säilyttämään kotiseutunsa.
28. huhtikuuta – Neuvostoliitto vapautti neljä vankeustuomiota kärsinyttätoisinajattelijaa ja antoi heille luvan matkustaa Yhdysvaltoihin. Vastavuoroisesti Yhdysvallat vapautti kaksi vakoilusta vankeuteen tuomittua neuvostoliittolaista YK-virkailijaa.
29. huhtikuuta –Israelissa otettiinkuolemanrangaistus virallisesti maan perustuslakiin. Se voitiin langettaa "epäinhimillisistä terroristirikoksista".

Toukokuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

2. toukokuuta –Lappajärven patokapina; voimalaitoksen vesitarpeen vuoksi oli järven vedenpinta juoksutettu erittäin matalle. Isännät tukkivat traktoreillaan tuomillaan kivillä Ähtävänjoen suuaukon.
4. toukokuuta –Konservatiivit voittivat vaalitBritanniassa jaMargaret Thatcher nousi pääministeriksi.
7. toukokuuta – Tasavallan presidenttiUrho Kekkonen aloitti ensimmäisen valtiovierailunsaLänsi-Saksassa. Vierailun katsottiin saattaneen päätökseen Suomen ja molempien Saksojen suhteiden normalisoinnin.
10. toukokuuta –Mikronesian liittovaltio itsenäistyi.
11. toukokuuta – Helsingintyöttömät toimeenpanivat "rukkasmarssin"Ruskeasuolta eduskuntatalolle ja kumosivat marssin päätteeksi 30 kottikärryllistä työrukkasia eduskuntatalon portaille. Tällä tempauksella haluttiin kiinnittää valtiovallan huomio työttömien vaikeaan asemaan Suomessa.
13. toukokuuta – Iranin vallankumoustuomioistuimen puheenjohtaja ilmoitti, että maanpakoon lähteneet šaahiReza Pahlavi, hänen puolisonsa Farah Diba ja pääministeriShapur Bakhtiar oli tuomittukuolemaan, ja vaati ulkovaltoja pidättymään rankaisutoimista tuomioiden täytäntöönpanijoita kohtaan.
15. toukokuuta –Oikeusministeriön kansliapäällikköKai Korte sanoi virkamiestenmoraalin heikentyneen 1970-luvun mittaan ja katsoi, että poliittisin perustein nimitetyistä virkamiehistä oli muodostumassa "uusi rälssi".
25. toukokuuta –American Airlinesin lennolla 191DC-10 putosi kesken nousunChicagon O'Haren kansainvälisellä lentoasemalla: 271 koneessa ollutta ihmistä sai surmansa, lisäksi kaksi maassa.
26. toukokuuta – Presidentti Urho Kekkonen myönsi eronSorsan II hallitukselle ja nimittiKoiviston II hallituksen.
26. toukokuuta –Työväen Urheiluseurojen Keskusliitto (TUK) sulauituiTyöväen Urheiluliittoon (TUL).^[1]

Kesäkuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. kesäkuuta –Rhodesian (nykyinenZimbabwe) ensimmäinen musta hallitus 90 vuoteen otti vallan ja syrjäyttiIan Smithin.
1. kesäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti kuvanveistäjäKauko Räsäsen ja elokuvaohjaajaRalf Långbackan uusiksi taiteilijaprofessoreiksi.
2. kesäkuuta –Paavi Johannes Paavali II vieraili kotimaassaanPuolassa ja sai suorastaan haltioituneen vastaanoton. Hän oli ensimmäinen kommunistisessa maassa vieraillut paavi.
2. kesäkuuta – EnsimmäinenProvinssirock järjestettiinSeinäjoella.
3. kesäkuuta –Suomen Kansan Demokraattinen Liitto piti puoluekokouksensaOulussa. OpetusministeriKalevi Kivistö valittiin uudeksi puheenjohtajaksiEle Aleniuksen tilalle. Puolueen naiset ilmaisivat tyytymättömyytensä edustukseensa puolueen johtoelimissä.
5. kesäkuuta – TohtoriJohannes Virolainen valittiin eduskunnan puhemieheksiAhti Pekkalan siirryttyävaltiovarainministeriksi Koiviston hallitukseen.
7.–10. kesäkuuta –EEC:n tuolloin 9 jäsenvaltiossa järjestettiin ensimmäiset suoratEuroopan parlamentin vaalit.^[1]
8. kesäkuuta –Miinalaiva Pohjanmaa luovutettiin puolustusvoimilleWärtsilän Helsingin telakalla.
10. kesäkuuta – Neuvostoliitto kutsui Helsingin-suurlähettiläänsäVladimir Stepanovin kotiin ja nimitti hänen tilalleen Nl:n ulkoministeriön Skandinavian osaston päällikönVladimir Sobolevin.
10. kesäkuuta − PresidenttiRisto Rytin patsas paljastettiin hänen syntymäkunnassaanHuittisissa. Patsaan veistiKauko Räike. Rytin syntymästä oli helmikuussa tullut kuluneeksi 90 vuotta.
12. kesäkuuta – Bryan Allen lensi ensimmäisenä ihmisenä lihasvoiminEnglannin kanaalin yli.
15. kesäkuuta –SALT II -sopimus allekirjoitettiin Wienissä.^[1]
18. kesäkuuta –Jimmy Carter jaLeonid Brežnev allekirjoittivatSALT II -sopimuksenWienissä.
20. kesäkuuta – PresidenttiUrho Kekkonen moitti eduskunnan puhemiestä Johannes Virolaista siitä, että tämä oli antanut "väärän todistuksen Suomen ulkopolitiikasta". Virolainen oliSuomen Kuvalehdelle antamassaan haastattelussa sanonut, että Kokoomuksen jättäminen oppositioon johtui "yleisistä syistä". Tapausta alettiin kutsuajuhannuspommiksi.
26. kesäkuuta – Helsingin hovioikeus tuomitsi Verohallituksen entisen pääjohtajan Mikko Laaksosen ja entisen ylijohtajan Aake Mesimäensakkoihin lahjus- ja virkarikoksista.

Heinäkuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. heinäkuuta – Suomessa tuli voimaan yli 30 työntekijän yrityksiä koskevayhteistoimintalaki.
4. heinäkuuta –Algerian entinen presidenttiAhmed Ben Bella vapautettiin 15 vuotta kestäneestä kotiarestista. Hänet syrjäyttänytHouari Boumédienne oli kuollutjoulukuussa 1978.
4. heinäkuuta –Postipakettina lähetettypommi surmasi miehen ja vahingoitti viittä muuta perheenjäsentäParikkalassa. Pommin lähettäjäksi epäilty mies pidätettiin18. heinäkuuta. Hänet tuomittiin elinkautiseen vankeuteen murhasta ja viidestä ruumiinvamman tuottamisesta.^[4]
9. heinäkuuta –Voyager 2 -avaruusluotain lensiJupiterin ohi.
11. heinäkuuta – Vuonna1973 laukaistu yhdysvaltalainen avaruusasemaSkylab putosi maahan.
12. heinäkuuta –Tyynellämerellä sijaitseva saarivaltioKiribati itsenäistyiIson-Britannian alaisuudesta.
16. heinäkuuta –Irakin presidenttiAhmad Hassan al-Bakr erosi ja jätti paikan serkulleenSaddam Husseinille.
17. heinäkuuta –Nicaraguan presidentti kenraaliAnastasio Somoza Debayle erosi ja pakeniMiamiin.Marxistiset sandinistat muodostivat uuden hallituksen19. heinäkuuta.
23. heinäkuuta – Ajatollah Khomeini kielsi musiikin esittämisen Iraninradiossa jatelevisiossa, koska musiikki "tylsistyttääaivot".
29. heinäkuuta – Irakin uusi Saddam Husseinin johtama hallitus teloitutti useita maan johtomiehiä. Vallankumousneuvosto syytti nimeltä mainitsematonta arabimaata Irakin hallituksen vastaisten vehkeilyjen tukemisesta.

Elokuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. elokuuta –Suomen Partiolaisten 1.Finnjamboree, Karelia alkoiKolilla,Lieksassa.
3. elokuuta –Päiväntasaajan Guinean diktaattoriFrancisco Macías Nguema syöstiin vallasta sotilaskaappauksessa. Ngueman 10-vuotisen valtakauden aikana arvioitiin jopa 50 000 ihmisen tulleen surmatuksi ja yli 100 000 ihmisen paenneen maasta.
4. elokuuta –Italian entinen sisäministeriFrancesco Cossiga muodosti uuden hallituksen.
4. elokuuta – Kansanedustaja, tullineuvosVeikko Vennamo jättiSuomen maaseudun puolueen puheenjohtajuudenPorissa pidetyssä puolueen 20-vuotisjuhlakokouksessa. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin hänen poikansa, kansanedustajaPekka Vennamo. KansanedustajaUrpo Leppänen valittiin kahden vuoden tauon jälkeen uudelleen puoluesihteeriksi.
5. elokuuta –Turun kaupungin 750-vuotisjuhlallisuudet huipentuivat kaupungin halki edenneeseen historialliseen kulkueeseen.
6. elokuuta – EnsimmäisetVietnamista lähteneet ns.venepakolaiset saapuivat Suomeen.
8. elokuuta –Irakin uusi presidenttiSaddam Hussein suoritti laajoja puhdistuksia hallitsevassa Baath-puolueessa. Virallisesti ilmoitettiin, että 21 puolueen johtohenkilöä oli teloitettu syytettyinä valtiopetoksesta ja satoja muita henkilöitä pidätetty.
11. elokuuta – KaksiAeroflotin Tupolev Tu-134 -matkustajakonettatörmäsi toisiinsa Ukrainassa. 178 ihmistä sai surmansa.
19. elokuuta – Vietnamin tukema Kambodžan uusi hallitus julisti maan syrjäytetyn johtajan Pol Potin syylliseksikansanmurhaan. Pol Pot tuomittiin poissaolevana kuolemaan.
20. elokuuta –Suomen Pankin vt. pääjohtajaAhti Karjalainen tuomittiinLohjan kihlakunnanoikeudessa yli 25 000 markansakkoon ja 14 kuukauden ajokieltoonrattijuopumuksesta. Rangaistukseen johtanut ajo oli sattunutvaltatie 1:lläNummella 18. toukokuuta. Kyseessä oli Suomen siihen asti suurin liikennesakko.^[5]
29. elokuuta – ValtiojohtoisenValcon kuvaputkitehtaan myönnettiin joutuneen vakaviin talousvaikeuksiin tuotannon jälkeenjääneisyyden vuoksi. Satoja työpaikkoja oli uhattuna.

Syyskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. syyskuuta –Pioneer 11:stä tuli ensimmäinenSaturnuksen läheisyydessä käynyt avaruusalus sen ohitettua planeetan 21 000 km:n etäisyydeltä.
1. syyskuuta − Vakuutusyhtiö Turvan toimitusjohtaja, varatuomariRisto Tainio siirtyiHämeen läänin uudeksi maaherraksi hänen edeltäjänsäValdemar Sandelinin jäätyä eläkkeelle.
3. syyskuuta – Iranin armeijan sotilaat teloittivat kymmeniäkurdikapinallisia Mahabadin kaupungissa maan pohjoisosassa.
6. syyskuuta − Valcon kuvaputkitehdas antoi koko henkilökunnalleen lomautusvaroituksen. Yrityksessä oli noin 700 työntekijää.
7. syyskuuta –Chrysler Corporation pyysi Yhdysvaltain hallitukselta miljardia dollaria välttääkseenkonkurssin.
12. syyskuuta − SMP:n kansanedustaja ja entinen varapuheenjohtajaEino Poutiainen kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli SMP:n vaaliliittokumppaninSuomen Kristillisen Liiton edustaja, rehtoriErkki Korhonen.
14. syyskuuta – Valcon kuvaputkitehdas irtisanoi koko henkilökuntansa.
14. syyskuuta –Työministeriön kansliapäällikköKeijo Liinamaa nimitettiinvaltakunnansovittelijaksi neljän vuoden toimikaudelle. Liinamaa oli hoitanut virkaa jo aiemminkin vuosina 1965–1971.
16. syyskuuta − Porvarilliset puolueet voittivat niukasti Ruotsin valtiopäivävaalit.
19. syyskuuta –Hangon raastuvanoikeudessa alkoi oikeudenkäynti yhtä merivartijaa ja yhtä pursimiestä vastaan. Heitä syytettiin kymmenestäkuolemantuottamuksesta ja tahallisesta virkavelvollisuuksien laiminlyönnistä. Syytteet liittyivät Hangon lähellä syyskuun lopussa1978 sattuneeseenViikinki-huviveneen uppoamiseen.
21. syyskuuta –Keski-Afrikan keisariBokassa I syrjäytettiin verettömässä vallankumouksessa. Bokassan aikanaan syrjäyttämäDavid Dacko julisti maan jälleen tasavallaksi ja julistautui presidentiksi. Bokassa ei ollut kaappaushetkellä maassa;Norsunluurannikko ilmoitti myöhemmin myöntäneensä hänelle turvapaikan.
21. syyskuuta –Suomen markka revalvoitiin vajaat 2 %.^[1]
25. syyskuuta – LaulajaTapio Rautavaara menehtyi kaatumisesta seuranneeseen aivoverenvuotoon.
29. syyskuuta – PaaviJohannes Paavali II aloitti historialliseksi luonnehditun vierailunIrlannissa. Hän vetosiIrlannin tasavaltalaisarmeijaan Pohjois-Irlannin väkivaltaisuuksien lopettamiseksi. PaavinDublinissa pitämään messuun osallistui noin 1,2 miljoonaa ihmistä eli liki kolmannes Irlannin väestöstä.

Lokakuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. lokakuuta –Tampereen kaupunki juhli 200-vuotissyntymäpäiväänsä. Juhlallisuuksiin osallistuivat presidenttiUrho Kekkonen sekäRuotsin kuningasKaarle XVI Kustaa ja kuningatarSilvia.
1. lokakuuta – PaaviJohannes Paavali II jatkoi matkaansa Irlannista Yhdysvaltoihin. Hän esitti YK:n yleiskokouksessa vetoomuksen ihmisoikeuksien kunnioittamisen puolesta ja ilmaisi huolensa kasvavan asetuotannon aiheuttamasta vaarasta maailmanrauhalle.
5. lokakuuta –Naton erikoisryhmä hyväksyi Yhdysvaltain suunnitelman 572 ydinkärjillä varustetun keskipitkänmatkan ohjuksen sijoittamisesta Eurooppaan.
7. lokakuuta –DDR vietti Berliinissä 30-vuotisjuhliaan. Juhlapäivään ja sotilasparaatiin ottivat osaa kaikki Itä-Euroopan johtajatRomanian Nicolae Ceaușescua lukuun ottamatta, jonka poissaolo pantiin merkille.Leonid Brežnev ilmoitti Neuvostoliiton vähentävän 20 000 miestä Itä-Saksaan sijoitetuista joukoista. Puheensa jälkeen Brežnev katosi pitkäksi aikaa julkisuudesta ja hänen ilmoitettiin sairastuneen ja huhuttiin jopa kuolleen.
10. lokakuuta –Thorbjörn Fälldin (kesk.) valittiin uudelleenRuotsin pääministeriksi. Ulkoministeriksi tuli entinen pääministeriOla Ullsten (kansanpuolue).
16. lokakuuta – Eduskunnan puhemiesJohannes Virolainen vihki käyttöön postin uuden lajittelukeskuksen HelsinginPasilassa käynnistämällä automaattisen pakettienlajittelukoneen.
19. lokakuuta –Thaimaa avasi rajansaKambodžan pakolaisille. Tuolloin maailmalle paljastui, ettäpunakhmerien vuodesta1975 hallitsema suljettu maa oli ajautunut nälkäkuoleman partaalle.
26. lokakuuta –Etelä-Korean tiedustelupalvelun johtajaKim Jaegyu ampui presidentti kenraaliPark Chung Heen.
26. lokakuuta – Maailman terveysjärjestöWHO ilmoitti, ettäisorokko oli hävitetty maapallolta.
27. lokakuuta –Saint Vincent ja Grenadiinit itsenäistyi.
30. lokakuuta −Suomen yksityisyrittäjäin puoluejärjestö (Syp) jaSosialistinen Työväenpuolue poistettiinpuoluerekisteristä.

Marraskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

1. marraskuuta – EverstiAlberto Natusch Busch kaappasi vallanBoliviassa.
1. marraskuuta –Ajatollah Khomeini kehotti kansaa nousemaan Yhdysvaltain jaIsraelin etuja vastaan.
1. marraskuuta − Työt Valcon kuvaputkitehtaassaImatralla alkoivat uudelleen yhtiön siirryttyä osittainValmetin omistukseen.
3. marraskuuta – GreensborossaPohjois-Carolinassa viisi kommunistisen puolueen jäsentä ammuttiin ja seitsemän haavoittuiKu Klux Klanin jauusnatsien välissä yhteenotossa.
4. marraskuuta –Iranin panttivankikriisi alkoi:Iranin radikaalit, enimmäkseen opiskelijoita, valtasivatUSA:n lähetystönTeheranissa ja ottivat 90 panttivankia, joista 63 yhdysvaltalaista. Kaappaajat vaativat šaahiaIraniin oikeudenkäyntiä varten.
5. marraskuuta – Iranin johtajan Khomeinin nuoret kannattajat valtasivatIson-Britannian Teheranin-lähetystön. Khomeini vaati Britanniaa luovuttamaan entisen pääministerinShapur Bakhtiarin. Britannian hallitus vastasi, että Bakhtiar ei ollut Britanniassa.
5. marraskuuta − Iran sanoi irti Neuvostoliiton kanssa vuonna1921 solmitun sopimuksen ja Yhdysvaltain kanssa vuonna1939 solmimansa yhteistyö- ja ystävyyssopimuksen.
8. marraskuuta −Suomen Pelastusarmeija täytti 90 vuotta.
11. marraskuuta –Suomen Gallupin suorittama mielipidetiedustelu osoitti pääministeriMauno Koiviston aseman johtavana presidenttiehdokkaana vakiintuneen. Koivistoa kannatti seuraavaksi presidentiksi 43 prosenttia haastatelluista.
12. marraskuuta –Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter määräsiraakaöljyn tuonnin lopetettavaksi Iranista vastauksena panttivankikriisiin.
12. marraskuuta − Puolustusvoimain komentaja kenraaliLauri Sutela arvosteli puolustusmäärärahojen vähyyttä luonnehtien Suomen puolustusvoimien varustetasoa eurooppalaisittain "minitasoksi". Sutela perusteli mielipidettään Pohjolan strategisen merkityksen kasvulla.
14. marraskuuta – Kaikki Iranin varat Yhdysvalloissa jäädytettiin.
16. marraskuuta –Bukarestin ensimmäinenmetrolinja avattiinRomaniassa (Timpuri Noista Semanatoarean asemalle, 8,63 km).
17. marraskuuta – Iranin panttivankikriisi: Ajatolla Khomeini määräsi 13 naista ja mustaa panttivankia vapautettavaksi.
19. marraskuuta – Mekan valtaus: šiiajoukko valtasiMekan johtajanaan Mohammad Abdallah al-Kahtami, joka nimitti itseään uudeksiMahdiksi. Valtaajia oli 200–300 ja he pitivät puoliaan useita päiviä saudien kymmeniä tuhansia eliittijoukkoja vastaan. Joukon tukijoiksi epäiltiinLibyan Muammar Gaddafia ja koulutuspaikaksiEtelä-Jemeniä.
21. marraskuuta – Yhdysvaltain lähetystöönPakistanissa hyökättiin ja se sytytettiin tuleen, neljä ihmistä sai surmansa.
23. marraskuuta –Irlannin tasavaltalaisarmeijan jäsenThomas McMahon tuomittiin elinkautiseen vankeuteenLordi Mountbattenin murhasta.
23. marraskuuta – Suomen ortodoksisen kirkon kolmas piispaLeo nimitettiinOulun piispaksi. Kirkon täyden itsenäisyyden ehtona on kolme hiippakuntaa.
25. marraskuuta −Kokoomuksen järjestöpäällikköJussi Isotalo valittiin uudeksi puoluesihteeriksiVeikko Tavastilan tilalle. Tavastila siirtyi vuodenvaihteessa 1979−1980Kansaneläkelaitoksen johtajaksi.
26. marraskuuta −Pakistanilainen Boeing 707 -matkustajakone syöksyi maahan vuoristoisessa autiomaassaSaudi-Arabiassa, jolloin 156 ihmistä kuoli. Pääosa matkustajista oli Mekasta palaamassa olleita islamilaisia pyhiinvaeltajia.
28. marraskuuta –Air New Zealandin DC-10 törmäsi Mount Erebus -vuoreenAntarktiksella, surmansa sai 257 ihmistä.
28. marraskuuta − Valtiotieteen tohtoriRaimo Ilaskivi valittiin Helsingin uudeksi ylipormestariksi eläkkeelle jäävänTeuvo Auran tilalle. Ilaskiven vastaehdokkaana tiukassa äänestyksessä oli kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, entinen päätoimittajaPentti Poukka.

Joulukuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

2. joulukuuta − Iranilaisten ilmoitettiin hyväksyneen maalle uuden perustuslain, joka antoi ajatollah Khomeinille muodollisestikin kaiken vallan.
5. joulukuuta – Neuvostoliitto kotiuttiItä-Saksasta 20 000 sotilastaan. Samalla kuljetettiin Itä-Saksasta Neuvostoliittoon mm. tuhatkuntapanssarivaunua.
5. joulukuuta −Salora-juttua käsitellyt Turun raastuvanoikeus tuomitsi Saloran entisen pääjohtajanJouko Nordellin ja yhtiön toisen pääomistajan Olavi Laakson vankeuteen veropetoksesta. Nordellia ja Laaksoa vastaan esitetyt korvausvaatimukset päätettiin käsitellä myöhemmin.
7. joulukuuta –Saudi-Arabian sisäministeri, prinssi Nauyef Ben Abdel paljasti kapinallisia surmatun Mekassa 75 ja panttivankeja 175. Kaappauksen johtaja Mohammad Abdallah al-Kahtami sai surmansa.
7. joulukuuta – RahtialusM/S Malmi upposiItämerellä vieden mukanaan 14 henkeä.
8. joulukuuta –Choe Gyuha nimitettiinEtelä-Korean presidentiksi.
12. joulukuuta – Tapaus "12. joulukuuta" (12·12 군사 반란): eteläkorealainen kenraaliChun Doo-hwan määräsi armeijan johdon pidätettäväksi presidenttiPark Chung Heen murhatutkimusten yhteydessä ja pääsi näin tukijoineen armeijan johtoon.
12. joulukuuta –Rhodesia luopui itsenäisyydestään 14 vuoden "kapinan" jälkeen ja maan kuvernööriksi tuli brittiläinen lordi Soames.
15. joulukuuta –Iranin syrjäytetty šaahiMuhammed Reza Pahlavi, jonka luovutusta lähetystökaappaajat vaativat, jättiYhdysvallat ja matkustiPanamaan, josta hän sai turvapaikan.Meksiko, jossa šaahi oli aiemmin oleskellut, ei enää myöntänyt hänelle maahantulolupaa.
19. joulukuuta –Kouluhallitus totesi lausunnossaan työrauhankouluissa heikentyneen huomattavasti ja esitti koululakien ja -asetusten muuttamista siten, että koulun työtavat vastaisivat paremmin kunkin oppilaan henkilökohtaisia oppimisedellytyksiä.
24. joulukuuta –Afganistanin sisällissota: kolmeNeuvostoliiton divisioonaa miehitti Bagramin, Kabulin, Kandaharin ja Heratin lentokentätAfganistanissa. Yhdysvaltalaisen uutistoimistoAP:n mukaan kyseessä oli suurin neuvostojoukkojen siirto ulkomaille vuoden1968 Tšekkoslovakian miehityksen jälkeen.
27. joulukuuta –Babrak Karmal korvasi teloitetun Afganistanin presidentinHafizullah Amin.
28. joulukuuta – Yhdysvallat esitti Neuvostoliitolle vastalauseen "sotilaallisesta sekaantumisesta Afganistanin sisäisiin asioihin."

Tuntematon päivämäärä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kadonneen aarteen metsästäjät -elokuvan tuotanto alkoi. Elokuvassa esiintyi seikkailijahahmoIndiana Jones.
PartiolippukuntaSusiveikot perustettiin.
Yhdysvaltalainen,Hitlerin Saksan juutalaisvainoja käsitellyt TV-sarjaPolttouhrit oli eri puolilla maailmaa kevätkauden katsotuimpia ja keskustelluimpia ohjelmia. Suomessa puolestaanMatti Tapion ohjaama dokumenttisarjaSodan ja rauhan miehet herätti alkuvuoden aikana vilkkaan keskusteluntalvisodasta ja siihen johtaneista tapahtumista sekä vuosien 1940–1941välirauhan ajasta.
RadiokuunnelmasarjaKnalli ja sateenvarjo alkoi Suomessa.
Teatterikorkeakoulu perustettiin.
Linja-autoyritys Paunun perustaja Väinö Paunu kuoli.

Syntyneitä

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Tammikuu–maaliskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

3. tammikuuta –Adriano Vieira Louzada, brasilialainen jalkapalloilija
4. tammikuuta –Jonatan Unge, ruotsalainen stand up -koomikko
5. tammikuuta –Martin Henriksen, norjalainen poliitikko
7. tammikuuta –Christian Lindner, saksalainen poliitikko
9. tammikuuta –Peter Žonta, slovenialainen mäkihyppääjä
12. tammikuuta –Markus Nyman (”Marzi Nyman”), suomalainen kitaristi
16. tammikuuta −Annika Eklund, suomalainen iskelmälaulaja
16. tammikuuta –Aaliyah Dana Haughton (”Aaliyah”), yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (k.2001)
18. tammikuuta –Leo Varadkar, irlantilainen poliitikko ja ministeri
20. tammikuuta –Shiroyama Yū (”Aoi”), japanilainen kitaristi (the GazettE)
24. tammikuuta –Michaela Garecht, 19. marraskuuta 1988 kidnapattu tyttö
24. tammikuuta –Aino-Kaisa Pekonen, suomalainen Vasemmistoliiton kansanedustaja ja ministeri
25. tammikuuta –Mikko Koivisto, suomalainen koripalloilija
27. tammikuuta –Rosamund Pike, englantilainen näyttelijä
1. helmikuuta –Aino-Kaisa Saarinen, suomalainen maastohiihtäjä
7. helmikuuta –Tawakkul Karman, vuoden 2011Nobelin rauhanpalkinnon saanut jemeniläinen toimittaja, poliitikko ja ihmisoikeusaktivisti
8. helmikuuta –Josh Keaton, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
9. helmikuuta –Zhang Ziyi, kiinalainen näyttelijä
10. helmikuuta –Kalle Kerman, suomalainen jääkiekkoilija
14. helmikuuta –Inka Henelius, suomalainen urheilutoimittaja
19. helmikuuta –Anna Maria Rahikainen (”Mariska”), suomalainen rap-laulaja
19. helmikuuta –Sarah Schleper, yhdysvaltalainen alppihiihtäjä
21. helmikuuta –Jennifer Love Hewitt, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
5. maaliskuuta –Tiina Raevaara, suomalainen kirjailija
6. maaliskuuta –Tim Howard, yhdysvaltalainen jalkapallomaalivahti
9. maaliskuuta –Oscar Isaac, yhdysvaltalainen näyttelijä
11. maaliskuuta –Benjamin Levi Combs (”Benji Madden”), yhdysvaltalainen kitaristi (Good Charlotte)
11. maaliskuuta –Joel Reuben Combs (”Joel Madden”), yhdysvaltalainen laulaja (Good Charlotte)
15. maaliskuuta –Mariko, suomalainen laulaja
16. maaliskuuta –Adrienne Almond (”Tawny Roberts”), yhdysvaltalainen pornonäyttelijä
16. maaliskuuta –Leena Peisa, suomalainen muusikko (euroviisuvoittaja) (Lordi,Dolchamar,Punaiset Messiaat)
18. maaliskuuta –Adam Levine, yhdysvaltalainen muusikko
20. maaliskuuta –Bianca Lawson, yhdysvaltalainen näyttelijä
21. maaliskuuta –Ryan Murphy, yhdysvaltalainen jääkiekkoilija
25. maaliskuuta –Natasha Yi, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
29. maaliskuuta –Marika Fingerroos, suomalainen malli, laulaja ja itseoppinut seksiterapeutti (”salarakas”)
30. maaliskuuta –Sean Garrett, yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä ja musiikkotuottaja
30. maaliskuuta –Laura Huhtasaari, suomalainen poliitikko
30. maaliskuuta –Norah Jones, yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä

Huhtikuu–kesäkuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

4. huhtikuuta –Heath Ledger, australialainen näyttelijä (k.2008)
8. huhtikuuta –Markku Laiho (”Alexi Laiho”), suomalainen laulaja ja muusikko (”Children of Bodom”) (k.2020)
9. huhtikuuta -Brädi, suomalainen rap-artisti
12. huhtikuuta –Claire Danes, yhdysvaltalainen näyttelijä
20. huhtikuuta –Tuomas Haapala, suomalainen jalkapalloilija
21. huhtikuuta –James McAvoy, skotlantilainen näyttelijä
23. huhtikuuta –Jaime King, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
23. huhtikuuta –Samppa Lajunen, suomalainen yhdistetyn hiihtäjä (kolminkertainen olympiavoittaja)
23. huhtikuuta –Lauri Ylönen, suomalainen laulaja ja muusikko (The Rasmus)
30. huhtikuuta –Tuomo Prättälä, suomalainen muusikko ja säveltäjä
1. toukokuuta –Pauli Rantasalmi, suomalainen kitaristi ja säveltäjä-tuottajaThe Rasmus)
9. toukokuuta –Rosario Dawson, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
13. toukokuuta –Carl Philip, Ruotsin prinssi, Värmlannin herttua
15. toukokuuta –Nina Warken, saksalainen poliitikko
16. toukokuuta –Emma Molin, ruotsalainen näyttelijä, koomikko, käsikirjoittaja ja ohjaaja
16. toukokuuta –Antti Siirala, suomalainen pianisti
26. toukokuuta –Elisabeth Harnois, yhdysvaltalainen näyttelijä
1. kesäkuuta –Simon J. Berger, ruotsalainen näyttelijä
12. kesäkuuta –Robib Miriam Carlsson (”Robyn”), ruotsalainen poplaulaja ja lauluntekijä
13. kesäkuuta –Yoko Alender, virolainen poliitikko
27. kesäkuuta –Diana Sorbello, saksalainen iskelmälaulaja
28. kesäkuuta –Niklas Nordgren, ruotsalainen jääkiekkoilija
29. kesäkuuta –Artur Avila, brasilialais-ranskalainen matemaatikko

Heinäkuu–syyskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

3. heinäkuuta –Ludivine Sagnier, ranskalainen näyttelijä ja malli
6. heinäkuuta –Abdul Salis, brittiläinen näyttelijä
8. heinäkuuta –André, armenialainen poplaulaja
14. heinäkuuta –Robin Szolkowy, saksalainen pariluistelija
16. heinäkuuta –Jayma Mays, yhdysvaltalainen näyttelijä
18. heinäkuuta –Jaska Raatikainen, suomalainen muusikko
19. heinäkuuta –Josué Anunciado de Oliveira, brasilialainen jalkapalloilija
23. heinäkuuta –Niko Kivelä, suomalainen stand up -koomikko
23. heinäkuuta –Ricardo Sperafico, brasilialainen moottoriurheilija
28. heinäkuuta –Tommi Kainulainen, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja
31. heinäkuuta –Kai Mykkänen, suomalainen kokoomuslainen poliitikko ja ministeri
1. elokuuta –Jason Momoa, yhdysvaltalainen näyttelijä
4. elokuuta –Patryk Dominik Sztyber, puolalainendeath metal -muusikko ja kitaristi
4. elokuuta –Thomas Wahlroos, suomalainen liikemies ja entinen pokeriammattilainen
7. elokuuta –Simona Amânar, romanialainen telinevoimistelun olympiavoittaja
18. elokuuta –Helbert Frederico Carreiro da Silva (”Fred”), brasilialainen jalkapalloilija
21. elokuuta –Kelis Jones (”Kelis”), yhdysvaltalainen laulaja
21. elokuuta –Kimberly Stewart, yhdysvaltalainen malli ja näyttelijä
31. elokuuta –Karoliina Kallio, suomalainen laulaja
2. syyskuuta –Aleksandr Povetkin venäläinen nyrkkeilijä
3. syyskuuta –Júlio César, brasilialainen jalkapalloilija
6. syyskuuta –Timo Hännikäinen, suomalainen kirjailija ja esseisti
7. syyskuuta –Antti Luusuaniemi, suomalainen näyttelijä
8. syyskuuta –Alecia Beth Moore (”Pink”), yhdysvaltalainen laulaja
13. syyskuuta –Kai Vainiomäki, suomalainen Disney-sarjakuvien tekijä
19. syyskuuta –Jarno Laasala, suomalainen stunt-mies (”Extreme Duudsonit”)
20. syyskuuta –Rakel Liekki, suomalainen kuvataiteilija, freelance-toimittaja ja aikuisviihdetaiteilija
25. syyskuuta –Rashad Evans, yhdysvaltalainen vapaaottelija
26. syyskuuta –Jaycie Phelps, yhdysvaltalainen telinevoimistelun olympiavoittaja
28. syyskuuta –Brandon Cole Margera (”Bam Margera”), yhdysvaltalainen rullalautailija ja näyttelijä

Lokakuu–joulukuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

8. lokakuuta –Kristanna Loken, yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli
9. lokakuuta –Chris O’Dowd, irlantilainen näyttelijä
9. lokakuuta –Brandon Routh, yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli
10. lokakuuta –Emmi Kangasjärvi (”Emmi”), suomalainen laulaja ja muusikko
17. lokakuuta –Kimi Räikkönen, suomalainen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari)
20. lokakuuta –John Krasinski, yhdysvaltalainen näyttelijä
28. lokakuuta –Aki Hakala, suomalainen rumpali (The Rasmus)
28. lokakuuta –Jawed Karim, saksalais-yhdysvaltalainen Interner-yrittäjä
6. marraskuuta –Gerli Padar, virolainen laulaja
8. marraskuuta –Dania Ramirez, dominikaanilainen näyttelijä
10. marraskuuta –Ilkka Jääskeläinen, suomalainen laulaja (Idols-voittaja)
10. marraskuuta –Anthony Réveillère, ranskalainen jalkapalloilija
11. marraskuuta –Santtu Karvonen, suomalainen näyttelijä
14. marraskuuta –Mpule Kwelagobe, botswanalainen nainen (Miss Universum)
18. marraskuuta –Nate Parker, yhdysvaltalainen näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja
19. marraskuuta –Juliano Roberto Antonello (”Juca”), brasilialainen jalkapalloilija
23. marraskuuta –Niina Lahtinen, suomalainen näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja
26. marraskuuta –Heli Jukkola, suomalainen suunnistaja (maailmanmestari)
27. marraskuuta –Eero Heinonen, suomalainenThe Rasmus -yhtyeen basisti ja taustalaulaja
27. marraskuuta –Teemu Tainio, suomalainen jalkapalloilija
27. marraskuuta –Jayceon Terrell Taylor (”Game”), yhdysvaltalainen rap-laulaja
2. joulukuuta –Səbinə Babayeva, azerbaidžanilainen laulaja
4. joulukuuta –Juho Huhtala (”Spekti”), suomalainen rap-artisti
6. joulukuuta –Tommy Wirkola, norjalainen elokuvaohjaaja
8. joulukuuta –Johan Forssell, ruotsalainen kokoomuspoliitikko
8. joulukuuta –Mille Lehfeldt, tanskalainen näyttelijä
14. joulukuuta –Adelina Ismajli, kosovolainen näyttelijä, laulaja ja missi
14. joulukuuta –Sophie Monk, australialainen laulaja ja näyttelijä
15. joulukuuta –Jennie Silfverhjelm, ruotsalainen näyttelijä
21. joulukuuta –Tuva Novotny, ruotsalainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja
22. joulukuuta –Kim Herold, suomalainen laulaja
26. joulukuuta –Chris Daughtry, yhdysvaltalainen laulaja ja muusikko
27. joulukuuta –Hanne Sørvaag, norjalainen muusikko
28. joulukuuta –Claudia Presăcan, romanialainen telinevoimistelun olympiavoittaja
31. joulukuuta –Bob Bryar, yhdysvaltalainen rumpali (”My Chemical Romance”)

Kuolleita

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli:Luettelo vuonna 1979 kuolleista henkilöistä

Tammikuu–maaliskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

3. tammikuuta –Conrad Hilton, yhdysvaltalainen liikemies,Hilton-hotelliketjun perustaja (s.1887)
5. tammikuuta –Kyllikki Mäntylä, suomalainen kirjailija (s.1907)
13. tammikuuta –Donny Hathaway, yhdysvaltalainen soul- ja R&B-muusikko (s.1945)
15. tammikuuta –Charles Morris, yhdysvaltalainen filosofi ja semiootikko (s.1901)
20. tammikuuta –Birger Brunila, suomalainen arkkitehti (s.1882)
22. tammikuuta –Ali Hassan Salameh, palestiinalainen terroristi (s.1941)
24. tammikuuta –Aino Mantsas, suomalainen näyttelijä (s.1922)
26. tammikuuta –Ahti Hammar, suomalainen taidemaalari ja heraldikko, useidenkunnanvaakunoiden suunnittelija (s.1911)
26. tammikuuta –Nelson Rockefeller, New Yorkin pormestari ja Yhdysvaltain varapresidentti (s.1908)
27. tammikuuta –Arne Geijer, ruotsalainen poliitikko ja ammattiyhdistysjohtaja (s. 1910)
29. tammikuuta –Antero Salmenkivi, suomalainen kansanedustaja (s.1931)
1. helmikuuta –Luise Albertz, saksalainen poliitikko (s.1901)
2. helmikuuta –Veikko Ihamuotila, suomalainen poliitikko (MTK:n puheenjohtaja) (s.1911)
2. helmikuuta –John Simon Ritchie (”Sid Vicious”), englantilainen punk-muusikko (”The Sex Pistols”) (s.1957)
5. helmikuuta –Taisto Lundberg (”Taisto Tammi”), suomalainen laulaja (s.1945)
7. helmikuuta –Josef Mengele, saksalainen hirmuteoista tunnettu natsitohtori (s.1911)
8. helmikuuta –Dénes Gábor (Dennis Gabor), vuoden1971 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut unkarilainen fyysikko,hologrammien keksijä (s.1900)
12. helmikuuta –Jean Renoir, ranskalainen elokuvaohjaaja, näyttelijä ja kirjailija (s.1894)
14. helmikuuta –Orla Møller, tanskalainen poliitikko (s.1916)
19. helmikuuta −Aili-Salli Ahde-Kjäldman, suomalainen arkkitehti ja muotisuunnittelija (s.1892)
22. helmikuuta –Sigrid Schauman, suomalainen taidemaalari (s.1877)
25. helmikuuta –Heinrich Focke, saksalainen lentokonesuunnittelija (s.1890)
27. helmikuuta –Uhra-Beata Simberg-Ehrström, suomalainen tekstiilitaiteilija (s.1914)
28. helmikuuta –Olli Borg, suomalainen sisustusarkkitehti (s.1921)
1. maaliskuuta –Dolores Costello, yhdysvaltalainen näyttelijä (s.1903)
2. maaliskuuta –Leo I. Mattila, suomalainen toimitusjohtaja, kansanedustaja ja kilpa-autoilija
5. maaliskuuta –Alan Crofoot, kanadalainen näyttelijä ja oopperalaulaja (s.1929)
10. maaliskuuta –Atos Wirtanen, suomalainen lehtimies ja poliitikko (s.1906)
12. maaliskuuta –Axel Gjöres, ruotsalainen poliitikko (s.1889)
13. maaliskuuta –Per Hækkerup, tanskalainen poliitikko (s.1915)
15. maaliskuuta –Léonide Massine, venäläis-yhdysvaltalainen koreografi (s.1896)
16. maaliskuuta –Jean Monnet, ranskalainen poliitikko ja taloustieteilijä (s.1888)
18. maaliskuuta –Eino Raunio, suomalainen poliitikko ja kaupunkineuvos (s.1909)
21. maaliskuuta –Evald Iljenkov, neuvostoliittolainen filosofi (s.1924)
22. maaliskuuta –Kosti Vasa, suomalainen lakimies,keskusrikospoliisin ensimmäinen päällikkö (s.1898)
24. maaliskuuta –Ole Lund Kirkegaard, tanskalainen lasten- ja nuortenkirjailija (s.1940)
29. maaliskuuta –Yahya Petra, Malesian kuningas (s.1917)

Huhtikuu–kesäkuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

4. huhtikuuta –Zulfikar Ali Bhutto,Pakistanin presidentti (s.1928)
5. huhtikuuta –Anders Frihagen, norjalainen poliitikko (s.1892)
6. huhtikuuta –Milton Ager, yhdysvaltalainen säveltäjä ja pianisti (s.1893)
7. huhtikuuta –Amir Abbas Hoveida,Iranin pääministeri (s.1919)
9. huhtikuuta –Ben Renvall, suomalainen kuvanveistäjä (s.1903)
10. huhtikuuta –Nino Rota, italialainen säveltäjä (s.1911)
11. huhtikuuta –Antero Ruuhonen, suomalainen dokumenttiohjaaja ja elokuvaaja (s.1933)
17. huhtikuuta –Trygve Olsen, norjalainen poliitikko (s.1921)
20. huhtikuuta –Toivo Mäkelä, suomalainen näyttelijä (s.1909)
22. huhtikuuta –Werner Åström, suomalainen taidemaalari (s.1885)
27. huhtikuuta –Sven Jerring, ruotsalainen radiotoimittaja (s.1895)
29. huhtikuuta –Ella Hillbäck, ruotsalainen kirjailija (s.1914)
29. huhtikuuta –Martti Turunen, suomalainen säveltäjä, kuoronjohtaja ja professori (s.1902)
1. toukokuuta –Taisto Mäki (”Rekolan paimenpoika”), suomalainen juoksija (s.1910)
2. toukokuuta –Giulio Natta, vuoden 1963Nobelin kemianpalkinnon saanut italialainen kemisti (s.1903)
6. toukokuuta –Erik Brofoss, norjalainen poliitikko (s.1908)
14. toukokuuta –Ilmi Parkkari, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (s.1926)
15. toukokuuta –Toivo Vuorela, suomalainen kuvataiteilija (s.1906)
17. toukokuuta –Aulis Junttila, suomalainen rakennusalan vaikuttaja ja ministeri (s.1904)
22. toukokuuta –Hans von Rettig, suomalainen vuorineuvos (s.1894)
25. toukokuuta –Hugo Eho, suomalainen taidemaalari (s.1891)
27. toukokuuta –Akseli Kaskela, suomalainen urheiluvaikuttaja (s.1900)
29. toukokuuta –Gladys Louise Smith (”Mary Pickford”), yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä (s.1892)
1. kesäkuuta –Werner Forssmann, vuoden 1956Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen kirurgi (s.1904)
6. kesäkuuta –Jack Haley, yhdysvaltalainen näyttelijä (s.1898)
6. kesäkuuta –Jaakko Keränen, suomalainen meteorologi ja professori (s.1883)
8. kesäkuuta –Reinhard Gehlen, saksalainen kenraali ja tiedustelupalvelun johtaja (s1902)
11. kesäkuuta –Marion Robert Morrison (”John Wayne”), yhdysvaltalainen näyttelijä (s.1907)
12. kesäkuuta –Ferenc Nagy, unkarilainen poliitikko (s.1903)
12. kesäkuuta –Tauno Sorvisto, suomalainen näyttelijä (s.1916)
14. kesäkuuta –Ahmad Zahir, afganistanilainen muusikko, säveltäjä ja runoilija (s.1946)
16. kesäkuuta –Vernon Presley,Elvis Presleyn isä (s.1916)
17. kesäkuuta –Raymond Nicholas Kienzle (”Nicholas Ray”), yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja (s.1911)
27. kesäkuuta –E. N. Tigerstedt, suomalainen kirjallisuudentutkija ja professori (s.1907)
28. kesäkuuta –Philippe Cousteau, ranskalainen valtameritutkija (s.1940)

Heinäkuu–syyskuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

7. heinäkuuta –Robert Opel, yhdysvaltalainen valokuvaaja ja taidegallerian omistaja (s.1939)
8. heinäkuuta –Shin’ichirō Tomonaga, vuoden 1965Nobelin fysiikanpalkinnon saanut japanilainen fyysikko (s.1906)
8. heinäkuuta –Robert Burns Woodward, vuoden 1965Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen kemisti (s.1917)
12. heinäkuuta –Minnie Riperton, yhdysvaltalainen soul-laulaja ja säveltäjä (s.1947)
12. heinäkuuta –Kalervo Tuukkanen, suomalainen säveltäjä (s.1909)
13. heinäkuuta –Corinne Griffith, yhdysvaltalainen näyttelijä, tuottaja ja kirjailija (s.1894)
18. heinäkuuta –Paavo Prokkonen, neuvostokarjalainen poliitikko (Terijoen hallituksen Karjalan asiain ministeri) (s.1909)
20. heinäkuuta –Kai Kustaa Vähäkallio, suomalainen kartanonomistaja jaKytäjän kolmoissurman tekijä (s.1940)
29. heinäkuuta –Ture Ara, suomalainen oopperalaulaja (s.1903)
29. heinäkuuta –Birgit Kronström, suomalainen näyttelijä ja laulaja (s.1905)
29. heinäkuuta –Herbert Marcuse, saksalais-yhdysvaltalainen filosofi (s.1898)
3. elokuuta –Bertil Ohlin, vuoden1977 ns. Nobelin taloustieteen palkinnon saanut ruotsalainen taloustieteilijä (s.1899)
5. elokuuta –Raino Vehmas, suomalainen lehtimies ja professori (Aamulehden päätoimittaja) (s.1929)
6. elokuuta –Ole Gripenberg, suomalainen arkkitehti (s.1892)
6. elokuuta –Feodor Lynen, vuoden1964 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen lääketieteilijä (s.1911)
9. elokuuta –Raymond Washington, yhdysvaltalainen rikollinen (s.1953)
12. elokuuta –Ernst Boris Chain, vuoden 1945Nobelin lääketieteen palkinnon saanut brittiläinen biokemisti ja bakteriologi (s.1906)
20. elokuuta –Christian Dotremont, belgialainen kuvataiteilija (s.1922)
20. elokuuta –Veikko Polameri, suomalainen kirjailija (s.1946)
24. elokuuta –Hanna Reitsch, saksalainen ilmavoimien koelentäjä (s.1912)
25. elokuuta –Stan Kenton, yhdysvaltalainen jazzpianisti (s.1911)
26. elokuuta –Mika Waltari, suomalainen kirjailija (Sinuhe egyptiläinen) (s.1908)
27. elokuuta –Louis Francis Albert Victor Nicholas Battenberg (”Louis Mountbatten”), amiraali, Mountbattenin jaarli, brittiläinen valtiomies ja viimeinenIntian varakuningas (s.1900)
28. elokuuta –Konstantin Simonov, neuvostoliittolainen kirjailija (s.1915)
31. elokuuta –Seth Silander, suomalainen diplomi-insinööri jaKoskenkorvan viinatehtaan ensimmäinen johtaja
1. syyskuuta –Dag Englund, suomalainen arkkitehti (s.1906)
5. syyskuuta –Erik Cronvall, suomalainen kapellimestari (s.1904)
10. syyskuuta –Agostinho Neto, Angolan presidentti (s.1922)
12. syyskuuta –Eino Poutiainen, suomalainen kansanedustaja (Suomen Maaseudun Puolueen varapuheenjohtaja) (s.1917)
14. syyskuuta –Erkki Mikael Salmi (”Erkki-Mikael”), suomalainen toimittaja, pakinoitsija ja kirjailija (s.1924)
16. syyskuuta –Giò Ponti, italialainen arkkitehti ja muotoilija (s.1891)
18. syyskuuta –Erik Boheman, ruotsalainen poliitikko ja diplomaatti (s.1895)
20. syyskuuta –Ludvík Svoboda,Tšekkoslovakian presidentti (s.1895)
25. syyskuuta –Tapio Rautavaara, suomalainen keihäänheittäjä (olympiavoittaja) laulaja ja elokuvanäyttelijä (s.1915)
26. syyskuuta –John Cromwell, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja näyttelijä (s.1887)
26. syyskuuta –Park Chung-hee,Etelä-Korean presidentti (s.1917)
27. syyskuuta –Jimmy McCulloch, skotlantilainen kitaristi (s.1953)

Lokakuu–joulukuu

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

3. lokakuuta –Claudia Jennings, yhdysvaltalainen valokuvamalli ja näyttelijä (s.1949)
3. lokakuuta –Armi Ratia, suomalainen tekstiilitaiteilija (Marimekon perustaja) (s.1912)
18. lokakuuta –Essi Renvall, suomalainen kuvanveistäjä (s.1911)
22. lokakuuta –Nadia Boulanger, ranskalainen säveltäjä ja musiikkipedagogi (s.1887)
26. lokakuuta –Glory Leppänen, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s.1901)
26. lokakuuta –Park Chung Hee, Etelä-Korean presidentti (s.1917)
29. lokakuuta –Francisco Macías Nguema,Päiväntasaajan Guinean diktaattori (s.1924)
29. lokakuuta –Helga Sjöstedt, suomalainen kuvittaja (s.1908)
4. marraskuuta –Jorma Huttunen, suomalainen oopperalaulaja (s.1907)
8. marraskuuta –Taisto Miesmaa, suomalainen taidemaalari (s.1891)
11. marraskuuta –Dmitri Tjomkin, venäläis-yhdysvaltalainen elokuvamusiikin säveltäjä (s.1894)
15. marraskuuta –Arne Runeberg, suomalainen antropologi ja kielitieteilijä (s.1912)
16. marraskuuta –Johan Borgen, norjalainen kirjailija, kriitikko ja toimittaja (s.1902)
17. marraskuuta –Anders Ek, ruotsalainen näyttelijä (k.1916)
17. marraskuuta –Immanuel Velikovsky, venäläis-yhdysvaltalainen psykiatri ja pseudotieteellinen muinaistutkija (s.1895)
23. marraskuuta –Merle Oberon, intialais-englantilainen näyttelijä (s.1911)
26. marraskuuta –Lennu Juvela, suomalainen taidemaalari (s.1886)
30. marraskuuta –Herbert Manfred Marx (”Zeppo Marx”), yhdysvaltalainen näyttelijä (s.1901)
2. joulukuuta –Mikko Miihkali Karvonen (”Onttoni Miihkali”), suomalainen kirjailija (s.1904)
5. joulukuuta –Sonia Delaunay, ranskalainen taidemaalari (s.1885)
7. joulukuuta –Nicolas Born, saksalainen kirjailija (s.1937)
16. joulukuuta –Ilmari Helanto, suomalainen yritysjohtaja (s.1907)
21. joulukuuta –Aulis Blomstedt, suomalainen arkkitehti (s.1906)
22. joulukuuta −Alfred Salmela, suomalainen koulumies, professori (s.1897)
22. joulukuuta –Darryl F. Zanuck, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja, näyttelijä, ohjaaja ja käsikirjoittaja (s.1902)
23. joulukuuta –Peggy Guggenheim, yhdysvaltalainen taiteen keräilijä (s.1898)
24. joulukuuta –Rudi Dutschke, saksalainen opiskelijajohtaja (s.1940
25. joulukuuta –Joan Blondell, yhdysvaltalainen näyttelijä (s.1906
27. joulukuuta –Hafizullah Amin, Afganistanin presidentti (s.1929)
29. joulukuuta –Ester Toivonen, suomalainen missi ja elokuvanäyttelijä (Miss Eurooppa 1934) (s.1914)
30. joulukuuta –Richard Rodgers, yhdysvaltalainen säveltäjä (s.1902
31. joulukuuta –James Cleveland Owens (”Jesse Owens”), yhdysvaltalainen juoksija (moninkertainen olympiavoittaja) (s.1913)

Nobelin palkinnot

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Muuta

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

↑^a ^b ^c ^d ^e ^f ^gRisto Lehmusoksa (toim.): ”1970–1986”, Vuosisatamme kronikka, s. 1117–1127. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X
↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, Otava 1979, s. 40.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 40. Katso myös esim.Suru Virroilla, Uusi Suomi
↑Heino, Mikko: Metsuri kuoli avattuaan kuistille tuodun paketin 38 vuotta sitten – kirjeenvaihtotoverin mies kosti 4.7.2017. Ilta-Sanomat.
↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 85-86.

Aiheesta muualla

[muokkaa |muokkaa wikitekstiä]

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta1979Wikimedia Commonsissa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=1979&oldid=23683782”

Luokka:

1979

ページ先頭